Apuja siihen, mihin tässä tulisi kiinnittää erityishuomiota?

[tirppa]

Terve,

Elikkäs tämmöinen talo on herättänyt meillä kiinnostuksen. http://www.etuovi.com/kohde/9769025 Toiveissa olisi siis sellainen talo, johon ei jättimäisiä remontteja tarvitsisi tehdä aivan heti.

Kuntotarkastusraporttia selanneena ensimmäinen huomio on kellarikerroksessa sijaitsevat pesutilat. Ne on siis rakennettu 1997, eikä tarkempaa tietoa rakenteista ole.

Tässä havainnot Kylpyhuoneesta:
- Lattiassa oli laatat
- Seinissä oli laatat
- Katossa oli paneelit
- Kopo-laattoja havaittiin paikoin lattiassa ja seinissä
- Laatat ja laattasaumat olivat ikääntyneitä, seinissä havaittiin paikoin halkeamia
- Silikonisaumat olivat kunnossa
- Hanakulmat olivat kunnossa
- Lattiakaivo oli kunnossa, vedeneristystä ei ollut nähtävillä kaivosta
- Lattiakallistuksissa ei havaittu huomautettavaa
- Vesi- ja viemärikalusteet olivat kunnossa lukuun ottamatta wc-istuinta, josta puuttui painonappi
- Lattiat, seinien alaosat ja vesipisteiden lähellä olevat seinäpinnat kartoitettiin kosteudentunnistimella 0,2 – 0,5 m mittapistevälillä, kohonneita kosteuspitoisuuksia oli havaittavissa lattia-kaivon ympärillä
- Ainetta ja materiaaleja rikkomattomalla menetelmällä ei voi todeta veden- tai kosteuseristyksien olemassaoloa tai kuntoa.
- Suositellaan varautumaan tilan remontointiin nykymaaraysten mukaiseksi

Saunasta:
- Lattiassa ja seinien alaosissa oli laatat
- Seinissä oli paneelit
- Katossa oli paneelit
- Kopo-laattoja havaittiin paikoin lattiassa
- Silikonisaumat olivat paikoin ikääntyneet
- Laatat olivat kunnossa
- Laattasaumat olivat ikääntyneet
- Saunan lattiakallistuksissa ei havaittu huomautettavaa
- Lattiakaivo oli kunnossa, vedeneristystä ei ollut nähtävillä kaivosta
- Paneeliseinän taustalla oli havaittavissa tuuletusrako, höyrynsulkua ei ollut tiivistetty seinälaatan yläreunaan
- Lauteiden puurakenteissa ei havaittu huomautettavaa
- Lattia ja seinien alaosat kartoitettiin kosteudentunnistimella 0,2 – 0,5 m mittapistevälillä, kohonneita kosteuspitoisuuksia ei ollut havaittavissa

Salaojien olemassaolosta ei saatu varmuutta.

Maanvastaisista rakenteista seuraavat havainnot:
- Sokkelin ulkopuolella ei havaittu vedeneristettä
- Kellarin maanvastaisissa rakenteissa havaittiin paikoin härmää, joka muodostuakseen vaatii korkeaa rakenteen suhteellista kosteutta.

Kysymyksenä siis se, että onko nuo kopo-laatat ihan normaaleja kylpyhuoneen ikään nähden? Mitään hinta-arvioita kylpyhuoneremontista tuskin voi saada, mutta miten kiire tuollaisella remontilla on, olettaen että mitään vesieristyksiä ei ole tehty? Entäs jos niitä on tehty, onko silloin vielä kovempi kiire?

Muita vinkkejä, mihin kannattaisi kiinnittää erityishuomiota?

[lmfmis]

Pintakosteusmittaus ei kerro muuta kuin ...niin, pintakosteuden. Tieto jolla ei tee mitään.

Kopo ei sinänsä haittaa, mutta yksittäiset laatat voi irroittaa ja kiinnittää uudelleen. Tarviiko tuossa olla vesieristettä onkin jo filosodinen kysymys jos kosteus nousee rakennetta pitkin (se härmä). Lopullinen ratkaisu tuohon on täälläkin monasti esitelty fuktisolit ja ojitus. Iso remppahan se on. Lattiat auki ja kaivuuta....

Tuolleinkin voi jonkin aikaa elellä ja korjaa rakenteen asialliseksi myöhemmin.

Muuta:

Mökin ilmanvaihto tai sen puute vaikuttaa suoraan terveyteen. Sen ymmärtäminen ennen ostoa säästää astmapiipuilta...

Itse rempatussa sähköjen ja viemäreiden asialllisuus kannatta katselmoida myös. Vastuukysymykset on inhottavia.

Onhan noita vastineita edulliselle hinnalle :)

[warixenjalka]

Onpas talot kalliita Jyskälässä!?

Nii - olihan siinä järvinäköala...

[oldtimer]

Ritopohjan alue on arvostettua seutua, joten siihen nähden talo on edullinen. En niinkään olisi huolissaan pesutilojen kunnosta. Näyttävät siisteiltä ja kopolaatta ei vielä ole katastrofi. Tällaisen talon kellarit tehtiin pyykinpesua, peseytymistä ja saunomista varten sekä tietenkin varastoksi. Tämän kun muistaa, eikä ala vaatia kellarilta muuta niin sen kanssa pärjää ihan hyvin. Betonirakenteet antaa paljon anteeksi ja viimeistään tässävaiheessa olisi hyvä auttaa taloa ja pistää vesieristys ja lämmöneristys sekä salaojat kuntoon ulkopuolella.

Itse kiinnittäisin ennemminkin huomion talon kattoon. Vaikka sanotaan että ennen pellit oli paksumpia (henk koht olen erimieltä) niin ongelma ei ole pellin kunto vaan saumojen. Tarkistaisin katon todella huolella sisältä ja päältä, sillä olen lähes varma että jostain saumasta tai jiiristä saattaa vuotoa alkaa esiintymään.

Varautuisin siis salaoja- ja kattoremonttiin, kumpaankin kuluu ainakin 10t eur. Muuten talo näyttää hyvältä ja jos uuni toimii ja ilpin malttaa hankkia niin sähkölämmityskään ei ole ongelma.

[rumar]

Oliko päätykolmioissa tuuletusta, en kuvista nähnyt? Entä räystäältä harjalle?

[tirppa]

Niin, tuo katto ja sen tuuletus onkin seuraava mysteeri..

Eli sinne yläpohjan kolmiotilaan ei ollut tuon kuntotarkastuksen yhteydessä päästy: Kulku paloluukun kautta vesikatolta, eikä kulkusiltaa. Ja tarkastushetkellä katto oli liukas..

Yläpohjasta mainittiin kuntotarkasturaportissa seuraavaa:

- Rakennusajalleen tyypillisesti aluskatetta ei ollut.
15.2 Ullakko ja kantavat rakenteet
- Yläpohjan kolmiotilaan oli kulkuluukku vesikatolla. Puuttuvien kulkusiltojen, katon jyrkkyyden ja liukkauden vuoksi kulkuluukulle ei ollut turvallista kulkua, joten sitä ei päästy tarkastele-maan
- Sisääntulokuistin yläpohjatilaan ei ollut käyntiä. Tilaan pääsi katsomaan ainoastaan pääsisäänkäynnin yläpuolella olevasta ikkunasta
- Suositellaan turvallisen kulkureitin järjestämistä yläpohjaan ja tilan tarkastamista
15.3 Yläpohjan lämmöneristeet
- Yläpohjan lämmöneristeitä ei voitu tarkastella
15.4 Yläpohjan tuuletus ja rakenteet
- Yläpohjan tuuletusta päästiin havainnoimaan yläkerran sivu-ullakkotiloista.
- Tuuletusedellytyksissä havaittiin puutteita
- Sivu-ullakkotilan ja yläpohjan kolmiotilan välinen tuuletusrako oli tukittu paikoin
- Rakennuksen päätykolmioista puuttui tuuletusta edistävät tuuletusritilät
- Sivu-ullakkotilojen katteen suuntaisissa levyrakenteissa havaittiin muutamia kosteusjälkiä.
- Levyt haittaavat mahdollisesti kostuneen peltikatteen aluslaudoituksen kuivumista
- Suositellaan varmistettavaksi yläpohjan yhtenäinen tuuletus räystäältä harjalle Suositellaan räystään alle päätykolmioihin lisättäväksi tuuletussäleiköt Suositellaan katteen suuntaisten levyjen poistamista tuuletuksen ja aluslaudoituksen kuivumisen edistämiseksi
15.5 Ullakkotilassa olevat LVIS- laitteet ja hormit
- Yläpohjan LVIS-laitteista ei tehty havaintoja
15.6 Sisäkatot
- Sisäkatoissa ei havaittu huomautettavaa

Kuntotarkastuksen jälkeen on räystäältä harjalle kulkevista tuuletusraoista poistettu esteet ja asetettu kiiloja pitämään raot auki. Myös katteiden suuntaiset levyt ja styroksit on poistettu..

Mutta ilmeisesti jollain konstilla pitäisi päästä tuosta paloluukusta sisälle ja käydä tarkastelemassa yläpohjan kuntoa, tai mieluummin saada ammattimies asialle. Mutta mitenköhän tuollainen onnistuu talvisaikaan (ilman asianmukaisia kulkusiltoja)?

Ymmärsin kuitenkin niin, että noiden tuuletusritilöiden asentaminen päätyihin olisi pikkujuttu jos siellä on siis kaikki muuten kunnossa..

[Muuttaja]

Meillä oli ostaessa samanlailla ainut kulku yläkolmioon paloluukun kautta. Oli melko hurjaa kikkailla itsensä sinne katolta kesäaikaankin Kumipohjaset kengät oli kova juttu, piti katolla.
Pikku huomiona ainakaan meiän 10-hormisen piipun ohitse ei aikuinen yläkolmiossa mahtunut kulkemaan, joten toiselle puolelle ei päässyt ennen katon purkua.
Ja kun uusittiin katto tehtiin tämän takia yläkerran sisäkattoon piipun molemmin puolin luukut yläkolmioon.
Kuntotarkastusukkelikin oli tosin meillä päässyt siitä paloluukusta sisään kun oli tosiaan kesä, ja jollain kameraviritelmällä otti piipun toisen puolen kuvia.

Tuuletusritilän aukot on kyllä helppo tehdä moottorisahalla, mieluusti sisäpuolelta ainakin se reikä vaikka ulkoata kiinnittäis, ettei sahaa mistään tärkeestä läpi.

[oldtimer]

Niin, tuo katto ja sen tuuletus onkin seuraava mysteeri..

Eli sinne yläpohjan kolmiotilaan ei ollut tuon kuntotarkastuksen yhteydessä päästy: Kulku paloluukun kautta vesikatolta, eikä kulkusiltaa. Ja tarkastushetkellä katto oli liukas..

Kuntotarkastuksen jälkeen on räystäältä harjalle kulkevista tuuletusraoista poistettu esteet ja asetettu kiiloja pitämään raot auki. Myös katteiden suuntaiset levyt ja styroksit on poistettu..

Mutta ilmeisesti jollain konstilla pitäisi päästä tuosta paloluukusta sisälle ja käydä tarkastelemassa yläpohjan kuntoa, tai mieluummin saada ammattimies asialle. Mutta mitenköhän tuollainen onnistuu talvisaikaan (ilman asianmukaisia kulkusiltoja)?

Ymmärsin kuitenkin niin, että noiden tuuletusritilöiden asentaminen päätyihin olisi pikkujuttu jos siellä on siis kaikki muuten kunnossa..

Oman mielenrauhan vuoksi, yläpohjan kunto olisi syytä päästä näkemään. Vaatii toki pientä viitseliäisyyttä rakentaa luukun ja tikkaiden väliin kulkusilta, vaikkapa harjan yli menevä V-malinen pukki tai sitten jopa henkilönostin. Toki turvavaljaat pitää olla käytössä, peltikatto on nimittäin todella liukas. Kaupan jälkeen on aika vaikea alkaa vaatimaan korvauksia, jos asiaa ei ole tarkistettu, vastuu on tässä tapauksessa ostajalla.

Näissä vanhemmissa taloissa harvemmin oli tuuletusrakoja yläpohjan ja sivuvinttien välissä katossa, aluslaudotukseen asti oli kiinni. Sitä ohutta ruskeaa pahvilevyä (Karka-levyä) oli viistossa osassa "suojana" harvalaudotuksen alla. Tämä rakenne toimii yllättävän hyvin, jos katto ei vuoda ja sivuvinttejä ei ole alettu eristää styroksilla tai lasivillalla. Pellin alla oleva laudoitus on harvoin tehty umpinaisena, vaan laudat on 10cm välein, joten pieni tuuletusrako siellä on vaakasuuntaan ajateltuna. Tämän rakenteen näkee ulkoapäin hienosti pikku pakkasilla, kun lautojen kohdat on "kuivat" ja välit huurteessa. Vesijälkiä varmasti löytyy liki 60 vuotiaan talon sivuvinteistä ja yläpohjasta. Jatkuvat vuodot on toki ongelma, ne on paikallistettava.

Päätykolmien tuuletusaukot ei ole akuuttiongelma jos katto on alkuperäinen ja siinä ei edelleenkään ole vuotoja. Itse en ole vielä yhtäkään reikää omaan -57 rakennettun talon yläpohjan seiniin tehnyt, eikä ongelmia vielä ole ollut. Täytynee ne kuitenkin tehdä siinä vaiheessa kun lisäeristän yläpohjaa. Tuossa po kohteessa on jotkut tuuletustötteröt(?) lisätty kattolyhdyn puoleiseen päähän, joten jotain tuuletusta on. Sinällään tuo kattolyhty tuossa kohdin on aika mielenkiintoinen ratkaisu, jota en ole kovin usein nähnyt. Yleensä se on talon keskellä portaikon, käytävän tai mahdollisen keittiön kohdalla.

Mutta tarkista/tarkistuta yläpohja, kattolyhdynkohta ja muut läpiviennit. Yksi pieni naula väärässä kohdin saattaa aiheuttaa pienen vuodon, joka näkyy vasta vuosien päästä huoneiden katossa. Samoin konesaumakaton ongelma on mielestäni ne vaakasaumat. Ajanmyötä, varsinkin kun lunta on ollut paljon, niin vaakasauma saattaa alkaa aukeamaan reunoistaa ja vesi pääsee tiputtelemaan pikkuhiljaa saumoista. Vaikka toisin ehkä väitetään, varsinkin yläpohjassa purueriste antaa paljon anteeksi. Olen nähnyt pienen pitkäaikaisen vesivuodon purujen päälle ja purut ovat olleet vuotokohdassa toki 20cm alueelta märät, mutta heti vieressä täysin kuivat. En tiedä, miten muovi yhdistettynä villaeristeeseen olisi käyttäytynyt.

Hauska yksityiskohta tuossa pohjakuvassa, pääkerroksen kohdalta on onnistuttu hukkaamaan hormi?