Kellarin lattian eristys, eps vai xps?

[1943]

Moikka! Kyseessä maapohja kellarin muuttaminen betoni lattiaksi ja tarkoitus laittaa 100mm eriste ja 80mm betonivalu. Salaojia ei ole, rännivesiputket on kaivettu viimekesänä ja maa muotoiltu reilusti talosta pois päin viettäväksi.

Maa pohja kellarissa on kosteahko mutta vettä ei sinne nouse ja maaperä on jossainmäärin vettä läpäisevä. Varsinaista kapillaarikatkoa ei ole tulossa, ainoastaan kapillaari lecapapua tasauskerrokseksi monttukohtiin. Kysymys kuuluukin, kumpi eriste eps vai xps olisi parempi valinta ja millä perusteella?

Salaojittava eriste ei ole vaihtoehtona hinnan ja saatavuuden takia. Kellariin tulossa varasto ja verstastiloja.

[Wespa]

Mikäs siinä salaojittavan eristeen saatavuudessa on ongelmana, sitähän saa vaikka lähimpään palvelevaan rautakauppaan tilattua? En kyllä tuommoisessa paikassa sen osalta kitsastelisi, esim. Tori.fi:tä kyttäilemällä on aika äkkiä Tampereen seudultakin kerättynä tarvittava määrä muiden ylijäämistä sopuhintaan. Samoin tuo 100mm eristettä on vähän nuukasti, 100mm isodrän/fuktisol tms. alle + 100mm EPS päälle olisi oma valintani. Kai laitat ainakin varalta lattialämmitysputket valuun vaikka et vielä ottaisikaan käyttöön?

[1943]

Sokkelin ja väliseinien syvyys rajoittaa kaivuun syvyytttä, (nyt jo reilusti alapuolella) lisäksi maaperän kovuus ja kivet joita melko ison määrän olen jo kivikiiloilla pienistänyt. Finfoamissa kapillaarisuus on 0mm joten sen ei pitäisi olla ongelma. Lattialämmitystä ei tule ja lattia jää betonipinalle johon kuivasiroite pölyn sitomiseksi.

[Wespa]

Joo kapillaarisuus kellarin lattiassa tuskin tuleekaan ongelmaksi, mutta liian tiivis lattia voi johtaa siihen että vesi alkaa nousta kapillaarisesti sokkelia pitkin, varsinkin jos sitä ei ole pystysalaojitettu & lämmöneristetty. Voi hyvinkin olla että mitään ongelmia juuri sinun kohteessasi ei tule, mutta mahdollisista riskeistä on kuitenkin hyvä olla tietoinen.

[1943]

Kyllä, ja tässä onkin sellainen tilanne että sokkelin alla on näkyvissä paikoitellen jonkun verran salaojasoran näköistä tavaraa joka on litimärkää vaikka muu maaperä on tasaisen kosteaa. Eli se sokkeli on varmuudella ainakin paikoitellen kostea joka saa sitten kuivua sisäänpäin, eli seinätkin on jätettävä betoni pinnalle. Kellarissa ei ole tällähetkellä mitään lämmitystä mutta jatkossa sinne tulee jonkin näköinen tulisija.

Osassa kellaria onkin betonilattia ennestään ja rivinteeraus, sinnekin on myöhemmin tarkoitus tehdä remonttia mutta nytten on tarkoitus vaan keskittyä tuohon maapohjalla olevaan osuuteen.

[kkk]

Finnfoam toimii muovin lailla, joka voi kohdistaa kosteuden nousun sokkeliin ja väliseiniin entistä enempi, jos nyt tukitaan aikaisemmin ollut kuivumissuunta. Koita heti heittää johonkin osaan kellaria (esim kostein nurkka ja siitä keskelle/seuraavaan väliseinään) laaja muovi kokeeksi, niin näkyy pisaroina alapinnalla, jos pukkaa kosteutta mikä ei enään pääse kuivumaan. Parempi todeta tilapäisen muovin kanssa kuin valmiin lattian.

[1943]

Laitoin nyt muovia seinän viereen, sellaisen reilun neliön verran kun ei nyt tähän hätään ollut enempää. Kyllähän sinne se kosteus tietenkin jää, lämmityksen luulis kyllä ajavan sitä kosteutta ulospäin siis siitä seinästä ja kun on ilmanvaihto riittävää niin luulis kosteuden pysyvän aisoissa. Jotenkin en nyt oikein hahmota sitä mitä eroa noilla eriste vaihtoehdoiolla on siis toimivuuden kannalta.

Noin puolet lattiasta on vielä kaivamatta, perusmaan päällä on savea tai silttiä, enimmäkseen karkeahkoa hiekkaa. Kaivettu osuus vaikuttaa paljon kuivemmalta kuin se hiekkainen pinta ja siellä olleen foami levyn alle oli kertynyt pisaroita kun taas kaivetulla on ollut paripäivää styrox levy mikä on pysynyt kuivana, tosin se ei ollut aivan tasaisella alustalla. Kellarissa on säilyttetty aiemmin polttopuita joten melkoinen koktaili on kaivaa sitä muhjua ja pintakerrosta pois.

[1943]

Se mietityttää kun sitä kosteutta kumminkin nousee enemmän kuin betonin läpi pääsee kuivumaan, niin eriste on aina kosketuksissa veden kanssa niin vettyykö se styroksi siellä alla? Ja eikö sekin nyt niin tiivistä ole ettei merkittävää eroa foamiin ole?

[tuuma]

Ihan vain välihuomautuksena sellaista, kuten ylläkin pohdiskeltu, niin se XPS on minusta epäsopivin materiaali. Kosteus maapallosta kellariin päin on sitä luokkaa että sitten seinät joutuu siihen kosteudenpoistorooliin, eikä silloin ole tattien ilmestyminen seinille kaukana.

EPS päästää läpi kosteuden paremmin mutta aikamoinen tulppa sekin.

Jos tila tulee sellaiseen käyttöön mitä kirjoitettu niin miksi ei turvallista ratkaisua? Betonikakku vain suoraan ilman mitään eristeitä? Maa on joku +8-10 astetta läpi vuoden. Kesällä mukavan viileää talvella toki myös viileää.

Betoni päästää kosteutta läpi luonnollisella tavalla mutta eristää tavallaan hieman.

Sitten miettimisen paikka voisi olla markkinoille tulleet eristävät betonit mm. https://www.epscement.fi/

Ennen wanhaan noita oli muistaakseni muitakin.

En kyllä minä laittaisi ainakaan XPS:ää. Perustelut voi lukea Wespan ja Kkk:n kommenteista.

Täällä kellarissa 1-8cm korppu. Ilmankosteus näillä pakkasilla 25-35 RH% Lämmitetty, sillä tiloissa sauna ja autotalli että wanha öljypannu. Ei uskalla ehdoin tahdoin rakennetta toimivasta muuttaa.

Eli ei ratkaisua täältä vaan vain lisäpohdintaa, valinta on kuulijalla.

[1943]

Lisääntyykö se seinän kosteus kuinka paljon jos ajatellaan että lattian alla on aina se 100% kosteus ja se vesi pisaroi aina sinne eristeen alapintaan ja kyllästymis pisteen jälkeen se kosteus ei enempää nouse. Pysyykö se seinän kosteus virta samana vai voiko se betonin kapillaarisuus jotenkin lisääntyä. Jotenkin tuntuu ettei se keskilattian kosteus siirtyisi sinne seinän viereen kun mitään ilmavirtoja siellä ei ole ja seinä itsessään on jo altansa kiinni siinä maassa ja on siis aina kosteana jo senkin takia? Tämä tilane siis silloin jos seinän ja lattian sauma on tiivistetty.

[kkk]

Luulisi seinän kosteuden lisääntyvän, jos (ja kun rmt:ssä) ei ole kapillaarikatkoa seinän alaosassa. Arvelisin että maali (ei ehkä kalkkimaali) kupruilisi ainakin seinän alaossa. Jos taas betonia/harkkoa seinät, eikä pinnoita niitä, niin kuivuisivat ylöspäin mennessä, jos ilmanvaihtoa ja esim kuivuri kellaritilassa. EPS:n vesihöyryn vastus on suuruusluokaltaan samaa kuin betonin. Kyllä se kosteus sivusuunnassa liikuu pienen matkan, seinän vierestä kohti seinää, keskeltä ei varmaankaan. EPS voinee kyllä vettyä, jos alla ei kapillaarisoraa/salaojittavaa eristettä/sinne tarkoitetua lecaa ja kellarissa ei ole lämpöä ajamassa kosteutta EPS:stäkin kohti kylmempää kerrosta alempana.

[1943]

Löysin sisäilmayhdistyken sivuilta tälläisen lämmön eristys ohjeen=

"Eristeenä on suositeltavaa käyttää erityisesti korjauskohteissa umpisoluista suulakepuristettua polystyreeniä (SPS) tai polyuretaania. Umpisoluinen eriste kestää kapillaarista nousua ja kestää vettymistä paremmin kuin avosoluinen eriste. Umpisoluisten eristeillä myös yleensä saadaan ohuemmalla kerroksella riittävä lämmöneristys. Myös paisutettujen polystyreenilevyistä (EPS) on saatavana vedenimu- ja lämmöneristysominaisuuksiltaan parempia laatuja."

Siellä oli myös aika paljon kiinnostavaa tietoa kapillaarista ja diffuusiosta esim. kaillaarisuuden siirtämästä kosteudesta= K 20, 50 mm laatalle noin 17,3 kg/m2 vrk ja K 30, 50 mm laatalle noin 3,5 kg/m2 vrk, kuulostaa uskomattoman isoilta määriltä, onkohan mittayksiköissä virhettä?

Diffuusiolla maasta nouseva kosteusvirta riippuu sisäilman kosteudesta ja betonin vesihöyrynläpäisevyydestä, 80 mm betonilaatalla se vaihtelee välillä 1,7- 12 g/m2 vrk.

Jotenkin tuo diffuusio vaikuttaa täysin merkityksettömältä kun sitä vertaa kapillaariin.

[kkk]

Tuskin on virheitä, kapillaarisuus on kuin pesusieni, mikä imee vettä, kun sen toinen pää kastetaan veteen. Diffuusio taas on vesihöyryn kulkeutuminen siihen suuntaan, missä sen osapaine on pienempi, vähän kuin tupakansavu, joka alkaa haista myös toisella puolella huonetta vaikkei mitään virtauksia, tai paremminkin esim ilmavirtausta pitävän harson (päästää kuitenkin ilma- ja savumolekyylit läpi) takana olevassa tilassa.
Diffuusio myös kuivaa oikeaoppisen kellariseinän tai lattian, jos se on lämpimämpi kuin maaperä (jolloin höyryn osapaine isompi lattiassa) ja sen alla on vesihöyryn läpäisevyyden mahdollistava rakenne (ei muovia ja alhaisen höyryn vastuksen eriste, kuten salaojittava eriste, eps, tai leca).
Jos taas kellari on viileä, ja kun maaperä kostea, on maaperässä enempi höyrynpainetta ja diffuusio tuo kosteutta kellariin päin eikä kuivaa kellaria . Myös puolilämpimään kellariin diffuusio tuo kosteutta eikä kuivaa, jos eriste heikko ja maaperä lämpiää lattian alla (höyrynpaine kasvaa ja voittaa kellarin höyrynpaineen), talon keskellä maa lämpiää enempi.
Tuota kuivausominaisuutta tarvitaan, kun sokkeliin nousee kosteutta (kun näistä taloista puuttuu kapilaarikatko) tai mahdollisen vesivahingon kuivaukseen nopeammin, jos kellaria otetaan huonekäyttöön.

[Matti Alander]

Ansiokasta keskustelua lattiarakenteesta ja miten hyvä toteuttaa. Mieluiten vettymättömänä, kuivaavavana ja kapillaarikatkolla.
Maaperän lämpiämisen ongelma harvemmin liittyy näihin keskusteluihin, mutta sekin pitää ottaa huomioon ja siksi nimenomaan lämmitettävissä lattioissa tämä otettava vakavasti. Vesihöyryn osapaineen ei ole hyvä nousta huonetilan painetta korkeammaksi, jolloin Dalttonin kaasujen osapainelaki alkaisi toimia tasaantumispyrkimyksen kautta kohti huonetilaa.
Kapillaarinen kosteudennousu taas perustuu rakenteen huokoisalipaineeseen, mitä harvempi rakenne sen pienempi kapillaarisuus. Kapillaarikatkoa usein yritetään toteuttaa sepelillä, jolloin kerrospaksuuden oltava riittävä vähintään 300 mm ja sepelin hyvin puhdasta hienoaineksesta, esim. pestyä.
Fuktisol salaojittava lämmöneriste on lattiassakin hyvin kätevä tuote: Kapillaarisuus max 15 mm ja helppo säilyttää puhtaana asennettaessa. Lämmöneristyskyky on erittäin hyvä Lamda välillä 0.037 - 0.039, 200 mm kerros on riittävä ja jos tilaa kuten uudisrakennuksissa niin 300 mm kerroksiakin käytetään matalaenergia taloissa.
Tuote ei muodosta myöskään höyrynsulkua ulkopintaan ja lattian betoni voi valun jälkeen kuivua vapaasti kahteen suuntaan, jolloin reuna-alueetkaan ei käyristy. Salaojittava hengittävä eriste toimii myös lämpötilaerojen ansiosta automaattisena kuivaajana koko talon käyttöiän, vaikka vedeneristeeseen vuotoja tulisikin.
Kellarinseinän ja lattian rakennusfysikaalisessa toiminnassa ei ole muuta eroa, kuin toinen pystysuorassa ja toinen vaakasuorassa. Yleensäkin yksinkertainen ohje tiivis sisältä ja ulospäin harveneva toimii maanalaisissa osioissa ympäri vuoden moitteetta.
Betonilaatta maan päällä toimii maan päälle asennetun pressun tavoin keräten kosteutta alleen, niin annan hyvän ja halvan ohjeen. Tiivistetään kaikkien lattioiden reunat vedeneristeellä ja tukikankaalla 100 mm seinälle ja lattialle niin mikrobien, jopa Radonin pääsy huonetilaan estyy.
Hyvä betonilaatta lattialämmityksineen syntyy näin: Sepelitasaus sentti pari tarvittaessa, Fuktisol 2 x 100 mm/99kpa, suodatinkangas N 2, 4 -6 mm verkko 150 mm silmä ja korokkeilla irti eristeestä 30 mm, 80 mm betonilaatta irroituskaistat muista rakenteista. 99 kpa on pykälän lujempaa ja kestää hyvin päällä kävelyn ja verkkojen, sekä putkistojen asentamisen, yleensäkin toimittaessa salaojittavien eristeiden kanssa pitää paneutua vaadittaviin eristeiden lujuuksiin, joita löytyy 200 kpa asti.