Jokaiselta rintamamiestalon omistajalta on varmasti monesti kysytty: "Löytyikö yllätyksiä". Vanhat talot saattavat joskus todellakin kätkeä sisäänsä niin iloisia kuin surullisiakin yllätyksiä. Remontoidessa niihin sitten törmää.
Kas kun noinkin paljon vaahtoa on jäljellä. Kauan kauan sitten silloinen, jo manan majoille siirtynyt appiukkoni antoi "eristää" vanhan lautamökin seiniä ja alapohjaa tuolla vaahdolla.Urakka kesti ja kesti, kun vaahdottajafirman ukko älysi, että siltä kohtaa merestä tulee kalaa runsaasti, laskuun ei kai ylimääräiset mökillä vietetyt päivät vaikuttaneet.
lankomiehen kanssa jouduttiin alapohjaa jostain syystä myöhemmin avaamaan ja havaitsimme, että vaahdot olivat hävinneet olemattomiin. Kyllä sitä siellä oli ollut, sillä heti urakan jälkeen sitä saatiin putsailla jokaisesta mahdollisesta saumasta.
Minkä vuoksi on aina aikaa tehdä se uudelleen, muttei koskaan aikaa tehdä se heti kunnolla?
Kiitos miljoonasti, olette saaneet suuren kiven sydämmeltä katoamaan. Piti jo mielessä maalailla, että jos se onkin jotain Talon tuhooja hometta ja ties mitä.. Uskaltaa taas jatkaa repimistä, oli sitten toka huone joka on nyt purettu lautoihin asti. Ei enää paljon jäljellä
vesahy kirjoitti:Kas kun noinkin paljon vaahtoa on jäljellä.
Kuulopuheiden mukaan noita oli monen sorttin ruuttaajia liikkeellä, osa kuulemma jatkoi vedellä vähän liiaksi.
Meillä tuo vaahto on kaikkialla ihan tiivistä ja suht kutistumatonta, mitä hieman halkeillut. Auki olleista lattioista reunoilta olen sitä kaivanut pois ja vaihtanut muuhun, mutta keskemmällä olen antanut olla kun pölyää pahasti. Eli ei se aina pelkkää "hölynpölyä" ole, mutta kunnolla onnistuessaankin tuon ongelma on varmaankin ollut tuo pieni kutistuminen/halkeilu josta kylmä pääsee luikertelemaan.