Kiitos Jope ettet provosoitunut vaikka toi mun edellisen postin sävy oli vähän luvattomankin hyökkäävää. Musta nämä on ihan hyviä pointteja, ja taidan tajuta etten itsekään ole perustellut kantaani kovin selkeästi. Mä kun pidän sittä niin itsestään selvänä.
jope kirjoitti:Juu ymmärrän kyllä että ikkunoiden korjaaminen ei ole rakettitiedettä. Siihen pystyy kuka vaan joka asiasta on kiinnostunut. Miksi olet ymmärtänyt että vihaisin vanhaa?
Pointti on lähinnä ammuskella alas näitä korkealentoisia haavekuvia ja menneiden parempien aikojen hekumointia koska paskan tekeminen ei ole mitenkään pelkästään tämän ajan ongelma. Paskaa on aina tehty ja tullaan aina tekemään. Paskaa ei tee arvokkaaksi se että se on vanhaa. Ja koska ollaan rintamamiestalo foorumilla niin voitaneen pääasiassa ymmärtää vanhalla talolla juuri mainittua jälleenrakennusaikakauden kamaa jolloin pääasia oli saada kansalle katto pään päälle eikä miettiä laadun viimeisiä siveltimenvetoja.
On ihan totta että rintamamiestalojen joukossa on huonosti tehtyä, mutta kaikkein paskimmat on kuluneet loppuun muutama kymmenen vuotta sitten. Eikä 40-50-luvun taitteessa tehdyt rintsikat enää mitään ihan pula-ajan tuotteita ole.
On hyvää ja on huonoa, mutta minusta sitä pitäisi katsoa tapauskohtaisesti. Ja toisaalta, joskus vähän huonostikin rakennetun tekee arvokkaaksi se että se on vanhaa. Se on aikansa kuva, jonkun epäonnistunut neronleimaus. Semmoinen voi olla perusteltua jättää jonnekin olemaan ettei muut pöljät tekisi samaa virhettä uudestaan.
Olen kyllä ihan oikeasti jokusen pokan duunannut ja yleensä ei ole pelkällä maalilla selvitty. Ja kuten osuvasti kuvasit yhden pokan kustantavan puutöineen helposti jokusen satasen (ostotyönä) kannattaa miettiä mitä kustantaa kaikki pokat ja mitä uusi ikkuna. Kannattaa miettiä myös omaa ajankäyttöään koska vanhassa talossa on työtä yllinkyllin ilman pokaprojektiakin. Kaikki ei voi tai halua elää puutyö-zen elämää. Rempat venyy ja vanuu kun jäädään jumiin pikkuasioihin. Kannattaa ulkoistaa mahdollisimman paljon niin asiat etenee.
Yllättäen mä kyllästyin omien pokieni kunnostamiseen jossain vaiheessa ja ulkoistin sen homman ikkunapuusepälle. Jos kaksi metriä korkean, 55 cm leveän kolmiruutuisen ikkunanpokan kunnostaminen maksaa 145 euroa miinus kotitalousvähennys, niin en mä sitä mitenkään mahdottomana rahana pitäisi. matalammat, 145x45-senttiset oli sitten enää jotain 120 miinus kotitalousvähennys, paitsi yksi poka joka oli alunperinkin niin paskasti rakennettu että se tehtiin kokonaan uusiksi. Mutta ei meillä päätetty että kaikkien tilalle tehdään uudet, vaan katottiin että mistä selviää korjaamalla ja mikä tehdään kokonaan alusta.
Mutta joo, se ulkoistaminen on toisinaan ihan viisasta. Mä korjasin itse ne millä oli kiire ja sitten kun omat kiireet suuntautui toisiin asioihin niin kuskasin parina kesänä ikkunapuusepälle noita laseja sen verran kun oma tili sieti viedä.
Ei ikkunan lahonkestolla pidä olla kovin suurta merkitystä. Jos on rakenteellinen puunsuojaus on tehty huonosti. Just sen vuoksi painepuun käyttöä ikkunoissa mm. tän alan jumala Kaila on ihmetellyt.
No tässä olet kyllä aika oikeassa. Mutta silti: ikkuna on julkisivun kallein osa ja sen takia ne on perinteisesti tehty mahdollisimman hyvästä tavarasta. Se kompensoi huonoa huoltoa: mun ikkunoita oli maalattu kuulemma viimeksi 60-luvulla ja osassa ei ollut maalin hilettäkään jäljellä, vähän kitinpätkiä ja lasit roikkui lasitusnaulojen varassa. Silti niistä tuli ihan hyvät kun puu oli hyvää.
Kerro sä puolestaan mulle miksi "kaikki uusi on lähtökohtaisesti paskaa" Ja miksi esim. näissä ikkunajutuissa nimenomaan se vanhan kanssa turaaminen on niin ensiarvoista? Ja miksi uusi ikkuna mielletään automaattisesti viimeisen päälle maustetuksi tyyliin sopimattomaksi kerrostalo ikkunaksi? Miksei uusi ikkuna ei voi olla vanhan mallin mukaan tehty nykyaikainen laatutuote?
[/quote]
Helvetin hyvä kysymys
Ihan ensisijaisesti mun täytyy myöntää että onhan tää periaatekysymys. Kun kaikkialta tarjotaan vain ja ainoastaan ikkunoiden vaihtoa ilman vaihtoehtoja, niin minusta on perusteltua että joku pitää esillä vaihtoehtoista tapaa toimia. Arviolta 80% ikkunoista on kuitenkin kunnostettavissa ja se että ne kannattaisi kategorisesti kantaa kaatopaikalle ei ole minusta järkeä.
Jos todella tehdään vanhan mallin mukainen laatutuote, niin se vanha malli tarkoittaa mun silmissäni jämptisti samaa ikkunaa kuin mikä siinä oli. Siis pokaa joka saadaan samaan karmiin kuin vanha. Ja semmoisten tekemisessä kategorisesti läpi talon ei ole oikein järkeä jos nyt vanhoistakin tulee kunnolliset kunnostamalla. Mitä sitten tulee "uusiin samannäköisiin", niin ne ei nyt kuitenkaan ole samannköiset. Ikkunajaon vaihtaminen ja pikkuruutuikkunoiden korvaaminen yhdellä isolla taikka sen päälle liimatulla alumiiniritilällä on niitä tyypillisiä virheitä, mutta vaikka tehtäisiin ihan samalla jaollakin, niin ne on kovin erilaiset.
Vanhat ikkunat on silmiinpistävän siroja. Uudet ovat järjestään vähintään puolitoista kertaa leveämmästä tavarasta tehtyjä. Jos nyt ajatellaan vaikka metri kertaa metri ikkunaa, niin pokan leveyden kasvattaminen 25 mm:llä pienentää yhtäkkiä ikkunan kokoa 10%. Vanhasta sirosta pokasta tulee massiivinen ja raskas. Uusi ikkuna ei koskaan näytä samalta kuin se vanha.
Nää voi kuulostaa hifistelyltä ja elämälle vieraalta yksityiskohtien hieromiselta, mutta mulle tollaiset yksityiskohdat on osa historiaa. 50-60-luvulla suomalaista talonpoikaisantiikkia vietiin junalasteittain keskieurooppaan, koska täällä niitä vihattiin köyhyyden osoituksena. Nyt sitä tavaraa ei enää ole ja joka helvetin madonsyömästä leipävartaasta saa maksaa nelinumeroisia rahoja. Samalla tavalla vanhoja "köyhiä" taloja on jyrätty surutta, eivvätpähän ole muistuttamassa menneestä köyhyydestä. Suomen rakennuskannasta vain muutama hassu prosentti on yli 50 vuotta vanhaa, muualla maailmalla luku on aivan toisenlainen. Meillä ei ole historiaa eikä kykyä säilyttää mitään niin pitkään että siitä ehtisi tullakaan historiaa.
Mulla ei ole uutta vastaan mitään muuta kuin se että yleensä sen uuden tilalta hävitetään vanhaa. Jos edes joku osa ihmisistä oppii kyseenalaistamaan sen vanhan silmittömän hävittämisen joka viime vuosikymmeninä on ollut maan tapa niin mä olen jo edes jotenkin tämän inttämiseni tarkoituksen saanut läpi :D
Pekka
