Laajennusosan kattorakenne uudelleen käsittelyyn

[villelap]

Avasin asiaan liittyen aikaisemmin keskustelun, mutta ajattelin avata uuden täsmällisemmillä kysymyksillä. Rakennesuunnittelija ei ota vastuuna pähkäilyistäni, koska hänellä ei ole kokemusta haluamastani kattorakenteesta.

Päällimmäiseksi kerrokseksi tulee saumapelti ja alimmaksi eristeeksi uretaani kipsilevyllä. Uretaanin päälle tuuletusrako. Katto toteutetaan kurkihirrellä ja vasoilla. Näistä ei epäselvyyttä. Ratkaisuihin vaikuttaa mm huonekorkeus ja saumapelti määräytyy rakennuksen jo olemassa olevan kattopinnoitteen takia.

Ensimmäinen kysymys: Haluan umpinaisen "laudoituksen" ponttilaudalla tai pontatulla vaneerilla toteutettaen pellin alle. Kumpi parempi?

Toinen kysymys: Pitääkö umpilaudoituksen ja saumapellin väliin laittaa jotain? Voiko pelti maata puun päällä?

Kolmas kysymys: Jos umpilaudoituksen ja pellin väliin laittaa jotain niin sopisiko esimerkiksi Icopalin Fel'x Multi? Timpuri piti varsinaisen liimattavan aluskermin asentamista työläänä marraskuussa, kun sen liimasaumoja pitäisi lämmittää tohottimella jyrkällä puukatolla.



Umpilaudoituksen ja pellin väliin ei tule tuuletusta.

Kattoliittohan suosittaa liimattavaa aluskermiä: "Umpilaudoituksen päällä suositellaan käytettäväksi bitumialuskermiä, jonka päälle suoraan asennetaan rivipeltikate. Mainittu rakenne parantaa katon ääneneristävyyttä ja bitumialuskermi suojaa rakenteita kondenssi- ja vuotovedeltä sekä toimii työnaikaisena suojauksena ennen peltikatteen asentamista."

[villelap]

Toiseen kysymykseen sain kattoliitosta seuraavanlaisen vastauksen: Saumapellin voi laittaa suoraan raakapontin päälle ilman alushuopaa ja tuuletusta (tuuletus siis raakapontin alla).

Olisko kellään kommentteja asiaan?

[lmfmis]

Toiseen kysymykseen sain kattoliitosta seuraavanlaisen vastauksen: Saumapellin voi laittaa suoraan raakapontin päälle ilman alushuopaa ja tuuletusta (tuuletus siis raakapontin alla).

Olisko kellään kommentteja asiaan?

En laittaisi edes pontattua tavaraa saati vaneria.

Perinteiset rintsikan peltikatot on ihan harvalaudoituksen tai lappeilla puskuun laitetun laudoituksen päälle.

Tuosta on se etu että se kondenssivesi pääsee pakenemaan luontevasti pellin alta ja laudoitus kuivumaan. On kestänyt 56 vuotta meillä joten toimii kyllä.

[villelap]

Nyt pitäis päättää laitetaanko pelti valmiilla maalipinnalla vai sinkittynä.

Edut ja haitat?

[tarpola]

Valmiiksi maalattu
– etuja: kerralla valmis, hinta luultavasti edullisempi kuin ensin sinkitty ja sitten maalattu. Ulkoasu heti valmis.
- haittoja: asentaminen ei onnistu niin hellävaraisesti, etteikö pintaan tulisi kolhuja, joista pinnan vaurioituminen alkaa

Sinkitty
– etuja: ensi vaiheessa edullisempi, koska maalaus vasta parin vuoden jälkeen. Parempi pitkäaikaiskestävyys, koska maalattua pintaa ei asennettaessa kolhuta
– haittoja: katto kiiltelee puolivalmiina pitkään. Kokonaiskustannukset hieman korkeammat kun työ tehdään kahdessa vaiheessa.

Tiivistetysti: mitä monimuotoisempi katto (taitteita, läpivientejä, jalkarännejä), sen parempi on tehdä sinkitystä ja maalata vasta myöhemmin. Yksinkertaisen vajan katon ilman läpivientejä voisi tehdä valmiiksi pinnoitetustakin.

[villelap]

Kiitokset hyvästä yhteenvedosta.

Sellainen lisäkysymys, että miksi valmiiksi maalattu alkaa vaurioitumaan kolhujen kohdalta? Onhan maalikin alla sinkki.

Paljonkohan eroa on materiaalin hinnalla sinkitty vs maalattu 70 neliötä?

Onko mitään käsitystä hintatasosta mitä maksaa katon maalaaminen noin 70 neliötä avaimet käteen periaatteella?

[tarpola]

Sellainen lisäkysymys, että miksi valmiiksi maalattu alkaa vaurioitumaan kolhujen kohdalta? Onhan maalikin alla sinkki.

On toki, mutta maalin suojaava vaikutus jää siltä kohdin puuttumaan toisin kuin vasta paikalla maalatussa pellissä.

Tämä asia on katontekijältä kuultua, sanoi ettei mieiellään tarjoa valmiiksi pinnoitettua koska kolhuja ja naarmuja syntyy niin helposti, ja kestävyyden ohella taitaa syynä olla myös esteettinen haitta josta tekijälle tulee äkkiä sanomista.

[lmfmis]

Sinkityssä pellissä on paksumpi sinkki kuin pinnoitetussa pellissä.

Se ei siis ole "samaa tavaraa" vaan optimoitu hinnaltaan.

Eikä ole hevosmiesten juttuja vaan Rannila tuotepäällikön suusta.

Ja eikä sen valmiiksi maalatun pellin korjausmaalaaminen taida vieläkään onnistua....

[villelap]

Onko tosiaan näin, että konesaumapeltiliuskat valmiiksi maalattuna sisältävät ohuemman sinkin? MIllaisesta erosta on kysymys paksuudessa ja kestävyydessä?

[Tomppa]

Kyllähän sekä maalatussa että sinkityssä on sinkin vahvuus 275grammaa neliöllä joten ihan samanlaisesta tavarasta puhutaan,toisessa on vaan maali päällä.Sinkittyä peltiä tosin saa myös sellaisena jossa sinkkiä on 350 grammaa neliöllä mutta tämä on tarkoitettu käyttötarkoituksiin jossa peltiä ei tulla koskaan maalaamaan koska maalin pysyminen noin suuren sinkkimäärän päällä on enemmän kuin epävarmaa.
Valmiiksi maalatut pinnat ovat herkkiä mekaaniselle kulutukselle ja vaurioituvat helposti mutta siksi tähän tarkoitukseen on korjausmaalit joilla naarmut yms. virheet voidaan korjata kuten mistä tahansa maalipinnasta.
Molemmista,sekä maalatusta että sinkitystä,tehdään tänä päivänä todella paljon saumakattoja ja kumpikin on varmasti hyvä valinta.
Mikäli päädyt valmiiksi maalattuun peltiin niin suosittelisin lämpimästi valitsemaan Rautaruukin pellin(Pural,Mattapural) niin ainakin takuuasiat ovat varmasti kunnossa jos joskus tarvetta tälle ilmenee.Kannattaa miettiä miten on asianlaita takuun osalta esimerkiksi ruotsalaisen materiaalin kohdalla,kaukaisemmista valmistusmaista puhumattakaan. Tuleeko tehtaan puolesta joku hoitamaan takuuasiaa ihan paikanpäälle?
Rautaruukki muuten juuri nosti Puralin takuuta 20 vuoteen todella hyvien käyttökokemusten takia.

[villelap]

Hyvä. Täytyypä kysäistä mitä peltiä ovat laittamassa. Korjausmaalaus työnä olisi kuitenkin paljon edullisempi kuin koko katon maalaus.

Nyt olis vielä mahdollisuus siirtää pellin laitto ensi kesään, kun alle tulee Katepalin super-alusmatto ja sillä voisi mennä talven yli. Mieluiten kuitenkin tietysti heti kun alusmatto on vedetty.

Olen netistä lukenut kauhukertomuksia joiden mukaan kylmällä ilmalla tulee huonompi ja äänekkäämpi konesaumakatto. Onko tämäkin vain peltisepästä kiinni vai "epäonnistuuko" saumaus automaattisesti kylmällä ilmalla? Kun kysyin peltisepältä niin sanoi, että viime talvena asennettiin kattoja 18 asteen pakkasessa ja hyvin onnistui.

[Kauppis]

ossaava tekijä tekee hyvän saumakaton pakkasista huolimatta - katontekijäurbaanilegandaa.

tai siis oiva keino katontekijälle sanoa, ettei keikka kiinnosta pakkasella tehtäväksi, palataan asiaan keväällä

[Pekka Huhta]

Olen netistä lukenut kauhukertomuksia joiden mukaan kylmällä ilmalla tulee huonompi ja äänekkäämpi konesaumakatto. Onko tämäkin vain peltisepästä kiinni vai "epäonnistuuko" saumaus automaattisesti kylmällä ilmalla? Kun kysyin peltisepältä niin sanoi, että viime talvena asennettiin kattoja 18 asteen pakkasessa ja hyvin onnistui.

Lämpölaajenemisestahan on kyse. Pakkasella pelti on piukalla ja helteellä se laajenee lämmössä enempi kuin ruodelaudoitus. Varmasti pakkasasennuskin onnistuu, mutta helteellä pelti on rypyllä ja kuprulla. Vaikkei siitä mitään norsunnahkaa ja ryppypeltiä tulekaan niin se soi sateella enempi kun se ei ole tiiviisti aluslaudoitusta vasten ja pahimmillaan se on sen verran pussilla että kova tuuli saa sen moikumaan kun pelti lommahtelee asennosta toiseen.

Pakkasella saumattu pelti on helteillä löysempänä kuin kesäasennettu. Hyvä peltiseppä voi ehkä tehdä kelvollisen katon talvellakin, mutta luonnnonlaille ei hyväkään peltiseppä voi mitään.

Pekka

[poropekka]

Semmoinen pieni korjaus Tompalle, että konesaumattu katto tehdään pellistä jossa sinkkiä on 350g/m2 (RT-kortti 85-10862 kohta 4.1). Ohutsinkkinen 275g/m2 ei sellaisenaan ole ulkokäyttöön soveltuvaa, sisälle ja ilmastointiosiin kylläkin. Katon voi tehdä pakkasillakin, lämpötila pitää jokatapauksessa ottaa asentaessa huomioon (kesälläkin!).

[Tomppa]

Semmoinen pieni korjaus Tompalle, että konesaumattu katto tehdään pellistä jossa sinkkiä on 350g/m2 (RT-kortti 85-10862 kohta 4.1). Ohutsinkkinen 275g/m2 ei sellaisenaan ole ulkokäyttöön soveltuvaa, sisälle ja ilmastointiosiin kylläkin. Katon voi tehdä pakkasillakin, lämpötila pitää jokatapauksessa ottaa asentaessa huomioon (kesälläkin!).

Juuri tämän takia 275gr sinkitty on tarkoitettu maalattavaksi.Jos katon aikoo jättää maalaamattomaksi niin silloin 350gr sinkitty on oikea valinta.Kaikesta huolimatta saumakattoja tehdään myös tuosta vähemmän sinkkiä sisältävästä pellistä.
Valmiiksi maalatuilla pelleillä on pakkasrajat jotka tulisi huomioida jos talvella kattoa tehdään.Muistaakseni puhutaan n.15 pakkasasteen maksimikylmyydestä ainakin Rautaruukin materiaaleilla jolloin pinnoite ei työstettäessä vielä kärsi.Yli 20 asteen pakkasessa ainakin saumakattoa tehdessä pinnoite murtuu varmasti saumatessa.