Mitkä olivat remonttisi fiksuimmat oivallukset?

[Ketsuppitahra]

Tuli mieleen kun luin tuota munaus-ketjua, ja sitten jotain keittiöketjua perään. Varmasti löytyy fiksujakin oivalluksia, mitä on tehty tässä matkan varrella. Itse onnittelen itseäni lähes päivittäin siitä, että HOKSASIN ennen enkä jälkeen, että meidän ikkunoita pitää nostaa uusien ikkunoiden asentamisen yhteydessä niin paljon (reilu 10cm jos en väärin muista), että nyt saadaan nykystandardin korkuista tasoa tulevan keittiön ikkunan eteen ilman ihmeellisiä kikkailuja. Tän oivalluksen tein ennenkuin meillä oli edes ajatusta mistään uudesta keittiöstä, ihan vaan kaiken varalta "jos vaikka sitten haluaisikin joskus tasoa ikkunan eteen, ni ei jää sitten siitä kiinni" nimim. keittiöremppa menossa

[markokoo]

Hyvä aihe, positiivinen asenne.

Tämä ei mene oivalluksen puolelle, vaan sattumuksen. Tuli muita kiireitä sen verran ettei keretty tekemään kaikkea mitä suunniteltiin. Ajatukset jäsentyneet matkan varrella ja moni tyhmyys jäänyt tekemättä. Voisi kai käyttää vanhaa sanontaa että älä korjaa ehjää tai vanhasta ei kannata tehdä uutta. Esimerkkinä vaikka, että ei sitten tehtykään suihkutiloja talon puolelle vaan hoidettiin ulkosauna vähän parempaan kuosiin ja suihkuttelut ja pyykit siellä.

[warixenjalka]

Ei olla vielä päivääkään asuttu, eikä yötäkään nukuttu torpassamme, mutta jo nyt uskaltaisin sanoa, että fiksuin oivallus oli kellarin kylppärin ja saunan purku. Fiksuksi uskaltaisin väittää myös talon suurimman huoneen muuttamista keittiöksi, vaikka sen ikkunat ny antaaki noin lounaaseen (kesähelteitä odotellessa) ja pihalle päin... ei kovin veng sui . Epäilemättä fiksua oli myös huonokuntoisen profiilipeltikaton purku, katon korotus 25 senttiä ylöspäin, ja konesaumapeltikaton teettäminen. Sähkön hinta tulevaisuudessa ei varmaankaan hirveästi laske, joten varaavan takan ja puuhellan teettämiset ei nekään huonoja ajatuksia olleet.

Kylläpä olenkin ollu fiksu, kuin noin paljo tekstiä tuli.

Ehkäpä kirjoitan joskus pari vuotta torpassa asustettuamme romaanin siitä mitä huonoja idiksiä olen remontissani toteuttanut...

[csinos]

Fiksuinta on ollu etten aikoinaan alottanu remonttia tyyliin 'laminaatti lattiaan ja kyprokkia seiniin' koska mieli on muuttunu ja oisin sit lopulta joutunu purkaan ja tekeen uusiksi.

[vmj]

Ehkä yksi sellainen oivallus oli hakea purkutalosta vanhoja ovia karmeineen ja käyttää niitä remontissa kun tuli väliseiniä ja huoneita lisää. Olihan tuossa oma vaivansa irrottamisessa ja karmit toki ovat aikaa nähneet, kolhuja on. Mutta lopultakin parempi näin: sopivat oikein hyvin talon alkuperäisten, samaa aikakautta edustavien ovien joukkoon.

Toinen oli se, että säilytimme muovimaton ja lastulevyn alta paljastuneen vanhan lautalattian. Hiontaa, kittausta ja Permoa pintaan. Nätti ja mukava tuli. Miellyttää silmää enemmän kuin remontin aikaan uudesta laudasta tehty ja myös Permolla maalattua lautalattia. Molemmat siis tavallista lattiaponttia (nelituumaista).

[Zaffodi]

Tällä hetkellä voisi sanoa, että suuret oivallukset ovat yhä tulematta ellei sellaiseksi sitten lue ideaa yläkerran portaikon ja uuden ulko-oven yhdistämisestä. Meillä ei ole täyskorkeaa kellaria, mutta sinne on neljä ovea ja yksi on juuri samassa nurkassa taloa kuin nykyiset yläkerran portaat. Saimme idean tehdä kunnon portaikon joka laskee toiselta puolelta kellariin ulko-ovelle ja menee sitten toiselta puolelta yläkertaan. Kuulostaa isolta mutta on itse asiassa helppo toteuttaa!

Suurin kiitos menee silti peruskorjauksen 40 vuotta sitten tehneille ja toteuttaneille. Erittäin laadukasta työtä eikä mitään 70-luvun mokia ole tehty paitsi avotakka, hirsien päälle sisälle on laitettu 25mm villaa mutta päälle vain paperit. Kaikki on kuivaa eikä mitään ole homeessa. Hirret ovat 100+ vuotiaita ja pääosin erinomaisessa kunnossa .

[Jami]

Taitaapa yksi oleellisimmista vuosikymmenen remonttityömaan opetus olla tämä, joka ehkä monille on ollut selvää jo valmiiksi:

Oikoteitä onneen ei ole. Kaikki kunnollista (lue: isotöistä) tekemistä oikovat ja "helpottavat" ratkaisut tulevat vastaan ennemmin tai myöhemmin. Siksi kannattaa tehdä kunnolla heti.

[maurilyly]

koskaan ei ole niin kiire, ettei ehdi tehdä sopimusta urakoitsijan tai esim rakennesuunnittelijan kanssa.

[KMS]

Hmm, ehkä fiksuinta oli se, että odotin vuoden ennen kuin tein yhtään mitään. Sen aikana kävin kaikki mahdolliset vaihtoehdot läpi (mukaanlukien talon purkaminen ja kiinteistön myyminen eteenpäin). Nyt kun lopulta hommaan ruvettiin, niin koko ajan on ollut varma olo siitä, että tulee just sellaista, mitä itse haluaa.

k

[Labyrint64]

Fiksuinta on ollut hyödyntää lapsuuden ja nuoruuden ajan kokemukset asumisesta vanhassa talossa. Niin miljoona juttua mitkä ärsytti ja jotka saa nyt omassa talossa korjattua. Ahdas epäkäytännöllinen keittiö on historiaa. Aina kun voi välttää syviä kaappeja hyllyillä niin vältetään. Ulosvedettäviä laatikoita niin keittiöön kuin makuuhuoneeseen. Valot usein himmentimillä. Valoa tarpeeksi sinne missä tarvitaan. Liiketunnistinvalot vessaan ja portaikkoihin.pistorasioita keittiöön tarpeeksi. Ns. Vaatehuone heti ulko-oven läheisyyteen;mikään ei ärsytä enempää kuin ulkovaatteiden kuskaus eteisen läpi vaatekomeroon ja usein pienessä tuulikaapissa onkin sitten naulakko jossa hirmu röykkiö talvitakkeja yms.
Samalla idealla oon toteuttanu verstastakin; vanhemmilla asuessa huomas mitkä työkalut on tärkeimpiä ja jotka.pitää olla alaatua. Huomas myös mitä työkaluja tarvii ja miten kannattaa sijoitella valot yms. Nyt on kaikki hieman paremmin.

Ja ehkä tärkein oivallus on ollut arkielämän helpottaminen; usein menee aikaa paljon ja välillä rahaakin mut on se mahtavaa kun pihavalot syttyy siellä missä liikkuu. Sama sisällä. Uuni polttaa rasvat tuhkaksi itse. Ei tarvi purkaa hyllyiltä ulos puolia tavaroista että saa takana olevat tavarat ulos. Keskuspölynimurilla voi imuroida samassa huoneessa jossa toinen on nukkumassa. Jne... Pitäisköhän rakentaa pyykkikuilu likapyykille?

[tee-se-itse]

Itse onnittelen itseäni lähes päivittäin siitä, että HOKSASIN ennen enkä jälkeen, että meidän ikkunoita pitää nostaa uusien ikkunoiden asentamisen yhteydessä niin paljon (reilu 10cm jos en väärin muista), että nyt saadaan nykystandardin korkuista tasoa tulevan keittiön ikkunan eteen ilman ihmeellisiä kikkailuja.

Muista sit ottaa saranat sisäikkunoista pois jos eteen paat tason, varsinkin jos aukee sisälleppäin.

[Laurakaisa]

Meillä ei ole remontti edes vielä alkanut, ja ehkä fiksuin oivallus onkin ollut se, että ostettiin talo, johon ei mitään hirveän isoa ja mullistavaa remonttia tarvitse tehdäkään. Puoli vuotta ollaan nyt asuttu koskematta oikeastaan mihinkään ja aika vähän täällä on sellaista, mikä ahistaa tällaisenaankaan. Keittiön hirveä muovimatto on ehkä ykkösasia omalla ärsytyslistallani (first things first...) ja pyykinkuivatustilan ja saunan puute tällä hetkellä toisena, kellariremppa kun on vielä pari kuukautta tauolla. Toki on perusjuttuja, jotka on pakko pistää kuntoon (putkihommat ovat vähän arveluttavan ikäisiä jo, ja olisi kiva jos talossa olisi sillä tavalla sähköä että voisi vaikka imuroida, pestä pyykkiä ja keittää kahvia yhtä aikaa, tai käyttää pihalla oksasilppuria), mutta mihinkään laajennuksiin tai seinien repimisiin tai pystyttämisiin tai kylmien tilojen lämpimäksi muuttamiseen ei ole tarvista nyt eikä varmaan tulevaisuudessakaan kun tilaa on puolet nyt tyhjillään. Ja toisaalta talo on kuitenkin sen verran modernia aikakautta, että täällä on alkuperäisasennuksina vesikeskuslämmitys ja sisävessa ja muut nykyajan perusmukavuudet, ei siis ole tarvista ryhtyä kikkailemaan niitä paikoilleen tiloihin joihin niitä ei ole suunniteltu. Mutta lisätään tuohon tämän ketjun sisarketjuun niitä mokia sitten kun ruvetaan remppahommiin, niitäkin taatusti tulee.

[Hansa]

Meillä eräs parhaista asioista toistaiseksi on ollut varaavan takkauunin laittaminen olohuoneeseen ja ilmalämpöpumpun hankkiminen. Aiemmin ainoa tulisija kämpässä oli kellarisaunassa. Nyt saa katsella takkatulta sohvalla kölliessä ja säästää paljon lämmitysöljyä. Ihan perusjuttuja tältä palstalta opittuna, mutta toimii!

Toinen hyvä homma oli keväällä kaatopaikkareissulta löytyneet vajaa sata kappaletta n. satakiloista (170cm x 20 x 15) betonipalkkia, jotka oli aiemmin olleet maantien kaidetolppina. Niistä syntyi kesällä kahdet komeat pihaportaat, kun tehtiin pengerryksiä rinnetontille. Oli kova työ, mutta tuskin tarttee tehdä ikinä uusiksi.

[Ketsuppitahra]

Itse onnittelen itseäni lähes päivittäin siitä, että HOKSASIN ennen enkä jälkeen, että meidän ikkunoita pitää nostaa uusien ikkunoiden asentamisen yhteydessä niin paljon (reilu 10cm jos en väärin muista), että nyt saadaan nykystandardin korkuista tasoa tulevan keittiön ikkunan eteen ilman ihmeellisiä kikkailuja.

Muista sit ottaa saranat sisäikkunoista pois jos eteen paat tason, varsinkin jos aukee sisälleppäin.

Tota, miks?

[pvalila]

Edellinen neuvo on tosi hyvä, mutta jos edellinen asumus on ollut suhteellisen siisti normikoti niin ei perheen naisväki ehkä suostu asumaan vuotta elämästään ihan kurjassa talossa. Vuosi elämästä on kuitekin aika iso viipale.

Meidän talostamme ei mitään orkkistaloa edes voinut saada, koska tämä on ajan oloon mm. kasvanut paritaloksi.

Meillä se suuri oivallus oli se, että tilantuntua voi hankkia tietyin tempuin.

Väliseiniä purettiin, mutta muutamin paikoin jätettiin seinän sisällä olleet kantavat rakenteet jäljelle: esimerkiksi portaat olivat omassa suljetussa tilassaan, nyt väliseinästä on jäljellä enää kolme pystykoolinkia jotka toimivat sekä kantavina rakenteina että estävät portailta putoamisen. Samalla tavalla meillä purettiin keittiön ylä- ja alakaappien välinen seinä pois (välitila) mutta vanhan seinän sisällä olleet kannattajat jätettiin jäljelle (ne tulevat läpi mahonkisesta pöytätasosta ja ne on koteloitu siististi jalopuuvanerilla).


Porrasaulaan tuli kaksi isoa peiliä, lattiasta kattoon, jotka kasvattivat aivan hulvattomasti tilantuntua paitsi eteisessä niin myös olohuoneessa ja keittiössä. Veski oli tosi pieni, mutta kun sen takaseinä tehtiin peilistä ja toiseen päätyyn tuli peilikaappi niin nyt kukaan ei edes huomaa, että koppero on oikeasti tosi pieni. Vessassa peilien korkeus pitää tietenkin miettiä huolellisesti.

Pitkään mietin sitä, pitääkö tehdä ruokapöytä keittiöön vai olohuoneeseen, ja nyt pöytä sijaitsee puoliksi keittiössä ja puoliksi olohuoneessa: seinään siis tehtiin aukko, aukon yläosassa on valolippa.

Kaikesta edellä olevasta selviää se, että lähtökohdista johtuen meillä ei todellakaan tehty mitään "perinteitä kunnioittaen" vaan mietittiin asiat surutta uusiksi.