Hiililämmittäjän päiväkirja

[Zener]

On toki pelti kiinni.

[Mikko Suokas]

Otin sitten tänään ensimmäisen kerran hiiltä viime viikolla tilaamastani ja tällä viikolla saamastani suursäkistä. Kaikki aikaisemmin hankkimani hiili on käytetty ja nyt katsotaan, kauanko tuolla tonnilla pärjätään.

Aloitettuani tämän säikeen marraskuun lopussa on hiiltä palanut yhteensä 11 piensäkillistä eli 440 kg ja aikaa on kulunut kolme päivää vaille kuukausi. Se antaisi luvan olettaa nyt saamani erän riittävän seuraavien kahden kuukauden ajaksi, mutta asiaan vaikuttaa tietysti edessä olevan talven ankaruus. Katsellaan, katsellaan...

t. Mikko

[Mikko Suokas]

Nyt on sitten opittu sekin, että hiilet kannattaa ostaa jo kesällä tai viimeistään syksyn lumettomana ja jäättömänä aikana varastoon. Suursäkissä ostamani hiilen seassa tuntuu olevan runsaasti lunta ja jäähilettä, ja kun hiililapiollisen heittää kattilaan, niin kihinä käy, kun ensin jää sulaa ja sitten sulamisvesi höyrystyy. Vesihöyryn mukana sitten karkaa niitä kalliita kilowattitunteja taivaalle... Antrasiitinhan ei pitäisi juuri kosteutta itseensä sitoa, ja hyvän alun saatuaan tuokin tavara palaa ihan hyvin, mutta ei sitä jäähilettä siellä siltikään kaipaisi.

t. Mikko

[tuuma]

Nyt on sitten opittu sekin, että hiilet kannattaa ostaa jo kesällä tai viimeistään syksyn lumettomana ja jäättömänä aikana varastoon. Suursäkissä ostamani hiilen seassa tuntuu olevan runsaasti lunta ja jäähilettä, ja kun hiililapiollisen heittää kattilaan, niin kihinä käy, kun ensin jää sulaa ja sitten sulamisvesi höyrystyy. Vesihöyryn mukana sitten karkaa niitä kalliita kilowattitunteja taivaalle... Antrasiitinhan ei pitäisi juuri kosteutta itseensä sitoa, ja hyvän alun saatuaan tuokin tavara palaa ihan hyvin, mutta ei sitä jäähilettä siellä siltikään kaipaisi.

t. Mikko

Omien kokeilujeni aikaan satuin käymään itse hakemassa antrasiittia kotteriasta niin siellähän ne taivasalla ovat, vaikkakin todella vaikeakulkuisen paikan päässä, poissa katseilta.

Onhan nuo kuvat vähän reilummista kivihhilivuorista monen Helsingissä asuvan tai turistinkin mieleen piirtyneet. Niin itä- kuin länsipuolellakin. Länsipuolen kivihiilivuoret ovat nykyään muuttaneet järkyttävän syviin siiloihin maan alle, jotta saadaan tonttimaata lisää ja itäpuolen vastaavat ovat myös poissa kun siirtyi laitos Vuosaareen. Vettähän nuo ei ime juurikaan ollenkaan ja jännä juttu sinänsä että noista ei irtoa (kai) mitään maaperään.

Mielenkiinnolla odotan sitä että saat sen oikean hiilikattilan tulille!

edit: Jaahas että Hanasaarenkin varannot ovat nykyisin siiloissa. Näin sitä oppii kun lueskelee lisää ja toinen laitos siellä on edelleen toiminnassa...

[Mikko Suokas]

Omien kokeilujeni aikaan satuin käymään itse hakemassa antrasiittia kotteriasta niin siellähän ne taivasalla ovat, vaikkakin todella vaikeakulkuisen paikan päässä, poissa katseilta.

Samassa paikassa käväisin itsekin lokakuussa ostoksilla. Jos minulla olisi kuorma-auto, niin hakisin sieltä (tai Virosta) hiileni irtotavarana, niin ei kertyisi nurkkiin noita säkkejä. Ne pienet muovisäkit voisi tosin polttaakin, mutta taitavat vain kärytä kovasti, jos ei silppua pienemmiksi paloiksi ja polttele vähän kerrallaan. Ison säkin voisi kai käyttää uudestaankin muutaman kerran, mutta irtotavarana ostaminen olisi edelleen se paras vaihtoehto.

Vettähän nuo ei ime juurikaan ollenkaan ja jännä juttu sinänsä että noista ei irtoa (kai) mitään maaperään.

En usko, että maaperään irtoaa mitään, sillä muuten tuollainen varastointi ei tulisi kysymykseenkään. Sitä vastoin olen joskus miettinyt, miten mahtaa olla tavallisen kivihiilen ("junahiilen") kellarivarastoinnin laita. Sehän syttyy helpommin kuin antrasiitti, koska se sisältää jonkin verran hiilivetyjä, jotka kuumennettaessa kaasuuntuvat. Jos minulla olisikin kellari täynnä tuota, niin kehittyisikö siitä kesähelteillä niin paljon palavaa kaasua, että voisi syntyä kaasuräjähdys? Antrasiitin kanssa moista pelkoa ei ole.

Mielenkiinnolla odotan sitä että saat sen oikean hiilikattilan tulille!

Koetan saada pannun paikalleen ensi kesänä, ja savuthan voin siitä ottaa heti sen jälkeen, lämmintä käyttövettähän tarvitaan kesälläkin, jos tiskata ja peseytyä aikoo. Sitten saamme kokemuksia siitä.

Jaahas että Hanasaarenkin varannot ovat nykyisin siiloissa. Näin sitä oppii kun lueskelee lisää ja toinen laitos siellä on edelleen toiminnassa...

Mites Salmisaari? En ole aikoihin käynyt siellä päin, mutta opiskeluaikoina ajelin säännöllisen epäsäännöllisesti 102:lla Otaniemeen, jolloin Salmisaaressa oli vielä isot hiiliröykkiöt.

t. Mikko

[tuuma]

Mites Salmisaari? En ole aikoihin käynyt siellä päin, mutta opiskeluaikoina ajelin säännöllisen epäsäännöllisesti 102:lla Otaniemeen, jolloin Salmisaaressa oli vielä isot hiiliröykkiöt.

Jos en väärin muista, niin tekivät noillekin kaksi stadionin tornin kokoista rakennelmaa mutta eri suuntaan

Koetan saada pannun paikalleen ensi kesänä, ja savuthan voin siitä ottaa heti sen jälkeen, lämmintä käyttövettähän tarvitaan kesälläkin, jos tiskata ja peseytyä aikoo. Sitten saamme kokemuksia siitä.

Odottelen

En usko, että maaperään irtoaa mitään, sillä muuten tuollainen varastointi ei tulisi kysymykseenkään. Sitä vastoin olen joskus miettinyt, miten mahtaa olla tavallisen kivihiilen ("junahiilen") kellarivarastoinnin laita. Sehän syttyy helpommin kuin antrasiitti, koska se sisältää jonkin verran hiilivetyjä, jotka kuumennettaessa kaasuuntuvat. Jos minulla olisikin kellari täynnä tuota, niin kehittyisikö siitä kesähelteillä niin paljon palavaa kaasua, että voisi syntyä kaasuräjähdys? Antrasiitin kanssa moista pelkoa ei ole.

Ihan tervettä ajatelmaa. En tiedä. Pellettien ongelma kai on se että siilossa hieman kuluttavat happea ja jos sinne joutuu niin happea ei ole hengitettäväksi Polttoaineen varastoinnista on tosi tiukat säädökset mutta kivihiilestä en tiedä. Varmin tapa kai tuulettuvassa puuliiterin tapaisessa noita olisi hyvä pitää, varmuuden vuoksi.

[jarkkis]

Onkos tuossa keskuslämmityskäytössä minkälainen ongelma kivihiilikuona eli slagi?Höyrykonetekniikka on eräs mun mielenkiinnon kohteista,sitä kautta on hiilenkäyttöön tullut tutustuttua.Varsinkin hiilikäyttöisissä laivoissa tuo slagi aiheutti lämmittäjille melkosta harmia hiililaadusta riippuen.Vetureista slagi poistettiin varikolla.Joskus olen Ukko-Pekan tulipesään kurkannu ja hirmu kuumasti hiilet siellä hehkui,kyllä hiilessä ytyä on.Tuo antrasiitti,mistä on ollu puhe,on vanhinta hiililaatua,melkein puhdasta hiiltä,ruskohiili taas nuorinta ja muut laadut siltä väliltä.

[Mikko Suokas]

Onkos tuossa keskuslämmityskäytössä minkälainen ongelma kivihiilikuona eli slagi?

Onkohan tuo mainitsemasi slagi juuri sitä sulamaan päässyttä tuhkaa, joka ei varise arinan läpi tuhkalaatikkoon, vaan jonka joutuu nostelemaan isoina paakkuina yläkautta pois? Kirjoitin tuolla alussa, että "kokemus opettaa säätämään vedon oikein", millä tarkoitin sitä, että kohtuullisella vedolla palamislämpötilat jäisivät alle tuhkan sulamislämpötilan, mutta olen silti itsekin joutunut noita tuhkakönttejä nostelemaan pois. Ongelma aiheutuu käsittääkseni nyt lähinnä siitä, että kun varaaja pääsee jäähtymään, jäähtyy myös kattila, ja silloin vetoluukku aukeaa ja hiili palaa roihuamalla. Jos olisi latauspumppu termostaattisine kolmitieventtiileineen, saisi kattilan heti kohta oikeaan toimintalämpötilaan ja vetoluukun avautuman sopivaksi, vaan kun ei sellaista ole. Rica Atmoksen mukana tulleen Laddomat 21:n laitan vasta uudelle kattilalle, vaikka kieltämättä mielenkiintoista olisi kokeilla sitä jo Karkki II:llekin.

t. Mikko

[jarkkis]

Joo,tuo on slagia,antrasiitin lämpöarvo niin kova,että tuota slagia saattaa muodostua väkisinkin.Eräs tuttu kaveri sanoi,että kun heillä aikanaan käytettiin antrasiittia,niin arinaraudat ei tahtonu kestää,senverran kuumasti se paloi.Mutta käsittääkseni antrasiitti on erinomainen keskulämmityskattilan polttoaine,siinä ei ole kaasuuntuvia aineita,mitkä pienellä vedolla pikeyttäs kattilaa ja paloaika on tosiaan pitkä.Menneinä aikoina lämmityskattiloissa käytettiin myös koksia,siis kivihiiltä josta kaasuuntuvat ja tervamaiset aineet oli kuivatislattu pois muuhun käyttöön.

[tuuma]

Mä luulin noita "slageja" ensin timanteiksi Ei sula, ei hehku, ei häviä, sitten niin millään. Mukava kuulla että silloin on käynyt hapensaanti liian korkealla. Itsekin huomasin että lämpöarvoa on yllinkyllin kunhan vaan saa prosessin käyntiin. Oikea kattila on noiden kanssa selvästikin a ja o.

[jarkkis]

Hiililämmityksestä kiinnostuneille vois olla antoisa tämmönen opus:Keskuslämmittäjän ja talonmiehen opas,jota on julkaistu 1930-40-50 ja taispa olla 60-luvullakin.Kun divareita on tullu koluttua,niin tuota kirjaa näkyy olevan hyvin saatavilla.Siinä käsitellään muistaakseni hiilen ja puun polttoa,eri kattila tyyppejä yms.Kirjan julkaisuajankohdathan on hiili-ja puulämmityksen valtakaudelta,öljy tuli suuremmin kuvioihin vasta 1960-luvulla.Senverran alkoi asia kiinnostamaan,että pitääpä käydä tuo kirja hommaamassa iltapuhde lukemiseksi

[Zener]

Kyselin meidän firman "rahtivastaavalta", että paljonko hän arvioi 10 tonnin kivihiilikuorman kustantavan Heinolaan tuotuna. Hän arvioi, että olisi rahtimaksut noin 1000 euron luokkaa. Siis Virosta tuotuna antrasiitin hinta olisi noin 260 euroa/tonni kotipihaan tuotuna, jos siis kerralla toisi 10 tonnia. Ehdottomasti rahallisesti kannattavaa puuhaa.

[Mikko Suokas]

Siis Virosta tuotuna antrasiitin hinta olisi noin 260 euroa/tonni kotipihaan tuotuna, jos siis kerralla toisi 10 tonnia. Ehdottomasti rahallisesti kannattavaa puuhaa.

Kuulostaa erittäin hyvältä. Voisikohan tuon hoitaa siten, että auto poikkeaisi matkallaan Heinolaan muuallakin jättämässä osan lastista hiiltä tilanneille? Olisi kokonaisuuden kannalta järkevämpää, kun tulisi vähemmän edestakaista ajoa. Jos lautta tulee Helsingin satamaan, niin Hyvinkään kautta joutuisi ajamaan melkein väkisin Heinolaan päin ajellessa, ja Turun satamasta tultaessa (en tiedä, seilaako Turun ja Tallinnan välillä lauttoja) olisi Salokin matkan varrella, jolloin Peter W saisi kätevästi osansa.

Heinolassa jyrää,

t. Mikko

[Mikko Suokas]

Lapioinpahan tänään hiilet jättisäkistä kellariin. Koska en raaskinut rikkoa säkkiä, nostelin tavaran lyhytvartisella pikkulapiolla säkin suun kautta kottikärryihin, joilla kippasin sen hiililuukusta alas. Hommassa vierähti tunti tai puolitoista, en katsonut kelloa niin tarkkaan enkä sillä silmällä.

Tuo säkkisysteemi on vähän hankala, helpompaa olisi, jos hiiltä voisi vieläkin ostaa irtotavarana, jolloin kuorma-auto kippaisi sen suoraan hiililuukun eteen. Sitä varten on hiililuukun ympärille valettu jopa laaja betonilaatta, jolta hiilen lapioiminen sujuu helposti ja pölyt saa lakaistua pois. Lopuksi laatan voi vaikka pestä, jos hiilitäydennys tehdään kesällä.

t. Mikko

[cri]

Voiko hiiltä polttaa stokerissa? Tai tuota hiilimurskaa?