Kellarin muovimaton poisto ja betonilaatan kohtalo?

[Varmistelija]

Tämähän on tietysti yksi palstan yleisimpiä kysymyksiä, mutta kertaus on opintojen äiti.... :)

Aikeissamme on ostaa muutoin hyväkuntoinen rmt, mutta kellarissa se "perinteinen" eli alkuperäinen avaamaton maanvarainen betonilattia, jonka päällä muovimatto takkahuoneessa (kodinhoitohuoneessa ja saunassa laatta, laattojen alla ei oikeaoppisesti vesieristystä mutta kylläkin lattialämpö). Kuntokartoituksessa kehotettiin luonnollisesti poistamaan matto, mittari näyttikin maton alla olevan kosteutta (kapillaarisesti maasta noussutta, muutoin sokkeli on asiallisesti eristetty ja talon ympäristö salaojitettu). Tätä palstaa lukiessani, olen päässyt ymmärrykseen, että tällaisessa casessa aina suositellaan lattian auki piikkausta ja asiallista uudelleenrakentamista kappilaarieristyksineen jne. Kuntokartoittaja (hyvin asiallinen ja ammattitaitoiselta vaikuttava) kuitenkin piti moista liioitteluna ja hän suositteli proseduuria:
a) matonpoisto
b) pintakerroksen (liimojen ja tasoitteiden) poishionta
c) lattian desinfiointi asiallisilla aineilla
d) laatoittaminen ilman vesieristeitä.
Lattialämmitys mahdollinen, mutta tokihan silloin vuotaa lämpöä myös maahan. Laattasaumoistahan se kosteus sitten pääsee vastaisuudessa haihtumaan ylöspäin. Lisäksi kellaritilaan suositeltiin asennettavaksi poistoilmatuuletin, jolloin alipaine vetäisi ilmaa suoraan kellarista ulos eikä kosteutta välittävästä betonilaatasta haihtuva mahdollisesti heikompilaatuinen ilma nousisi asuinkerroksiin. Kellarissa on siis varastotilaa mutta myös kylpyhuone, sauna, kodinhoitohuone ja ns. takkahuone, joka ei kuitenkaan tulisi olemaan missään jokapäiväisessä oleskelukäytössä, vaan silloin tällöin tilassa käydään kääntymässä ja ehkäpä vieraat voivat yöpyä siellä silloin tällöin.

Seinääkin avasimme alaosasta, paljastui terve seinärakenne: paneeli-styroksi-villa-muovi-rivinteeraus-(jonka taakse emme katsoneet, mutta tietysti siellä on sokkeli, joka ulkopuolelta patolevytetty ja onkohan siinä vielä jokin piki(?) vielä pinnassa).

Tietenkään näihin ei ole yhtä oikeaa vastausta, mutta kertokaahan viisaat miehet ja naiset näkemyksenne, onko tuo kartoittajainsinjöörin ratkaisu sellainen, jonka kanssa voi elää - vai kaivammeko maata jalkojemme alta, jos emme lähde uusimaan lattiaa totaalisesti? Riittääkö desinfiointi tappamaan betoniin mahdollisesti majailemaan ilmestyneet böböt vai onko piikkausmasiina ainoa lääke varmistella asia? Ja vaikka tuo järeämpi ratkaisu onkin tietysti ainoa varma, onko tuo ensinmainittu keino kuitenkin aivan asiallinen ja yleisesti käytetty?

Ja btw: te jotka olette tehneet piikkaus/valuoperaation, millaiset ovat suuntaa-antavat kustannukset (jos itse vuokraa koneen ja piikkaa&vie pois materiaalin, mutta ammattilainen tulee tekemään pohjat, eristyksen&valun)? Pinta-alaa tapauksessamme n. 15 m2 (takkahuone, kh-huone ja kylpytilat). Kustannuksiin ei tarvitse laskea laatoituksia tms., ne onnistuvat itseltäkin.

Kiitos!

[TommiT]

Moi,

Kun otatte maton pois, niin jos maton alusta ihan märkä on, niin ehdottomasti poistaisin betonin ja valaisin uuden lattian. Desinfioinnitkin on vähän niin ja näin esim. sädesienen(=akinobakteeri) kanssa jota ei kuulemma millään normi boracoleilla yms saa kuolemaan. JA taasen toisaalta nykyäänhän on tutkimuksia, että pahimmassa tapauksessa bakteerien/homeiden erittämät myrkyt on kahta kovempia kun niitä häiritään erimoisilla myrkyillä.

ELi summa summarum: piikkaa pois jo oman mielenrauhankin vuoksi...

Terv TOmmi

[Juha_P]

Mulla on saunan porstuassa sama tilanne. Tällä hetkellä matto pois revittynä ja betoni kuivuneena.
Odottaa syksyllä alkavaa saunaosaston remonttia.
Vielä en ole päättänyt mitä sen lattian kanssa teen mutta sisäilmayhdistyksen korjausohje sanoo seuraavaa:

"Maton liimauksessa ja alapinnassa olevan homeen ja vaurioituneiden liimojen ja tasoitteiden poistamiseksi matto ja tasoitteet poistetaan. Jos maton alapinta on voimakkaasti värjäytynyt, siinä on selvää hajua tai mikrobivaurio, betonipinta hiotaan tai jyrsitään puhtaaksi.
"

lähde:
http://www.sisailmayhdistys.fi/portal/t ... onilaatta/

[Zaffodi]

Lueskele noita vanhempia ketjuja läpi, lattian pinnoittamiseen on kyllä konstinsa ilman piikkaustakin.
Nopein ja uskoisin, että toimivakin tapa (huom! aina pitää muistaa, että täällä neuvotaan "sokkona" eli kohdetta näkemättä):
Matto pois, betonin hionta + tarpeen mukaan myrkytystä
Epoksi, esim. http://www.ardex.fi/pdf/ardipox_2000.pdf
Mukavuuslämpökaapelit + valu
Laatoitus

[kuke]

Kovin kuullostaa samalta rojektilta jonka itse teimme viime kesänä, siis meillä oli täysin samalailla toteutettu pesuhuone laatoitettu lattialämmityksellä, ja takka/kodinhoitohuoneessa muovimatto ilman lämmitystä, sekä yksi huone jossa muovimatto lattialämmityksellä. Itse otin matot pois ja hioin betonin ja desinfioin sen, sen jälkeen lattialämmitys sekä pieni valu takkahuoneeseen ja kaakelit päälle.

[Matti Alander]

Muovimatto ja lattialämmitys huonolla lattian eristyksellä on huono vaihtoehto. Maaperään sitoutuu lämpöä runsaasti, jolloin kosteus pyrkii vesikaasuna ylöspäin ja alkaa kertä muovimaton alle. Lopulta maton liimaukset pettävät ja mukaan pääsee happea, jolloin alkaa mikrobikasvustot jylläämään, pölyä ravinteenaan.
Käytettäessä lattialämmityksiä tulisi aina käyttää vähintään 150 mm eristyskerrosta solupolystyreeniä ja mielummin mahdollisimman hyvin vesihöyryä läpäiseviä versioita. Muovikalvoa ei pidä lattian alla enää nykytietämyksen mukaan käyttää.
Uusi betoni on myös hyvin emäksistä ja sen homehtuminen on miltei mahdotonta. Neutaloitumiseen menee vuosikymmeniä, joten uusi betonilattia on aina turvallisempi vaihtoehto ja samalla saadaan myös eristystä riittävästi lattialämmitystä varten.
Lisäksi tulee myös vanhat viemärit uusittua, eikä tarvitse sitten aivan lähitulevaisuudessa alkaa lattioita aukomaan.
Puhalluslampun käyttö desinfioimisessa on todettu myös hyväksi ja myrkyttömäksi vaihtoehdoksi, mutta sitä käytettäessä tulee noudattaa tulityön vaatimuksia, jo vakuutusyhtiönkin vaatimuksesta.
Pinnoitteena klinkkerit ovat aina muovimattoa parempia tällaisissa maanvaraislattioissa ja tiililaatta vieläkin parempi. Puulattioitakin voidaan toteuttaa, mutta mielummin Platon levyllä varustettuna kelluvana, kuin koolattuna.

[Remonttiraija]

Meidän rintsikan kellarissa aloitettiin pesuhuone- ja saunaremppa ja kaikki pinnat on purettu betonille. Lattiassa oli klinkkerilaatoitus ilman vesieristyksiä. Ajatuksena olisi laittaa uuden laatoituksen alle lattialämmityskaapeli. Tämähän vaatii betonin päälle tartuntapinnaksi primerin ja sitten lattialämmitystasoitteen ennen laatoitusta. Kysymys onkin, että onko nyt kuitenkin riski tehdä näillä materiaaleilla lattiasta vesihöyryntiivis, vaikka sitä ei suositella, jotta laattaan nouseva kosteus pääsee haihtumaan oikein?

[Matti Alander]

Ilman lämmön eristystä kosteusongelmien lisäksi lattialämmityksestä tulee melkoinen energiasyöppö. Maaperä lämpiää ja kosteutta alkaa nousta ylöspäin entistä runsaammin. Yleisesti klinkkerit ovat tällaisissa lattioissa pysyneet kiinni noin kymmenen vuotta, jolloin yleisesti luullaan tehdyn toimivan rakenteen.
Usein tämän tapainen remontti ei myöskään ole kovinkaan kannattava pidemmällä aikavälillä. Hyvin korjattu rintamamiestalo on vielä hyvin pitkäikäinen, joten homman toimivuus kannattaa ajatella aina 50 vuoden perspektiivillä.
Kunnon lämmöneristys tuottaa selvästi säästöä lämmityskustannuksissa, mutta myös vähentää tulevaisuuden ongelmien mahdollisuutta merkittävästi.
Lattialämmitys suurena lämpöpatterina maata vasten on haastava rakenne ja kaapeliversiona viel lämpimämpi, kuin vesikiertoinen.

[Varmistelija]

Alkuperäinen kirjoittaja jatkaa:
Kellarimme sielunelämään tarkemmin tutustuttuamme joutunemme tekemään nyt kuitenkin niin, että tyydymme vain jyrsintään, desinfiointiin ja kaakelointiin. Remonttimiestemme ja talon ex-omistajan kanssa kartoitettiin tilanne: pohjavesi on sen verran korkealla samoin kuin kohtalaisen uusi salaojitus, että kellaria ei voi kaivaa alaspäin eristyksiin tarvittavaa 30 cm:ä (korkeus nyt 2 m, joten ei ole varaa ottaa korkeammalle lattiaa).

Nyt kun siis päädytään tähän kevyempään vaihtoehtoon ja maanvarainen betonilaatta jää kellariimme, mietinkin seuraavaa:
- onko järkeä asentaa lattiaan vesikiertoinen lattialämmitys takkahuoneeseen ja kodinhoitohuoneeseen (kylpyhuoneessa ja saunassa, jotka siis remontoitu oikeaoppisesti pari vuotta sitten, on jo lattialämmitys valmiina) VAI
- antaisimmeko olla pelkät patterit?

Toki lattialämmitys miellyttävä kaakelin kanssa mutta lämmitämmekö euroillamme liikaa maaperää? Vai onko lattialämmitys kuitenkin hyvä ratkaisu sisäänpäin kuivuvan laatan kanssa? Takkahuoneessa/kh-huoneessa tullaan oleskelemaan vain satunnaisesti.

[Juha_P]

pohjavesi on sen verran korkealla samoin kuin kohtalaisen uusi salaojitus, että kellaria ei voi kaivaa alaspäin eristyksiin tarvittavaa 30 cm:ä

Entäs voisiko kaivaa 10cm? Saisit laatan alle edes sen 10cm eristettä. Olisihan se paljon parempi kuin ei eristettä ollenkaan. Lämmitystä ajatellen.

Minä päädyin pohdinnan jälkeen pois piikkaamiseen. (Tänään justiin puolet särjetty) Sokkelin alarauna tulee vastaan niin, että juuri ja juuri saan mahtumaan 100mm eristettä ja noin 8cm laatan.

[Varmistelija]

Jep, tätä vaihtoehtoa esitti myös korjausrakentamisarkkitehti meille :) Jos päädymme laittamaan lattialämmityksen teemme juuri noin, 10 cm lämpöeristystä ja uusi betonilaatta. Jos taas menemme patterilämmöllä eteenpäin, teemme pelkän jyrsinnän & kaakeloinnin. Päivitän tietoja, mihin kallistumme.

[eppu,]

tulipa tässä lukiessa mieleen että kävisikö lattiaan eristeen päälle lattialämmitys ja esim joku plaanun tapanen lillinki.ekivät työmaalla joskus noitA lattioita ja muistelen että putken päälle tarvittiin tavaraa 38mm ja lattiasta tulee kestävä(keverilla autotallin lattiana) se mahdollistaisi isomman eriste kerroksen käytön.tekevät noita pumpputasoite lattioita yksityistaloihinkin.