Rmt:n kivijalka/sokkeli, kuva ja kysymys

[rmt44p]

Maan pintaan ajetun soran liikuttua maanrajasta paljastui tyhjän päällä oleva sokkeli. Nopeasti kaivamalla betonisokkelin alla on soraa/hiekkaa, sokkelin "toinen reuna" ei tällä parin kymmenen sentin kaivamisella tullut vastaan. Vajonnut?

Rakennusasioista tietämättömänä kysynkin, mitä alla olevista kuvista voi nopeasti päätellä? Onko kivijalassa TODELLA leveä halkeama koko matkalla? Onko talo tältä osin "tyhjän päällä"? Talo on kellarillinen v -44 rakennettu rintamamiestalo. Edellisen omistajan mukaan kellarissa ei ole ollut veden sisääntulo ongelmaa. Kellarin seinissä ei ole näkyvissä samanlaisia vaurioita vastaavissa kohdissa, mutta seinäpinnat kellarissa on remontoitu vastikään.

Kiitän vastauksista, vaikka tiedänkin että näiden kuvien/ tietojen perusteella voi olla vaikeaa vastata mitään..

http://imageshack.us/photo/my-images/706/38524133.jpg/

http://imageshack.us/photo/my-images/692/88957011.jpg/

http://imageshack.us/photo/my-images/209/49500660.jpg/

[Juha_P]

Onko taloa lisäeristetty ulkopuolelta? Josko sokkelia on levennetty maanpäälliseltä osalta ulkonäkösyistä ulkovuorin tasalle.
Jos kurkit tuosta kaivamastasi kolosta vaakasuunnassa "talon sisään" niin näkyisikö siellä alkuperäinen sokkeli?

[rmt44p]

Kiitos nopeasta vastauksesta!

Lapion kärjellä kokeiltaessa taloonpäin mentäessä vastassa on jotain kovaa, olisiko sitten alkuperäinen muuri? Käsittääkseni ulkopuolisia lämmöneristyksiä ei ole tehty vimeisen 20 v aikana, olisiko sitten aiemmin? Ulkovuorauksen maali on rapistunut, ei siis ihan vastikään ole ulkovuorausta vaihdettu...

Kuinka yleistä tällainen sokkelin leventäminen on tähän ajan taloissa?

[Juha_P]

On niitä erilaisia levennyksiä tehty. Milloin mikäkinlaisia virityksiä. Kivivilla+rappaus, eps+rappaus, koolaus+levytys tai muuraus+rappaus.
Onko sokkelissa ikkunaa tai tuuletusräppänää. Niistä voisi mitata sokkelin paksuutta. Normaali rintsikan sokkeli on noin 20cm paksu. Jos se on huomattavasti paksumpi niin levennys siinä taitaa sitten olla.

[rmt44p]

sokkelin ulkopuolisesta reunasta ikkunan läpi mitattuna sisäseinän reunaan paksuus on n 36cm, levennetty ilmeisesti siis? Tosiaan noita kellarin sisäseiniä on remontoitu, joten niitähän on silloin voitu sisäpuolisesti paksuntaa. Pitänee vielä etsiä tuuletusräppänä ja mitata se...

[Juha_P]

Tutkiskele sitä sisäpuolta myös. Onko se betonia vai kenties joku verhomuuraus. Koputtele rystysellä, erotat kyllä massiivisen betoniseinän ja ontosti kopisevan tiili- tai harkkoseinän. Toi 36cm on juuri sellainen mitta, että jommalla kummalla puolella on jotain ylimääräistä mutta ei molemmilla.

[rmt44p]

Koputellessa seinä ei kuulosta ontolta, betonia siis? Puhuuko se nyt sen puolesta että jotain on lisätty ulko- vai sisäpuolelle?

Tässä vielä linkit kuviin kahdesta eri tilasta, jotka ovat samalla seinällä, toinen tila tasoitettua seinää ja toinen ei...

http://imageshack.us/photo/my-images/69 ... 10456.jpg/

http://imageshack.us/photo/my-images/20 ... 10428.jpg/

[Juha_P]

Toi tasoittamaton seinä on ilman muuta alkuperäinen sokkeli.
Tasoitetun seinän ikkuna on aika ulkona eli saattaa tarkoittaa sisäpuolista rivinteerausta. Kopiseeko se saman kuuloisesti kuin tuo tasoittamaton seinä?
Jos kuulostaa samalle niin ikkuna on vaan asennettu ulommaksi ja betoni tasoitettu.
Mutta jos tuon tasoittamattoman seinän ulkopuolella on aloitusviestin kuvan mukainen tilanne niin asia on sen osalta aika selvä. Eli ulos on muurattu paksunnos syystä tai toisesta.

[rmt44p]

Tämä kivijalan rakenne askarruttaa edelleen, enkä ole vielä päässyt selvyyteen millainen perustusten rakenne on kyseisen nurkan osalta. Nyt on liian myöhäinen ajankohta alkaa kaivella seinänvierustoja auki joten se jäänee ensi kesään. Liitteenä kuva selventämäään selostusta.

Kuva on piirretty talon päädystä katsottuna. Sivusta tuleva laskeva viiva kuvaa maanpintaa. Numerolla 1 merkittyllä alueella on sisätiloissa lämmin kellaritila, jossa seinä on tasoitettu (kuvaan lisäsin linkin jo aiemmin). Numerolla 2 merkityllä alueella on kylmempi kellarikomero, jossa alkuperäinen tasoittamaton seinä.

Kun sokkelin reunaa kokeilee näillä alueilla metallikepillä maan alla, ero on melkoinen. Numero 1 alueella sokkeli tuntuu jatkuvan maan pinnan alla yhtenäisenä samassa tasossa. Numeron 2 alueella sokkeli ikäänkuin loppuu kesken maanpintaan, reunan jälkeen alla on vain maata ja kiviä. Onko säästöbetoni siis pehmennyt ja muuttunut jo hiekaksi??

Numeron 2 kohdalla sokkeli tulee vastaan tunnustellen vasta syvemmällä seinästä sisäänpäin mentäessä. Tämä kylmä kellaritila onkin sisäpuolelta huomattavasti pienempi kuin lämmin oleskelutila.

piirros.jpg (7.54 KiB) Katsottu 9633 kertaa

[Juha_P]

Eläpä nyt huolestu kun ei vielä tiedetä onko siinä mitään vikaa eli korjattavaakaan.

Minä olen edelleen sitä mieltä, että se näkyvillä oleva sokkeli on vaan rekvisiittaa ja varsinainen kantava sokkeli on siellä sisämpänä.
Jos se olisi noin pahoin rapautunut niin kyllä sisäpuolellakin olisi näkyvillä vähintäin halkeamia ja kosteutta.
Mutta kun se näyttää kuvassa olevan loistokunnossa.

Minkälainen se talon seinä siinä yläpuolella on?
Hirsi vai piirurunko? Onko ikkunat alkuperäiset? Onko ne seinän sisä- vai ulkopinnan tasassa?
Kuinka paksu varsinainen seinä on?

Näillä haen sitä, että onko seinää paksunnettu/lisäeristetty ja siksi myös sokkelia.

Em. asiaoista voi päätellä onko seinän runko rekvisiittasokkelin päällä vai sisempänä.

[Ves_ku]

Voisiko olla mahdollista, että osuudella kaksi perusmuuri jatkuu maanpinnan alapuolella kivilatomona?

Kaverilla on hiukan vastaava tilanne kellarissa. Toinen puolikas kellarista on ns. tavallinen, mutta toinen puoli on osittain kaivamaton tila ja sokkelista ainoastaan maanpäälinen osa on betonivalua. Kaivamattomalla puolella on maa-aineksesta jäljellä ehkä kolmannes. Luultavasti tämän maan poistolla seinämä kaatuisi vaikka latomo onkin käytännössä yhtä korkea kuin muun kellarin perusmuuri. Voisiko olla, että osuus kaksi on otettu jossain vaiheessa käyttöön vastaavasta rakenteesta esim. sisäpuolelle valetun seinän avulla.

Jos rakenne on mun arvauksen mukainen, niin mahdollisissa ympärikaivuu hommissa kannattaa olla tarkkana. Latomo saataa olla maavallia vastaan tehty ja sen koossa pysymisestä kaivuutyön aikana ei voi varmaksi sanoa mitään.

Edit: katselin kuvia uudelleen. Onko tasoittamaton seinä siltä kohdalta jossa rakenne on vielä arvailujen varassa?

[rmt44p]

Minkälainen se talon seinä siinä yläpuolella on?
Hirsi vai piirurunko? Onko ikkunat alkuperäiset? Onko ne seinän sisä- vai ulkopinnan tasassa?
Kuinka paksu varsinainen seinä on?

Yläpuolella oleva seinä on vaakalaudoitettua seinää. Käsittääkseni talossa on hirsirunko. Ikkunat eivät ole rakennusvuodelta vaan vanhimmatkin ikkunat on jo 80-luvulta ja ne ovat aikalailla samassa tasossa seinän kanssa. Pienet ikkunapellit kyllä on. Seinän paksuutta en saanut tähän hätään mitattua. En kuitenkaan usko että varsinaista lisäeristystä on tehty, ainakaan huoneiden lämpötilasta päätellen...

[rmt44p]

Edit: katselin kuvia uudelleen. Onko tasoittamaton seinä siltä kohdalta jossa rakenne on vielä arvailujen varassa?

Tasoittamaton seinä on juuri tältä alueelta, eli kuvassa näkyvä seinä tulee ulkopuolelta kokeiltaessa vastaan syvemmällä kuin alueella 1 oleva sokkeli.

[Juha_P]

No ompas arvoituksellinen rakenne.
Ves_kun ajatus jälkeenpäin käyttöönotetusta ja valetetusta kellarin osasta on pohdinnan arvoinen. Mutta mitä kautta se olisi valettu? Yläpuolisen huonetilan kautta? Kuvan laudoitusjäljistä päätellen seinät ja katto on samaa valua oleva betonibunkkeri.

Mutta itse asia: kun halkeamia tai muodonmuutoksia ei näytä olevan niin tarviiko asialle tehdä mitään?
Maan muotoilu niin ettei vesi valu taloon päin ja tilanteen tarkkailua.

[rmt44p]

Niinpä.. Arvoituksellinenpa hyvinkin.

Ulkopuolisesti kivijalkaa on kyllä paikkailtu vastikään jollain, siellä pakkauskohdat näkyvät tietyssä valossa selvästi. Näitä paikkauskohtia on sekä alueella 1 että 2. On tietenkään vaikea sanoa, kuinka syviä halkeamat ovat olleet kun niitä ei ole nähnyt ennen paikkausta ja maalausta. Tietenkin voi olla kyse vain pinnan siistimisestä...

Kylmä varastotila ei vaikuta kostealta vaikka syksy onkin ollut märkä. Keväällä varmaan totuus paljastuu, jos vedet virtaa sisään...