Kodinhoitohuone kellariin, taas...

[Weho]

Suunnitelmissa kodinhoitohuone kellariin, taas kerran.

Taustaa: Kellari puoliksi maan alla (n. metrin verran) ja sokkeli siis maan päällä saman verran. Jälkeenpäin tehty (jatkettu) vanhan hirsitalon päätyyn. Ulkoseinät Leca -harkkoa ilman mitään pinnoitetta paitsi sivelty kosteussulku (syystä että... ?). Ulkopuolella maan alla Fuktisolit, maan päällisellä osalle ei mitään eristettä. Kylmä on, vaikka patteri lämmittää (ja sulattaa lumet ulkopuolelta). Betonilattia, ei lattiakaivoa, lattian eristeistä ei tietoa mutta muuten ehjä ja hyvän näköinen lattia. Viemärit kulkee nurkassa.

Ajattelin, että helpoin tapa parantaa lämmöneristystä olisi laittaa vaan 50 - 70 mm urtsi -levy ulkoseinille, ja vielä varmuuden vuoksi niin että jättäisi vaikka 30 cm alhaalta perusmuurin näkyviin. Siellähän on se 10 cm Fuktisoli kuitenkin ulkopuolella eristeenä. Pääsisi kuivumaan alhaalta kumpaankin suuntaan, ja yläosasta sitten ulospäin (jos pääsee, YKI -sokkelimaali siinä ulkopinnassa, tosin irtoilee paikoitellen). Onko järkeä? Kaapistot tulee seinälle kuitenkin, joten siellä kaappien alla ei haittaa vaikka muuri olisikin pinnoittamatta. Rivinteeraus vie liikaa tilaa, ja ulkopuolen rappaus ei houkuttele (ts. itse en osaa, ja rahaa ei ole).

Lattiaan tarvii varmaan laittaa lattiakaivo, ja piikata siitä ura viemäriputkille. Samalla näkee mitä eristettä siellä on. Kaadot. Mutta mitäs sitten? Jos siellä on yhtään mitään eristettä niin mukavuuslämpökaapeli (onko se tuota 10W / m vai mitä suosittelette, mattoja?), tuollainen kostetuttaläpäisevä vedeneriste (Ardex?) ja laatat. Tai sitten houkuttelevampi = helpompi vaihtoehto olisi laittaa vaan terassimatto lattiaan ettei tunnu ihan niin kylmältä, onko tällaisestä kokemusta (http://www.beranger.fi/Terassimatto.html). Toimisiko sisätiloissa? Vettä ei olisi muualla kuin pyykinpesukoneessa niin että edes lattiakaivo ei taida olla välttämätön?

Ilmanvaihtoon kosteusohjattu PAX ja reikä ulkoseinään (valmiina jo). Pyykkejä tässä tilassa ei kuitenkaan kuivata.

Kommentteja tähän, miten itse tekisitte?

-w-

[TommiT]

Tuosta terassimatosta: Tuntuu jalan alta lämpimämmältä kuin eristämätön betonilattia, ja tekee vanhan lattian siistin näköiseksi. Mikä tärkeintä, päästää kosteuden nousemaan lävitseen(hyvä juttu jos alla eristämätön maanvarainen betonilaatta) . Huono puoli noissa on se, että on aivan sairaan hankala puhdistaa. Omia mattoja kun on imuroinut 10 minuuttia ja vie kokeeksi tampattavaksi pihalle, moskaa tulee ihan sairaasti.

Muuten toimii hyvin ja esim. meillä kun on kellarissa vielä eristämätön maanvarainen laatta nuo tekee paljain jaloin kävelystä vähän mukavampaa...

terv Tommi

[Matti Alander]

Kirjoitat että maaperä sulaa ulkopuolelta, mutta silti on kylmä. Seinät kevytsoraharkkoa ja ulkopuolella maan alla 100 mm Fuktisol. Rakenne ei ole mitenkään huono, kevytsoraharkossa on jonkinmoinen eristyskyky ja kylmäsillan katko verrattuna betoniin. Maaperän alapuolella eristystä on salaojittavana 100 mm, mikä on suurin piirtein sama kuin 100 mm villaa, Styroxia tai Styrfoamia. 100 mm ei tietysti nykykäytännössä ole paljoa ja lämpöä menee läpi maaperään, sekä seinän yläosasta merkittävästi enemmän.
Tyypillistä Fuktisol tuotteen kanssa on talon ympäri kulkeva selvästi näkyvä 100 -200 mm kuiva raita, jolloin paremminkin on kyseessä maaperän kuivumisesta johtuva vaaleampi värisävyn ero.
Lattia tietysti ilman lattialämmitystä on jäätävän kylmä, mutta kyllä pattereissa ei nyt kilowatit riitä jos kylmältä tuntuu noilla rakenteilla. Onhan se talven parinkymmenen asteen pakkaskelikin tietysti haastava ja ratkaisu löytyy eristystä lisäämällä tai kilowatteja kasvattamalla.
Ehdottamasi eristystapa SPU tuotteella sisäpuolelta on toimiva kombromissi, kun alhaalta jätetään auki 300 mm, jotta lämpö pääsee sokkelia kuivattamaan. SPU on tehokas eriste ja vie vähän tilaa ja toimii myös höyrynsulkuna. Ulkopuolen Fuktisol levyllä on toimintaideana perustusta lämmittämällä työntää ongelmallinen kapillaarikosteus ulos, siksi sisäpuolen eristystä ei pidä viedä alas asti.
Kevytsoraharkko hyvin huokoisena ei nosta kapillaarisesti kosteutta kovin korkealle, merkittävästi vähemmän kuin betonirakenne. Ulkopuolella on myös harva rakenne joka alentaa huokoisalipainetta vähentäen kapillaarisen kosteuden nousukorkeutta.
Kevytsoraharkko on tehokkaasti kuivaavaa huokoisen rakenteensa ansiosta ja päästää höyryä läpi esteettä, siksi tiivis Yki pinnoite kuplii. Spu:n höyrytiiveydellä on yläosassa etua ja uskoisin kuplimisen vähenevän.
Kokonaisuutena kuitenkin vesihöyryä läpäisevä rappauslaasti värjättynä olisi parempi, mutta sillä nyt ei ole ensisijaista tarvetta kustannuksia kasvattamaan.

[Weho]

Hups, pientä tarkennusta; viime talvena ei ollut Fuktisoleja, silloin oli kylmä vaikka oli 2kW lämmitin täysillä koko ajan. Tästä talvesta ei vielä kokemuksia... Joka tapauksessa nyt haluaisin korjata tuon maanpäällisen osan kylmävuodon.

Ja sitten tarkentava kysymys: ei kai kodinhoitohuonetta lasketa märkätilaksi? Ei kai sinne mitään vesieristeitä tai lattiakaivoja vaadita? Tosiaan ei muita vesipisteitä kuin pyykinpesukone. Mukavuuslämpö lattiaan ja laatat päälle, ilman vesieristettä, toimii varmasti mutta onko määräysten mukainen (vaikka ei silläkään väliä ole).

Suosituksia lämmitysmatoista mukavuuslämmön tekemiseen?


-w-

[Juha_P]

Ja sitten tarkentava kysymys: ei kai kodinhoitohuonetta lasketa märkätilaksi? Ei kai sinne mitään vesieristeitä tai lattiakaivoja vaadita?

Nämä menee usein vähän sääntöjen oikomiseksi kun yrittää järkeillä.

Viime talvena muutin keskellä taloa olevan entisen "pumppuhuoneen" tekniseksi tilaksi + pyykkituvaksi. Laitoin lattiakaivon ja tein kaadot vaika siellä ei tarkoituksellisesti vesien kanssa puljata. Mutta kun siellä on vesimittari, boileri, pesukone, lavuaari, jakotukit ja suojaputkellisten PEX-linjojen päät niin jossain vaiheessa joku niistä kusee lattialle kumminkin.

Vesieristystä ei ole, koska laatan pitää päästä kuivumaan sisäänpäin ja kuten sanottu, normaalioloissa lattialle ei pääse vettä.
Ja tämän 2,5x2,5m kopin lattia on eristämätön.

[Katale]

Meillä on myös tuota terassimattoa kellarin "monitoimihuoneessa". Hyviä kokemuksia itselläkin, siistii lattian helposti ja tuntuu mukavalta jalan alla. Mutta roskat tarttuu tosiaan mattoon aika hanakasti kuten mainittiinkin.

[Weho]

Olikos se niin, että jos on lattiakaivo niin silloin kyseessä on märkätila ja tarvitaan se vedeneristys (siis sääntöjen mukaan)? Ja jos ei ole, niin silloin ei tarvita?


-w-

[Juha_P]

Eikös se karkeastiottaen mene niin, että jos on vesipiste pitää olla lattikaivo ja vesieristys.

Pykälät ja pilkun paikat tuntevat korjannevat käsityksen jos on tarvetta...

[Kuvaja]

Eikös se karkeastiottaen mene niin, että jos on vesipiste pitää olla lattikaivo ja vesieristys.

Pykälät ja pilkun paikat tuntevat korjannevat käsityksen jos on tarvetta...

Onko sulla keittiössäkin lattiakaivo?

Eli vesipiste ei tee tilasta märkätilaa. Lattiakaivo "vaatii" vesieristeen. WC ei ole märkätilä, jos ei ole lattiakaivoa. Suihku on märkätila.

[Juha_P]

Eikös se karkeastiottaen mene niin, että jos on vesipiste pitää olla lattikaivo ja vesieristys.

Pykälät ja pilkun paikat tuntevat korjannevat käsityksen jos on tarvetta...

Onko sulla keittiössäkin lattiakaivo?

Eli vesipiste ei tee tilasta märkätilaa. Lattiakaivo "vaatii" vesieristeen. WC ei ole märkätilä, jos ei ole lattiakaivoa. Suihku on märkätila.

Noni, siinähän se korjaus tuli.

Tämä käsitys syntyi siitä, että kun meillä oli WC:ssä vesivahinko, jonka rakennusliike korjasi vakuutusytiön toimeksiannosta, niin sinne laitettiin lattiakaivo "koska määräykset sanoo niin". En sitten tarkistellut työnjohtajan puheita vaan otin tyytyväisyydellä vastaan lattiakaivon ja eristykset.

Je mitä keitiöön tulee niin pari kertaa on ollut tilanne, jossa olisi ollut hyvä jos olisi ollut lattiakaivo.

[Rosanna67]

Virallisesti märkätilojen määritelmä taitaa mennä näin: Märkätiloiksi nimitetään tiloja, jotka on varustettu lattiakaivolla ja joiden seinät sekä lattia joutuvat alttiiksi roiskevedelle. Tällaisia tiloja ovat asuintaloissa pesu- ja kylpyhuoneet sekä saunatilat. WC ja kodinhoitohuone voidaan myös luokitella märkätiloiksi, mikäli ne käyttötarkoituksensa puolesta täyttävät em. kriteerit.

Pelkkä lattiakaivo ei tee wc:tä tai khh:ta märkätilaksi.
Mutta jokainen järkevä ihminen laittaa lattiakaivon tilaan, jossa on vesipiste (ja täten mahdollisuus vesivahinkoon). Lisäksi kosteussulku (eri kuin vesieriste) ei varmasti ole pahaksi.

[Urran]

^Jos siis kodinhoitohuoneessa on vesipiste (esim. lavuaari) ja lattiakaivo on, niin onko se märkätila?

[Rosanna67]

^Jos siis kodinhoitohuoneessa on vesipiste (esim. lavuaari) ja lattiakaivo on, niin onko se märkätila?

Minun mielestä ainakaan ei ole. Jos siellä sensijaan olisi vaikkapa kurapiste suihkuineen, sitten se olisi?

[Laurakaisa]

Finlexistä rakentamismääräyskokoelman määritelmä: Märkätila tarkoittaa huonetilaa, jonka lattiapinta joutuu tilan käyttötarkoituksen vuoksi vedelle alttiiksi ja jonka seinäpinnoille voi roiskua tai tiivistyä vettä (esim. kylpyhuone, suihkuhuone, sauna).

[Tuire]

Putkimies sanoi minulle, että kun tilassa on boileri pitää siellä olla lattiakaivo. Vesieristeistä ei ole puhuttu mitään eikä vastaava mestarimmekaan ole niistä maininnut. Kyseessä on siis tila, jossa on boileri, ei muuta. Tietääkseni pyykinpesukonettakaan ei saisi laittaa lattiakaivottomaan tilaan. Hassua, että tiskikoneen voi laittaa keittiöön, vaikka harvalla on keittiössä lattiakaivoa. Briteissä on ihan yleistä, että myös pyykkikone on keittiössä. Heille ei lattiakaivottomuus ole ongelma, näköjään.