Märkä ulkovuoraus

[mvaarimo]

Purin tänään seinän eristykset (tervapaperi/villa/tervapaperi, tehty keväällä) ennen kylmästä kuistista. Isoksi huoleksi huomasin että uloin tervapaperi oli märkä, ja sen leikattua auki purettua oli 3-4 alinta lautaa ulkovuorauksesta aika märkiä sisäpuolelta. Pontista oli vettä tullut, se näkyi. Onko jollakin vastaavanlaisia kokemuksia, ja mitä voisi tai pitäisi tehdä? Varmaan purkaa koko eristys, mutta miten voisin se eristää uudelleen kun kerran laudat ovat märät?

Samalla rupesi pelästyttämään että missä kunnossa muut ulkoseinät ovat? Niissä on ulkoapäin ulkovuorauslaudat, tervapaperi, insuliittilevy, purut, pahvi ja vaakalaudoitus.

Entä mitä tapahtuu kun sää nyt kylmenee ja laudat ovat märkiä?

Ei päivää ilman isompaa murhetta.

[Limes]

Onhan siinä tuuletusrako ulkovuorauksen alla,onhan ?

[Laippa]

Sinulla ei taida olla tuuletusrakoa ulkovuorauksen alla?
Jos vain alimmat ulkovuorilaudat oli märkiä, niin olisikohan sadevesi roiskinut seinän alaosan märäksi? Viime aikoina on satanut aika paljon.
Puu ei mene jäätymisestä pilalle, viimeistään keväällä se sulaa ja kuivuu taas.
Älä ota näistä liikaa stressiä, rakenteet on hyvä saada kuntoon, mutta ei kaiken tarvitse tapahtua heti

[koppelo]

Tuuletusrako taitaa puuttua ja ulkovuorauksen yksityiskohdat taitaa olla puutteellisia. Vesi vuotaa jostain sisälle, ikkunoiden smyykeistä tai paneloinnin saumakohdista.

Entä millainen on ulkopanelointi? Onko se tehty oikein päin?

Urospontti tulee olla laudan yläpuolella ja naaraspontti alapuolella. Jos paneli on toisin päin, niin vesi valuu jokaisesta välistä seinän sisälle. Pahin tilanne jos on käytetty vielä puoliksi pontattua lautaa, mistä naaraan sisäsärmä puuttuu.

[mvaarimo]

Tuuletusrako taitaa puuttua ja ulkovuorauksen yksityiskohdat taitaa olla puutteellisia. Vesi vuotaa jostain sisälle, ikkunoiden smyykeistä tai paneloinnin saumakohdista.

Entä millainen on ulkopanelointi? Onko se tehty oikein päin?

Urospontti tulee olla laudan yläpuolella ja naaraspontti alapuolella. Jos paneli on toisin päin, niin vesi valuu jokaisesta välistä seinän sisälle. Pahin tilanne jos on käytetty vielä puoliksi pontattua lautaa, mistä naaraan sisäsärmä puuttuu.

Hei tuuletusrako kylläkin puuttuu, koko talosta. Vesi ei vuoda sisälle jostain vaan juuri ne alhaisimmat laudat ovat märkiä ja ylimmästä märästa laudasta näkee että se märkä on ainoastaan noin sentin verran pontin ylä ja alapuolella. Ulkopanelointi vaikuttaa ihan oikealta tehdyltä, eli urospontti yläpuolella eikä ole puoleksi pontattu lauta vaan si sisäsärmäkin löytyy.

Eli nyt pitäisi varmaan purkaa ja tehdä tuuletusrako. Miten sen tekisin kun runko on pystytolpat ja siinä ulkovuoraus kiinni. Laitanko 22 mm rimoja siältäpäin panelointia vasten ja joku levy, mikä?, rimoja vasten ja sen jälkeenkö tervapaperi, villa ja tervapaperi?

[koppelo]

Miksi seinän alaosa kastuu? Onko talon rännikourut kunnossa? Entäpä kuinka korkealla panelien alaosa on maanpinnasta?

Panelille ei pitäisi päästä roiskevettä missään olosuhteissa.

[Kuvaja]

Ymmärsinkä oikein, että ulkovuorauksen alla ei ole vaaka/vinolaudoitusta? Helpointa kai olisi rimottaa verhouksen päälle ja tehdä siihen uusi vuoraus. Lienee "helpoin" ja edullisin vaihtoehto. Ja kuten edellä, räystäät kuntoon ensin. ...nimim. paraskin sanomaan...

[mvaarimo]

Miksi seinän alaosa kastuu? Onko talon rännikourut kunnossa? Entäpä kuinka korkealla panelien alaosa on maanpinnasta?

Panelille ei pitäisi päästä roiskevettä missään olosuhteissa.

Talon rännikourut ovat kunnossa ja paneelien alaosa on juuri kuistin osalta noin 30 cm maanpinnasta.

[Pekka Huhta]

Älkääs nyt pelotelko ihmisiä. Tuuletusraottomia seiniä on tässäkin maassa jäljellä satamäärin ainakin 1700-luvulta asti ja nyt se rako pitäisi sitten saada joka torppaan. Reality check? Puretaan Vanha Rauma, Loviisa, Kokkola ja kaikki muut puukaupungit ja rakennetaan ne uudestaan tuuletusraolla. Turkulaiset neropatit ehti jo sentään pääsääntöisesti purkaa puutalonsa ja tuottaa aistikasta elementtirakennetta tilalle, jotta välttyivät tältäkin murheelta...

Tuuletusraoton seinä kastuu kyllä ja kuivuu hitaammin kuin tuuletusraollinen. Oikealla maalilla (lue: pellava- tai petroliöljymaali tms.) maalattuna kestää kyllä, lateksimaalilla laudan kuivuminen hidastuu ja lauta lahoaa. Mutta siinäkin on kyse nimenomaan samasta ilmiöstä: pontista tulee vettä enempi kuin mitä lateksista haihtuu läpi ja lauta lahoaa.

Kun sataa vettä ja tuulee niin pitkään yhtä mittaa kuin mitä nyt on viime viikkoina tehnyt, niin suurin osa Suomen seinistä on märkiä. Olen ihan 100% varma että jos menisin repimään omia ulkovuorauslautojani irti niin aivan varmasti olisi helmat kosteina.

Voi sen kuistin rakentaa uusiksi tuuletusraolla jos nyt haluaa, mutta en olisi tuosta nyt kohtuuttoman huolissani. Tuo rimat ja bitumipintainen tuulensuojalevy olisi muuten ihan hyvä, mutta sun täytyy sitten myös avata tuuletustila ylhäältä ja alhaalta että se kosteus haihtuu sieltä pois.

Pekka

[mvaarimo]

Kiitos hyvistä vastauksista. Keskustelin äsken puhelimitse rakennusmestarin kanssa. Hän väitti että tuuletusraoton seinä toimii hyvin kun eristeenä on puruja. Tässä tapauksessa kun eristys on tehty villalla niin ei toimi oikealla tavalla. Hän kehotti jossain vaiheessa (keväällä / kesällä) tekemään uuden ulkovuorauksen tuuletusraolla. Hänen mukaansa kysymyksessä ei ole rakenteellinen vika, vaan mekaaninen. Pikakorjaukseksi hän neuvoi työntämään alhaalta pellin tai 4mm tuuletuslevyn märkien lautojen taakse, niin silloin saisin pienen tuuletusraon josta myös mahdollinen vesi pääsisi valumaan. Lisäksi hän kehotti ennen villojen takaisinlaittoa kuivattamaan lautoja puhaltimella.

[Sebbe]

Nyt on kyllä ollut aivan poikkeukselliset säät. Katsoin tänään itäpäätyä, oli kostea yläkerran ikkunan alareunaan asti. Eli ei ole ihme jos laudat ovat märkinä. En lähtisi tekemään mitään.

[mvaarimo]

Nyt on kyllä ollut aivan poikkeukselliset säät. Katsoin tänään itäpäätyä, oli kostea yläkerran ikkunan alareunaan asti. Eli ei ole ihme jos laudat ovat märkinä. En lähtisi tekemään mitään.

Helpoin vaihtoehtohan se olisi. Mutta kun tervapaperikin oli kostea niin voihan olla että jossain kohdin myös villat ovat saaneet kosteutta?

[PetteriKivimäki]

Kiitos hyvistä vastauksista. Keskustelin äsken puhelimitse rakennusmestarin kanssa. Hän väitti että tuuletusraoton seinä toimii hyvin kun eristeenä on puruja..

Kyllä. Ja tuuletusturako tarvitsee sitten alleen tuulensuojalevyn, muuten käy torpassa aikamoinen huju.

Lisäksi hän kehotti ennen villojen takaisinlaittoa kuivattamaan lautoja puhaltimella.

Yhmhh, tästä olis kyllä saunakaljojen ääressä mukava kiistellä. Millähän julmetulla puhaltimella pöönais et sais talon verran lautoja kuivaks? Eiköhän helpompi ja halvempi konsti olis kevätsäällä kasattu ilmava taapeli..

[tuuma]

Tuuletusraoton seinä kastuu kyllä ja kuivuu hitaammin kuin tuuletusraollinen. Oikealla maalilla (lue: pellava- tai petroliöljymaali tms.) maalattuna kestää kyllä

Lainaan vähän ketjua kun on asiantuntija paikalla

Mites laskisit sellaisen vaihtoehdon että uudenkin seinän vetäisi ns. luilleen eli mineriittien purku pois ja tuulensuojan jälkeen vain pystyrimalaudoitus päälle, ilman rakoa ja pintaan esim. Uulan keittomaali, ei pellavaöljyä eikä petroolia siis. Eikös keittomaali ole heti "hengittävä" ja pellavaperustaiset sitten vähän myöhemmin? Tässä vaan klassinen ongelma ettei tulisi seinistä hölmön paksun näköiset ja minusta keittomaali miellyttää silmää ja sehän vaan johtuu siitä kun sitä on niin helppo maalata, sanotaan Mitä se ilmarako muuten siellä auttaa jos hengittävällä maalilla pinnat vetäisee vai onko niin että nyky-yhteiskunnassa mehiläisille ja hämhäkeille tehtävä samalla mukavat olosuhteet tasapuolisuuden nimissä?

[koppelo]

Kyllä tässä tapauksessa se suurin syyllinen on tuo liian matala kivijalka. Seinä kastuu maasta tulleista roiskeista, oli tuuletusrakoja tai ei.