tuuma kirjoitti:
Mites laskisit sellaisen vaihtoehdon että uudenkin seinän vetäisi ns. luilleen eli mineriittien purku pois ja tuulensuojan jälkeen vain pystyrimalaudoitus päälle, ilman rakoa ja pintaan esim. Uulan keittomaali, ei pellavaöljyä eikä petroolia siis. Eikös keittomaali ole heti "hengittävä" ja pellavaperustaiset sitten vähän myöhemmin? Tässä vaan klassinen ongelma ettei tulisi seinistä hölmön paksun näköiset ja minusta keittomaali miellyttää silmää ja sehän vaan johtuu siitä kun sitä on niin helppo maalata, sanotaan Mitä se ilmarako muuten siellä auttaa jos hengittävällä maalilla pinnat vetäisee vai onko niin että nyky-yhteiskunnassa mehiläisille ja hämhäkeille tehtävä samalla mukavat olosuhteet tasapuolisuuden nimissä?
No kyllähän se rako auttaa ihan hemmetisti vaikkei kovin paksu oliskaan. Minä en ainakaan uskaltaisi laskea maalin hengittävyyden varaan. Yks tuttu Museoviraston konservaattori sanoi, että nykyään laitetaan vanhoihin arvotaloihinkin muutaman millin tuuletusrakoja pintaverhouksien alle. Tietysti jos tekee isomman raon, niin kyllähän ne ikkunat jäävät syvemmälle kuin ennen. Ja tuulensuojalevystä tulee vielä 12 mm lisää paksuutta. Mutta kuka estää siirtämästä ikkunaa ulommas? Sisäpuolella ikkunasyvennys on ihan kivan näköinen.
Elukoitahan tuuletusrakoihin tietysti menee, ja hiiret kiipeävät niitä pitkin ullakolle, jos rakoa ei varusta tiheäsilmäisellä metalliverkolla.
tuuma kirjoitti:
Mites laskisit sellaisen vaihtoehdon että uudenkin seinän vetäisi ns. luilleen eli mineriittien purku pois ja tuulensuojan jälkeen vain pystyrimalaudoitus päälle, ilman rakoa ja pintaan esim. Uulan keittomaali, ei pellavaöljyä eikä petroolia siis. Eikös keittomaali ole heti "hengittävä" ja pellavaperustaiset sitten vähän myöhemmin? Tässä vaan klassinen ongelma ettei tulisi seinistä hölmön paksun näköiset ja minusta keittomaali miellyttää silmää ja sehän vaan johtuu siitä kun sitä on niin helppo maalata, sanotaan Mitä se ilmarako muuten siellä auttaa jos hengittävällä maalilla pinnat vetäisee vai onko niin että nyky-yhteiskunnassa mehiläisille ja hämhäkeille tehtävä samalla mukavat olosuhteet tasapuolisuuden nimissä?
No kyllähän se rako auttaa ihan hemmetisti vaikkei kovin paksu oliskaan. Minä en ainakaan uskaltaisi laskea maalin hengittävyyden varaan. Yks tuttu Museoviraston konservaattori sanoi, että nykyään laitetaan vanhoihin arvotaloihinkin muutaman millin tuuletusrakoja pintaverhouksien alle. Tietysti jos tekee isomman raon, niin kyllähän ne ikkunat jäävät syvemmälle kuin ennen. Ja tuulensuojalevystä tulee vielä 12 mm lisää paksuutta. Mutta kuka estää siirtämästä ikkunaa ulommas? Sisäpuolella ikkunasyvennys on ihan kivan näköinen.
Elukoitahan tuuletusrakoihin tietysti menee, ja hiiret kiipeävät niitä pitkin ullakolle, jos rakoa ei varusta tiheäsilmäisellä metalliverkolla.
/Hande
Oikeassa toki olet, ilmarako on hyvästä, ei siitä haittaakaan tietty ole (paitsi mahdolliset ötökät). Pystylaudoituksen ollessa kyseessä ei auta kovin pieni rako kun sitten pitää toinen alusrimoitus vaakaan vielä tehdä, jollei sitten uskaltaisi vinolaudoituksen tapaan tehdä 45 asteen kulmaan aluset ja hyväksyä että naularivit saattaisi näyttää vähän hassuilta, eiköhän se ilma kuitenkin osaisi pienessä kulmassakin siellä kierrellä
Nyt on eristeet purettu ja kuten mainittua niin alkuperäinen uloin tervapaperi on kostea. Ihan alimmatkin villat (sitä täällä ei niin suosittua keltaista Isoveria) olivat vähän pintakosteat. Miten tälläinen villa käyttäytyy kun saa vähän pintakosteutta, kuivuuko vai jääkö kosteus villaan ikuisiksi ajoiksi?
Suurin ongelma tilanteessa on varmaan ennen mainittu matala kivijalka. Mittasin sen äsken ja sen on ainoastaan noin 25 cm juurin kuistin osalta.
Juuri tämä matala kivijalka tekee senkin mahdottomaksi että saisin ulkoapäin alhaalta laitettua tuulensuojalevyä tai peltiä laudoituksen taakse.
Pahin osa laudoituksesta on se osa joka on portaiden takana, eli siinä kun sitten kosteus siirtyy betoniportaasta lautoihin. Laudat ovat siinä ihän märät ja tervapaperikin on kosteudesta mennyt rikki. Tätä onglemaa on vaikea korjata ilman että portaat revitään pois. Jättävätkö ihmiset nämä betoniportaat vai puretaanko ne?
Ei tässä paljon naurata enkö tiedä miten nyt saisin kusitin taas eristettyä niin ettei tarvitsisi pelätä että seinässä muhii mahdollinen ongelma.
tuuma kirjoitti:Mites laskisit sellaisen vaihtoehdon että uudenkin seinän vetäisi ns. luilleen eli mineriittien purku pois ja tuulensuojan jälkeen vain pystyrimalaudoitus päälle, ilman rakoa ja pintaan esim. Uulan keittomaali, ei pellavaöljyä eikä petroolia siis. Eikös keittomaali ole heti "hengittävä" ja pellavaperustaiset sitten vähän myöhemmin? Tässä vaan klassinen ongelma ettei tulisi seinistä hölmön paksun näköiset ja minusta keittomaali miellyttää silmää ja sehän vaan johtuu siitä kun sitä on niin helppo maalata, sanotaan Mitä se ilmarako muuten siellä auttaa jos hengittävällä maalilla pinnat vetäisee vai onko niin että nyky-yhteiskunnassa mehiläisille ja hämhäkeille tehtävä samalla mukavat olosuhteet tasapuolisuuden nimissä?
Vanhan toistoa, mutta toistanpa silti. Sen tuuletusraon voi huoletta jättää pois, jos seinässä on oikeat materiaalit. Seinä kuivaa kyllä. Tuuletusrako voi hataraa rakennetta jopa heikentää eli tehdä siitä kylmemmän talven tuulissa ja tuiskuissa. Toisaalta taas, tuuletusraosta ei ole haittaa ja se pitää vedet kauempana rungosta ja eristeistä.
Kuka mistäkin tykkää. Mää olisin omasta rytöläjästä voinut tuuletusraon jättää pois, mutta en jättänyt. Pidän lähtökohtaisesti ideasta, että vesi pysyy erossa varsinaisista rakenteista ja kosteudet kuivuu tehokkaammin tuuletusraon kautta.
Ehkä tuuletusraosta voisi sanoa, että se ei ole missään nimessä pakollinen, mutta jollakin tapaa suotava.
Rakennuskonservaattori, restaurointirakentaja ja restaurointikisälli http://www.suorakon.com
Moi, onko sulla porrastasanteen kallistus ulospäin? Ajattelin vaan kun kirjoitit, että tilanne on pahin portaiden luona. Itselläni oli samanlaista ongelmaa, kun portaat olivat aikojen kuluessa ehkä routineet tai muuten siirtyneet sen verran, että tasanne osa olikin muutunut sisäänpäin kaltevaksi, jolloin kaikki tasanteelle satanut vesi valui kohti seinää. Tämän sai korjattua uudella tasanteen pinnalla, joka viettää hieman ulospäin. Nyt seinä pysyy kuivana
duppa kirjoitti:Moi, onko sulla porrastasanteen kallistus ulospäin? Ajattelin vaan kun kirjoitit, että tilanne on pahin portaiden luona. Itselläni oli samanlaista ongelmaa, kun portaat olivat aikojen kuluessa ehkä routineet tai muuten siirtyneet sen verran, että tasanne osa olikin muutunut sisäänpäin kaltevaksi, jolloin kaikki tasanteelle satanut vesi valui kohti seinää. Tämän sai korjattua uudella tasanteen pinnalla, joka viettää hieman ulospäin. Nyt seinä pysyy kuivana
Kiitos neuvosta, katson tilanteen heti illalla. Luulin että portaiden itseensä vetämä kosteus olisi syy miksi laudat olivat märät.
Kuvia yrtiän myös laittaa myöhemmin ongelmakohteesta kun saavun yöllä taas kotiin remonttihommista.
Oto Hascak kirjoitti:Vanhan toistoa, mutta toistanpa silti. Sen tuuletusraon voi huoletta jättää pois, jos seinässä on oikeat materiaalit. Seinä kuivaa kyllä.
Mitkää ovat jälkeenpäin eristetyn kylmän vintin oikeat eristysmateriaalit, kun ennestään on ulkovuorauksen takana ainoastaan tervapaperi. Miten siitä jatkettaisiin sisällepäin? Eristepaksuutta voi olla ainoastaan 150mm. Nyt on rakennusmies laittanut sen 150 mm Isoverin lasivillaa ja sen jälkeen tervapaperi ja kipsilevy.
Oto Hascak kirjoitti:Vanhan toistoa, mutta toistanpa silti. Sen tuuletusraon voi huoletta jättää pois, jos seinässä on oikeat materiaalit. Seinä kuivaa kyllä.
Mitkää ovat jälkeenpäin eristetyn kylmän vintin oikeat eristysmateriaalit, kun ennestään on ulkovuorauksen takana ainoastaan tervapaperi. Miten siitä jatkettaisiin sisällepäin? Eristepaksuutta voi olla ainoastaan 150mm. Nyt on rakennusmies laittanut sen 150 mm Isoverin lasivillaa ja sen jälkeen tervapaperi ja kipsilevy.
Nyt päästään taas siihen, että hengittääkö ulkovuorauksen pintakäsittely vai onko se lateksia? Rakenteen pitäisi olla ulos asti hengittävä tällaisessa tapauksessa, kun ei ole sitä kuuluisaa tuuletusrakoa ulkovuoren alla.
Ihan mahdollista, että se lasivilla ei koskaan aiheuta minkään valtakunnan ongelmia sun rakenteessa. Oikeampi materiaali silti olisi jokin hengittävä eristemateriaali. Näitä on levytavarana tällä hetkellä kaiketi ainoastaan ekovillalla, koska Vitalin tehdas paloi taannoin. Puhallusvillana löytyy sitten hieman lisää, joko kuivapuhalluksena onteloon tai märkäpuhalluksena seinän ollessa kauttaaltaan auki.
duppa kirjoitti:Moi, onko sulla porrastasanteen kallistus ulospäin? Ajattelin vaan kun kirjoitit, että tilanne on pahin portaiden luona. Itselläni oli samanlaista ongelmaa, kun portaat olivat aikojen kuluessa ehkä routineet tai muuten siirtyneet sen verran, että tasanne osa olikin muutunut sisäänpäin kaltevaksi, jolloin kaikki tasanteelle satanut vesi valui kohti seinää. Tämän sai korjattua uudella tasanteen pinnalla, joka viettää hieman ulospäin. Nyt seinä pysyy kuivana
Eilen tarkistin ja kallistus portaissa on seinästä poispäin. Portaat on myös valettu ihan seinään laudoitukseen kiinni. Portaat ovat raakaa betonia ja nyt kaiken sateen jälkeen ihan läpimärät, joten se on ainoa selitys märille laudoille. Onko tapana että portaat pinnoitetaan ettei ne vetäisi itseenä niin paljon vettä. Ja miten? Alhaalta ei pääse paljon vettä / kosteutta tulemaan kun portaat on rakennettu kalliolle ja rapun ympäri on myös patolevy.
Eilen illalla olivat kaikki muut kohdat kuistissa kuivat paitsi juuri ne laudat portaiden takana. Samalla olivat poistetut pintakostuneet lasivillat päivässä kuivuneet täysin.
Jotten tarvitsisi purkaa koko eristystä (nyt on vaan purettu alin osa kuistista mikä on/oli se ongelmakohta, niin voiko / kannaattako siihen kohtaan vaihtaa lasivillat ekovillaan (levyt), ja voiko nu muut lasivillat jättää?
Kuvia en eilen pystynyt ottamaan kun jäi kamerapuhelin kotiin.
Mulla on pinta maalattu ja joissain olen nähnyt laatotuksenkin, mutta jos laatottaa, niin kannattaa huolella valita laatat, ettei laita sellaisia, jotka ovat talvella/sateella niin liukkaat, että on suuri liukastumisvaara. Tietysti niiden pitää olla myös pakkasen kestäviä. Mulla on tuo katko seinään tehty niin, että tasanne on kiinni seinässä ainoastaan oven leveydeltä, ja muu osa on irti seinästä muutaman sentin, jotta vesi pääsee tuosta loirottamaan suoraan maahan. Oven kohdalla on sitten pelti, joka on sialla tiivistetty laittiaan. Pelti ohjaa siis veden tuohon avokohtaan, josta vesi valuu maahan. Kyllä se vesi nimittäin sinne seinään pääsee, vaikka kallistus olisi oikein päinkin, mutta tietenkin tällöin paljon vähemmän. Voisit myös harkita sitä, että ajaisit timantilla pintaan vesiuran, joka johtaisi vedet maahan, ennekuin se pääsee seinään.
Mitä se ilmarako muuten siellä auttaa jos hengittävällä maalilla pinnat vetäisee vai onko niin että nyky-yhteiskunnassa mehiläisille ja hämhäkeille tehtävä samalla mukavat olosuhteet tasapuolisuuden nimissä?
