Säästötavoite 10.000 euroa

[sahrami]

Meidän perheen mukuloilla on laiskuuden takia käytetty kestovaippoja. Ne on halpoja (kun tekee itse, iso osa materiaaleista jo valmiiksi käytetyistä tekstiileistä, esim froteepyyhkeet, t-paidat, collegepuserot), ne on useammalla kuin yhdellä lapsella käytettynä ekologisia (jopa kun ottaa huomioon pesun aiheuttaman kuormituksen luontoon) ja ne ei haise nin pahalle kuin kertakäyttövaipat. jopa miehet osaa käyttää niitä, ja pesukonehan ne pesee. Ei meillä mitään lioteltu tai huuhdeltu - aivan turhaa pyytää sellaista mieheltä, joka oksentaa jo siinä vaiheessa, kun pitää pyyhkiä mukulan takapuolta pöntöllä. Puhtaaksi ovat lähteneet silläkin, että kikkareet on kipattu pönttöön ja vaippa pyykkikoriin ja sieltä pyykkiin.
Ainoa vaiva kertakäyttöisiin verrattuna on se, että vievät enemmän tilaa, ja ne joutuu ripustamaan narulle ja keräämään narulta pois. Meillä ei siis ole kuivausrumpua (lapsia neljä, joista maksimissaan kaksi on ollut yhtä aikaa vaipoissa).
Kestovaippojen ekologisuus ja helppous korostuu siinä vaiheessa, kun lauantai-iltana tajuaa, että vaipat on lopussa. Lähin abc on sen verran kaukana, että siellä käyminen vie vitosen verran bensaa ja aikaa reilusti yli tunnin.

Mutta se siitä. Halvimmaksi elämä tulee, kun asuu sinkkuna muiden nurkissa eikä osta ikinä edes huonekasveja hoidokeikseen.

[piippo]

Niihin kestovaippoihin saa semmosen riisipaperin laitettua että se p***a jää siihen ja sen voi pumpata pöntöstä alas. Ite olin aikalailla kestovaippoja vastaan just sen pyykinpesun yms takia. MUTTA mieli on muuttunu, meidän lasten kanssa ainakin toimivat hyvin. Säästöö tuli varmasti, kun ne vaipat saa vielä myytyä kirpparilla hyvällä hinnalla eteempäin.

Joskus sitä miettii että miltä tuntus kun ois rahaa sen verran että vois tuosta vaan käydä ostamassa esim telkkarin tai vaikka uudet renkaat autoon, ilman että joutuu miettimään miten sitä nyt pärjää taas. Mut valintojen maailmahan tää on, oishan sitä voinu lähtee opiskelemaan ja kouluttautua rahakkaampiin hommiin. Onneks en lähteny

[Laurakaisa]

Provohan se oli. Pahoittelut jos "oikeasti" keitti yli.

No ei nyt oikeesti sentään, no hard feelings Minulla on vaan tuon lasten käyttö aikuisten kulutustottumusten perusteluna -asian suhteen jotenkin alentunut toleranssi, se tuntuu niin käsittämättömältä. Mutta kai se pitää vaan ajatella niin, että onneksi on niitä "meidän lapsella oli kuusi ReimaTecin haalaria ja tämä yksi jäi sitten vahingossa käyttämättä joten myyn sen nyt viidelläkympillä" -vanhempia niin minuna (ja Howerin) kaltaiset saidat ja pihit mutta merkkikamaa arvostavat voivat sitten tehdä vaikka huutonetissä halpoja ostoksia (Olen tässä viime aikoina havainnut, että on oikeasti ihmisiä joilla on esimerkiksi kolmet lastenvaunut, ihan vaan sen takia kun niitä on niin kiva ostella.) Vaan kukin tyylillään, vaipoissa ja muutenkin. Halusin vain sitä tuoda esille että jos pelkästään säästämistä ajattelee niin kyllä noissa lapsihommissakin pärjää paljon pienemmillä summilla. En allekirjoita edes sitä alle nelivuotiaat -juttua - noita uudenveroisia kamoja on kaveriperheiden kokemuksia silmäilleenä tarjolla kyllä ihan joka ikäluokassa.

Minusta tuntuu, että meillä ei mene rahaa mihinkään sen takia kun ollaan yleensä aika paljon vaan kotona. Ja toisaalta meidän ruokamenot on kyllä tosi pienet verrattuna joihinkin keskivertolukuihin mitä olen nähnyt, ruokakaupan ja ruokapiirin lasku saattaa olla kuukaudessa alle kaksisataa euroa ja me syödään kuitenkin lähinnä luomu- ja lähiruokaa. Kaupasta ostetaan maitotuotteet ja ruokapiiristä kasvikset, lihat on itse ammuttuja tai teurastettuja, voisihan niillekin kyllä jonkun hinnan laskea jos vaikka hirven kerran vuodessa ampumiseen tarvitaan ehdottomasti kolme kivääriä... Tuohon toki päälle vielä minun työmaaruokailu. Suuri osa tuosta on ihan ilman omaa ansiota tullutta säästöä, me vuokrataan meidän pottukellaria juuressäilytykseen miehen harrasteviljelijä-enolle peruna-, porkkana- ja punajuuripalkalla ja molempien vanhemmat on himosienestäjiä ja -marjastajia eli vaikka ei itse olla metsään juuri kerettykään niin kellarit ja pakastimet ja kaapit on täynnä ilmaista ruokaa. Hyvä esimerkki oli itsenäisyyspäivänä kun kutsuttiin hätäpäissämme meille kylään neljä onnetonta unkarilaista, jotka olivat pätkähtäneet Mikkeliin tietämättä että itsenäisyyspäivänä osapuilleen ihan kaikki paikat ovat pikkukaupungissa koko päivän kiinni. Kolmen ruokalajin illallinen kuudelle plus yhdelle yksivuotiaalle (tattikeitto, uunilammas ja rosmariinijuurekset kera tomaattihillokkeen sekä jälkkäriksi marjoja ja jätskiä) vaativat kaupasta tasan kermapurkin ja litran jäätelöä.

Toisaalta minä käyn melkein joka aamu ostamassa kahvilasta töihin mennessä kahden-kolmen euron täytetyn leivän tai sämpylän. Voisihan tuollaisenkin kulun helposti säästää ja siitä tulisi jo monta sataa euroa vuodessa, mutta toisaalta se on kivaa arkiluksusta josta tulee hyvä mieli, joten miksi ihmeessä. Ne opiskeluaikakituutukset on muistissa kyllä minullakin ja ruuasta ei kyllä tee sen takia mieli säästää.

[anamasa]

Minusta parhaat käytännöt säästämiseen ovat samoja kuin painonpudotuksessa. Myös väärät tavat ovat samoja. Molempien pyrkimysten ensimmäinen perisynti on luulla, että homman pääasia on tahdonvoima, vaikka kaikkein tärkeintä on järjestelmällisyys (seuranta, automaatio, jatkuvuus..). Epäjärjestelmällisyys johtaa epärehellisyyteen, jossa ei nähdä metsää puilta ts niitä pieniä puroja, joihin massit valuvat. Tuo einessämpylä on hyvä esimerkki. Kolme euroa joka työpäivä tekee 700e vuodessa.

Menoista on pidettävä kirjaa. Menot (ja tulot) on luokiteltava riittävän tarkasti, mutta riittävän suurpiirteisesti. Esim. hyvä menoluokka on työpäivänä ja työmatkoilla lounaan ulkopuolella käytetty raha välipaloihin (leivät, pasteijat, karkit, mehut, kahvit…). Kun kertyvän summan näkee ruudulla, niin kummasti tavat muuttuvat. Mikäli taulukkolaskenta ei maistu, niin joku Balancion-soppari maksaa itsensä varmasti takaisin.
http://www.balancion.com/
http://saituri.org/tyokalut/balancion-1 ... ahdettuna/

Toinen minusta lähes välttämätön väline on automaatio. Heti tilipäivänä eri aiheisiin budjetoidut massit automaattisesti eri tileille. Tärkeimpänä se säästötili, rahasto tai miten sitten säästääkin.

Vasta kun tietää taloutensa todellisen kunnon, niin katsotaan mitä se kurahaalari tai vessapaperi missäkin maksaa. Tuosta viimeisestä tuli mieleen lyömätön säästövinkki. Työpaikkakakka! Siitä maksetaan ja paperissa jää vielä pari latia plussalle :)

Simmottis linkei
- http://saituri.org/
- http://www.tarkkamarkka.com/blogi/
- http://www.fourhourworkweek.com/blog/20 ... ce-system/

[Harri68]

Tuolla --> http://rihmasto.fi/lasse-nordlund-lehtikirjoituksia todellisia säästövinkkejä. Mm
. vaihtoehto vessapaperille

Harri

[anamasa]

Tuolla --> http://rihmasto.fi/lasse-nordlund-lehtikirjoituksia todellisia säästövinkkejä. Mm
. vaihtoehto vessapaperille

Nonni. Mun Joulu menee sitten seinää tuijottaen mielikuvassa, jossa tuo jantteri junttaa menemään hillittömässä perunapontikkakännissä kierrätyskortsuilla siihen malliin, että kuoppasaunan seinät kahisee ja rahkasammal varisee sanonko mistä.

[Harri68]

[Juppe]

Ei ne suuret tulot, vaan menojen sovittaminen tulojen mukaan.

Käyttötilillä vähän puskuria? Tässäkin ketjussa on melkein kadehdittu niitä jotka voivat koska vaan ostaa telkkarin tai pesukoneen koska vaan.

Mulla oli omillaan elävänä opiskejana muinoin yleensä satanen tai pari (markkoja) puskurina. Silloin ei kyllä ollut omaa pesukonettakaan, eikä riskiä sen hajoamisesta - talon pyykkitupa toimi kertamaksuperiaatteella.

Nykyään oman kiinteistön kanssa järkevä puskuri on muutama tuhat EUR. Mitä vaan yllätysmenoja voi tulla, ja johonkin parin tonnin kuluun ei halpaa rahaa saa tasan mistään.

Onkohan vanha omakotikiinteistö väärä asumismuoto, jos edes jotain tonnin puskuria ei saa ylläpidettyä yllätysmenojen varalle?

[piippo]

Kyllähän se puskuri on hyvä olla, totta kai. Se vaan voi mennä niin, että sen joudut käyttämään vaikka äkilliseen öljypolttimen tms hajoamiseen ( johon se on tarkoitettukkin) ja duunarin palkoilla siihen tonninkin uudelleen keräämiseen voi mennä oma aikansa. Tämän vuoksi niitä telkkareita ei raaski niin kovin ostella

[KariFS]

Provohan se oli. Pahoittelut jos "oikeasti" keitti yli.

No ei nyt oikeesti sentään, no hard feelings Minulla on vaan tuon lasten käyttö aikuisten kulutustottumusten perusteluna -asian suhteen jotenkin alentunut toleranssi, se tuntuu niin käsittämättömältä. Mutta kai se pitää vaan ajatella niin, että onneksi on niitä "meidän lapsella oli kuusi ReimaTecin haalaria ja tämä yksi jäi sitten vahingossa käyttämättä joten myyn sen nyt viidelläkympillä" -vanhempia niin minuna (ja Howerin) kaltaiset saidat ja pihit mutta merkkikamaa arvostavat voivat sitten tehdä vaikka huutonetissä halpoja ostoksia

Jaa... Pitäiskö mun nyt provosoitua Vaatteilla en koreile, huvittaa "aikuiset" joilla kaikki pitää olla jotain friggin hilfikkeriä tai doltse-keppanaa. Osti sitten uutena tai käytettynä. Tai Turkista piraattina (mukulat ja teinit on eri juttu, niille nää kamppeet on elämää suurempaa). Ja jotkut Leviksen farkut ei ole yhtään sen kummempia kuin vaikka Espritin. Espritit vaan maksaa puolet Leviksistä. Mutta jos niitin malli ja punalippu perstaskussa on elämässä a ja o niin olkoon sitten. Kukin tyylillään, sano. On mullakin Leviksiä ollut, silloin kun ne joskus 80-90-luvun taitteessa oli must ja itte olin siinä parinkympin korvilla. Ihan itte ostin kesätyöpalkoista viisnollaykkösiä kivipestynä ja mustina Mutta eihän vaatteita ainakaan miehellä tarvitse olla kaappitolkulla, kaapithan maksaa ja vie tilaa En viitsi merkistä maksaa lisää vaan laadusta (johon kuuluu materiaalin lisäksi myös se että vaatteet istuvat = näyttävät hyvälle). Remonttihommiin on ihan oikeita työhaalareita niin arkivaatteet säästyy. Haalarit mukuloilla oli reimaa koska ne on p-a-r-h-a-a-t. On kokeiltu jotain muita (Remu?) mutta kun niistä menee vesi läpi. Reiman tehtaanmyymälästä noita muuten saa kakkoslaatuisina aikas halvalla, jotenka ne kirpparilla olevat viidenkympin uudet haalarit voi olla ostettu Parkanosta kolmellakympillä niinkuin meille ainakin muutamat

Enivei, samat pikku kätöset Bangladeshissa niitä hilfigereitä ompelee nippuun kuin hooämmänkin kuteita. Tommy vaan laitattaa lipun rintapieleen ja kahdeksankertaistaa hinnan. Periaatteesta olen moista touhua vastaan.

Eikä sitten mitään luomuherneitä nokkaan

Mutta alkuperäisen viestini hieman kärjistettynä kerrottu sanoma oli se että ei ne tulot yksistään varakasta tai persaukista tee, eikä asumismuoto tai vastaavat asiat. On niitä jotka voivottelevat kuinka tyhjästä köyhinä aloittivat, piti isänkin aluksi monta hehtaaria myydä tukkipuuta että edes jotenkin pääsivät alkuun. Joillekin tulee polttopuita, perunoita, punajuuria, remonttiapua, remonttimateriaaleja tms ovista ja ikkunoista puoli- tai täysin ilmaiseksi tutunkauppaa. Sitten on niitä jotka maksavat täyden hinnan joka ruuvista, naulasta ja laudanpätkästä, klapeista ja ruuasta saati ammattilaisen työstä puhumattakaan. Ja sitten on niitä jotka osuvat siihen välille.

Ei ne pienet tulot vaan ne suuret menot miehen tien päällä pitää, vai miten se meni.

Se se mun pointti oli. Ja on.

[sahrami]

Onkohan vanha omakotikiinteistö väärä asumismuoto, jos edes jotain tonnin puskuria ei saa ylläpidettyä yllätysmenojen varalle?

On muuten lasten kuolema yllättävän kallista. Siihen meni meidän perheen puskuri, eikä sen jälkeen enää ole viitsitty kerätäkään. Kummallista kyllä, ainoa(t) taho(t), joka oma-aloitteisesti auttoi ja neuvoi, oli pankki (ja oma srk). Ja kaikkein edullisimmin, ei ottanut korvausta.

[TommiT]

Edelliseen läheisesti liittyen: Äitini kuoli 90 luvun taitteessa tapaturmaisesti ja ainakin siihen aikaan yhteisiä tilejä ei voinut käyttää ennen perunkirjoitusta. Eli siinä meinasi isällä tulla hätä käteen kun toisen tulot tippui pois, kaksi lasta elätettävänä, talon lainat maksettavana yms... Helposti ajattelee ettei raha-asioilla ole tämmöisessä yhteydessä mitään merkitystä mutta sillä on, kun tulee iso katastrofin jälkeen monta "pientä" perään - koita siinä sitten nousta uudestaan elämän syrjään kiinni...

Henkilökohtaisesti tuntuu, että tuo parin tonnin puskuri on kovin vähäinen omakotiasujalle - ainakin jos on lapsia. Itse on yritetty pitää varsinaisella käyttelytilillä vähintään tuo 2-3k€ ja säästötilillä sitten pahan päivän varalta jonkin verran enemmän.

Terv Tommi