patteriverkoston uusiminen, vaiko ikuinen

[Purkur]

Rmt 50v vanha. Kauanko putket yleensä kestää? Vesi on vaihdettu kait vain kerran, 5 vuotta sitten, vaihto kaukolämpöön. Eikä tarvitse lisätä.
Putket on nyt piilossa kellarin betonikaton päällä. Tarvisi tehdä erilaista sisäremppaa, ja aina tulee vastaan tämä verkosto, siis teenkö turhaan,
josko joutuu repimään auki piankin.

[konemies68]

Putket kestää lähes ikuisesti. Varsinkin kun vesiä ei ole tarvinnut lisätä tai vaihtaa. Mikä se paksuseinämäisen rautaputken ruostuttaisi kun hapeton vesi kulkee sisällä.
Olen törmännyt 1920-luvulla tehtyihin taloihin jossa on vielä alkuperäiset lämmitysputket eikä mitään vuotoja havaittavissa.

[koppelo]

Mikään ei ole ikuista. Putket tulevat tiensä päähän ja alkavat vuotamaan ennemmin tai myöhemmin.

Toki vanhat rautaputket ovat paksuja ja kestävät paljon kauemmin kuin vaikkapa 70-luvun ohuemmat putket. Putkien todellinen kunto kannattaa selvittää, tehdä päätökset sen perusteella ja varautua uusimiseen tulevaisuudessa. Putkien uusiminen on aina halvempaa ja järkevämpää, kuin käyttää putket aivan loppuun vesivahingon kera.....

Piiloputket ovat aina hankalia. Uudet kannattaa asentaa näkyville pintaan.

[Maatilallinen]

Nuo patteriputket ovat kyllä ikuisia, mikäli verkostoon ei jouduta päästämään usein uutta vettä eivätkä putket saa ulkopuolista kosteutta. Vuodot noissa johtuu siitä, että alunperin liitosta ei ole tehty kunnolla tai putket ovat olleet esim. kosteiden tilojen lattioiden alla ja saaneet sieltä kosteutta joka on ruostuttanut putket puhki.

Koskaan en ole törmännyt siihen, että lisätyn veden mukana tullut happi olisi ruostuttanut koko verkoston uusimiskuntoon, vauriot noissa on paikallisia ulkopuolisesta kosteudesta / huonoista liitoksista johtuvia.

Öljylämmityksessä ym. systeemeissä joissa kattilassa on korkea lämpötila, lisätyn veden mukana tullut happi poistuu lähes välittömästi eikä jää ruostuttamaan putkistoa. Matalalämpöjärjestelmissä happi viihtyy pitempään. Itse tarkkailin tilannetta tuossa syksyllä sähkövastusten vaihdon yhteydessä.

Varaaja 2000 litraa tyhjennettiin, vastukset vaihdettiin ja varaaja täytettiin jälleen sekä ilmattiin huolellisesti. Vastukset kytkettiin ja eikun lämpiämään 85 asteeseen. Vuorokauden kuluttua varaajasta sai päästää ilmaa pois todella paljon ja täyttää uutta vettä tilalle. Ilmaa tuli vielä n. viikon-parin verran vähäsen, mutta suurin osa poistui ensimmäisen vuorokauden aikana. Eli ei se lisäveden tuoma happi kauaa siellä vanhene, jos on kuumat vedet

[pera8x]

yhdyn edelliseen. ja vielä lisäyksenä semmonen, että kun järjestelmä tyhjätään ja jälleen täytetään, niin niillä lämpötiloilla ei ole oikein mitään merkitystä putkien kulahtamisen kannalta. siis siinä mielessä, että "äkkiä pannu kuumaks, että saadan hapet nopeesti pois" tyyliin. viileissä vesissä happi vaan ei reagoi niin tehokkaasti, eli sillon happi viipyy järjestelmässä pitempään, mutta kuluttaa rautaosia hitaammin. kun taas kuumissa vesissä happi reagoi vikkelämmin ja kuluttaa osia tehokkaammin, mutta samalla se myös kuluu järjestelmästä pois nopeempaa.

pää-asia systeemissä on, ettei siellä oleva vesi vaihdu.

jos asia askarruttaa ja joudut kuitenkin tyhjentään systeemin, niin vaihda sinne samalla joku yks pieni putken pätkä. otat vanhan putken pois, sahaat poikki, niin näet kuinka vahva se on. tosin tolla keinolla saa vaan putkista osviittaa. liitokset onkin sitten toinen juttu.

itse tein juuri putkiremontin (+ paljon muutakin remonttia) ja purin pois vanhoja patteri putkia ja muita vesiputkia. kupariset käyttövesiputket oli haperot, mutta lämmitysjärjestelmän putket oli hyvät. putkilla seinämävahvuutta jäljellä varmaan 3mm. hyvin oli järjestelmä ainakin ollut tiivis.

[jope]

Sanoisin että on aika voimakkaasti suolattu väite todeta vesikiertoista rautaputki järjestelmää ikuiseksi.... Eihän se tarvi em. mainittujen lisäksi kuin rautanaulan joka on lyöty huolimattomasti putkea päin. Mutta jos ne putket kulkee koko matkan kuivan purun keskellä,kiertovesi on hapetonta,läpiviennit betonista on putkitettu väljästi, jne... niin eihän se silloin mihinkään kulu.....

[yksinkertaistaja]

Mulle sanoi, samaa asiaa pohtiessani, vanha putkiliikkeen pitäjä ettei koskaan ole sisältäpäin hapantunutta putkistoa korjannut vaan kaikki viat on olleet päälipuolelle tehtyjä erilaisia ryssimisiä.

[TommiT]

Mulla oli mietinnässä vuosi sitten nuo lämmityskierron putket. Pyydin putkarin konsultointikäynnille ja sanoi suoraan ettei ole mitään järkeä lähteä noita uusimaan. Talo siis rakennettu 53. Viime kesänä pellettiin siirtymisen yhteydessä tuli muutama putkiveto muutettua ja poistetut putket näytti sisältä tosi hyvän näköisiltä.

Eli kyllä nuo kestäää jos ei vuotoja tai ulkopuolista kosteutta ole...

Terv Tommi

[Huovinen]

Mulla tuli muutoksia kesällä lämmitysverkkoon ja vanhoja putkia piti siinä samalla muutta hiukan. Puretuissa putkissa oli edelleen paksumpi seinämä, kuin kaupasta haetussa uudessa kierteytettävässä putkessa. Käytin puretut putket muutosten yhteydessä uudelleen. Talo vm -46.

[benicio]

Onko muuten rintsikoihin yleensä tullut patterit jo uutena, ts 40-50 luvulla? Meidän mökkiin on käsittääkseni tullut patterilämmitus vasta joskus 60-luvun lopulla.

Varmaan useimmissa rintsikoissa on aluksi ollut avoin paisunta-astia vintillä, ja luulisin että se on hapekkaampi systeemi kuin kalvopaisari. Tuskin ne silti sisältä menee puhki, vaan aika perinteinen ruostumis hommeli voisi olla joku patterin alaliitoksen vuotaminen lattianrajaan.

Meillä putket on vihreäksi maalattua ruotsalaista Wirsboa. Varmaan ihan ok kunnossa, en ole ruostetta löytänyt. Ainoa mikä harmitti aluksi oli se, että kun putket on aikoinaan asennettu, vanha lautalattia on vedetty tylysti poikki, että putket on saatu purujen sekaan, ja sitten muovimatto laitettu lattialle.

Koska muuten Suomessa markkinoille tuli huonolaatuista puolalaista yms putkimateriaalia?

Itse olen ollu tekemisissä yli sata vuotiaan talon kanssa, jossa on alkuperäinen keskuslämmitys. Lämmitysputket siis myös. Ovat aika reilun kokoisia. Ja tämä on vielä kerrostalo, jossa rasitus putkille on eri luokkaa kuin matalassa ok-talossa.

[jarkkis]

Jälleenrakennuskaudella,siis 40-50 luvulla laitettiin omakotitaloihin pääasiassa uunilämmitys,olosuhteidenkin pakosta,metalli jota tarvittiin keskuslämmityssysteemeihin,meni sotakorvauksiin ja lämmityspolttoaine oli kuitenkin yleisimmin puu joka sopi hyvin uunilämmitykseen.50-luvun puolivälissä pula-ajan hellitettyä oli ehkä taitekohta josta lähtien uusiin omakotitaloihin alettiin asentaa keskuslämmityksiä enenevässä määrin.60-70 luvuilla halvan öljyn kaudella uunilämmitteisiä taloja muutettiin paljon keskuslämmitykselle.

100-vuotias keskuslämmitys verkosto on Suomessa harvinainen,keskuslämmitys tuli käyttöön uusissa kerrostaloissa 1910-20 luvulta lähtien.Vielä 1920-luvulla saatettiin suurehko kerrostalo varustaa uunilämmityksellä.

[benicio]

100-vuotias keskuslämmitys verkosto on Suomessa harvinainen,keskuslämmitys tuli käyttöön uusissa kerrostaloissa 1910-20 luvulta lähtien.Vielä 1920-luvulla saatettiin suurehko kerrostalo varustaa uunilämmityksellä.

Kyseinen talo on Turussa Kakolan rinteessä Linnankatu 59, eli AsOy Minerva. Rakennusvuosi 1911. On varmaan ihan Turun ensimmäisiä keskuslämmitteisiä kerrostaloja.

[Lurtsipatukka]

Eipä mitään putkistoa voi luvata kauanko se kestää, mutta tuskin patteriverkko tosiaan mistään suoran putken kohdalta lahoaa. Liitokset, mahdolliset virheet ja mutkat on sitten eri juttu. Meillä ainakin valurautaviemäritkin oli aika hyvässä kunnossa vielä reilun 60 vuoden iässä, vaikka niissä on virrannut muutakin kuin hapetonta vettä. Nyt ne on pinnoitettu, meniköhän pilalle ?

Jos vahinko sattuu niin se ei kuitenkaan ole todennäköisesti niin paha kuin käyttövesiputkien posahtaessa, vettä on paljon vähemmän ja vaurio jäänee paikalliseksi. Painemittarikin siitä varmaan juoruaa aika nopeasti.

Täytyy myöntää että itseänikin kyllä mietityttää sama asia, putket on vanhat ja pari osuutta kellarissa huonon näköisiä. Nämä kohdat eivät kuitenkaan suurta tuhoa aiheuta jos vuotavat. Pieniä matkoja putket on piilossa, niistä ei tiedä mitä siellä tapahtuu. Osittainen remppa vaatinee vesien vaihtamista joka on huono juttu, kokoremppa maksanee miljuunia isoon taloon. Maalämpöpumppu toki hyötyisi isommista pattereista, mutta ei hyötysuhteen parantaminen tulisi remonttia koskaan maksamaan.

[alspe]

Mikä tuollaisen vanhan rautaisen patteriverkkoputken virallinen nimi ja koot on jos koittaisin muutaman metrin ostaa parin patterin lisäämistä varten? Liitostapa? Itse en ole kytkentöjä tekemässä vaan vetämässä putkia valmiiksi seinien läpi pariin huoneeseen. Nykyisten putkien koot ulkomitaltaan noin 25-30mm.

[pökö]

Mikä tuollaisen vanhan rautaisen patteriverkkoputken virallinen nimi ja koot on jos koittaisin muutaman metrin ostaa parin patterin lisäämistä varten? Liitostapa? Itse en ole kytkentöjä tekemässä vaan vetämässä putkia valmiiksi seinien läpi pariin huoneeseen. Nykyisten putkien koot ulkomitaltaan noin 25-30mm.

Sun ei kannata vetää mustaa putkea valmiiksi koska kurvit ja muut liitokset tehdään hitsaamalla tai jenkaamalla. Molemmissa tapauksissa osa liitoksista tehdään ulkona putkipenkissa ja sisällä tehdään vain pakolliset työt. Jos teet esitöitä niin tee seiniin reikiä putkimiehen merkkaamiin paikkoihin.