Kivitalossakin voi olla home ongelmia

[jrkk]

Moi kaikille.
Tämä voisi olla oikea osasto viestille, vaikka tässä käsitellään kellaria, eristämistä, ilmanvaihtoa, mutta yllätys oli kuitenkin suuri kun ongelmiin törmäsimme.
Olen jo pidemmän ajan lukenut palstaa sen erinomaisten neuvojen ja vinkkien takia, mutta nyt täytyy viimein itse kirjoitella.

Ostimme vuosi sitten mielestämme pomminvarman kohteen, -59 valmistuneen harkoista muuratun 3-kerroksisen rintsi tyyppisen kivitalon, joka oli hyvin pitkälti alkuperäiskunnossa.
Ajatuksena oli uusia aluksi kaikki asuintilojen pinnat, keittiö ja sähköt. Vesiputket oli edelliset jo ehtineet vaihtaa. Myöhemmin kellarin kimppuun sekä ylimpään kerrokseen vessaa. Näin teimmekin.

Taloa käytiin katsomassa viime keväänä kun oli vielä yöpakkasia ja maa jäässä. Silloin ei talossa ollut mitään hajuja tai muutakaan epäilyttävää, tutun rakennusmestarin kanssa vielä taivasteltiin että onpas raikas kellari ja ei puuta muualla kuin ovien karmeissa ja uusitussa sauna/pesuhuoneessa, (pesuhuone ja sauna oli ajatus uudistaa vielä uudestaan kun asuintilojen remonteilta ehditään, jolloin panelit lentäisivät mäkeen)

No kesähelteet kun saapuivat niin valtava kosteus ja kellarin haju valtasi koko kellarin. Tajusin vasta kiinnittäessäni uusia hyllyjä autotallin seinään että sokkelin sisäpinnalla on tojalevy ylhäältä alas ja ei ilmarakoa. Oli niin nätisti ja paksulti rapattu päälle että ei tajunnut ostovaiheessa vaikka koputtelinkin seinää ja huomasin onton äänen.

No tämä on sinänsä toinen juttu ja hoidetaan kuntoon salaojittavine eristeineen kaikkineen kun ehditään, vaikka aluksi meinasinkin poistaa tojalevyä vaan 500-1000 mm lattiasta.
Kerralla kaikki vaan on kuitenkin viisaampi ratkaisu kellarin osalta.

Varsinainen kysymykseni vaatii vielä pari riviä tekstiä.

Kellarin poistot hormiin oli toteutettu autotallin ja ruokakomeron osalta niin, että välipohjassa purujen seassa menee laudasta tehty kanava, päättyen savupiipun hormiin. No lautakanava ei tietenkään ole kovin tiivis ja on pukannut kellarin kosteutta puruihin. Hajut pöllöhtivät naamalle kun raotin lattiaa.
Tämäkin on sinänsä selvää, purut pois desinfiointi ja uudet eristeet ja lattia kiinni.

Otin mielenkiinnosta lattiaa auki kaukana tästä kanavasta, välissä on vielä kolme betonista lattiavasaa jotka siis erottaa purutilaa aina noin metrin välein. ja siellä oli löydös minua hämmentävä. Purut on 300mm ok, mutta vimeiset 50mm, pietyn betoniholvin päällä on harmaantuneet ja tuoksahtaa kun vertaa pinnassa olevaan terveen näköiseen puruun.
Alapuolella on siis täyskokonen kellari ja sokkelia on näkyvissä ulkona noin 700mm ja talo on hiekkaharjulla jossa on todistetusti 30 metriä hiekkaa ennen kalliota.(naapuri porasi viimekesänä maalämpökaivoa) kapillaarinen kosteuden nousu voi toki olla suurta, mutta joku tolkku.
Kellarin laatta ei kostunut viime syksyn reilujen sateiden aikaan, joten oletan hiekkaharjun imevän vettä aika hyvin.
Itse oletan alimmaisten purujen saaneen värinsä jo rakennusvaihessa jos holvi ei ole ollut riittävän kuiva, hajunsa varmaan kuitenkin sen ilmanvaihtokanavan takia vaikka kaukana onkin.

Kysymykseen päästään nyt. Vaihdanko purut vaan selluvillaan, holviin uusinta bitumointi?
Vai jätänkö välipohjaan tyhjää tilaa (tilassa menee vesipattereiden putket) ja eristän vasojen välin pu-levyillä ja ulkoseiniin joka siis harkkoa, voisi vetästä saneerauslaastilla pu-levy kaistaleet kiinni.

Näin kostea betoniholvi, oli kosteuden syy mikä tahansa esim putkistovuoto, ei olisi kosketuksissa eristeisiin ja koolauksenkin pystyisin tekemään siten ettei se kosketa holviin? Koska alapuolella on nykyään jotenkuten lämmin kellari (ilmalämpöpumppu ja asetus 17-19 astetta) Ei tämä tyhjä tila pitäisi mennä liian kylmäksikään.

Kuvia voin laittaa lattiarakenteesta kun saan vähän lisää purettua että konaiskuvasta tulee ymmärrettävä.
Tässä voi olla joku periaatteellinen virhe mitä en hoksaa, siksi täältä kyselen.

Loppuun lisäyksenä että tämä on kolmas talomme ja edellisiinkin on tehty mittavia remppoja, joten työkalut pysyy käsissä ja ymmärrystä asioihin on. Siinä onkin se dilemma että koskaan ei voi ammattilaista pyytää, kun tietää että itsekin osaa ja usein saa parempaa jälkeä aikaan kun ei ole kiire eikä kukaan laske tehtyjä tunteja. Ammattilaiset lisäksi puhuvat nykyajan määräyksistä, niinkuin kaikki tällä foorumilla tietävät, (patolevyt, sisäänpäin hengittävän laataan vesieristeet yms.)

Jone

[Juha_P]

Kellarin poistot hormiin oli toteutettu autotallin ja ruokakomeron osalta niin, että välipohjassa purujen seassa menee laudasta tehty kanava, päättyen savupiipun hormiin. No lautakanava ei tietenkään ole kovin tiivis ja on pukannut kellarin kosteutta puruihin. Hajut pöllöhtivät naamalle kun raotin lattiaa.Tämäkin on sinänsä selvää, purut pois desinfiointi ja uudet eristeet ja lattia kiinni.

Lautakanava kannattais varmaan korvata jollain modermmilla materiaalilla.

Otin mielenkiinnosta lattiaa auki kaukana tästä kanavasta, välissä on vielä kolme betonista lattiavasaa jotka siis erottaa purutilaa aina noin metrin välein. ja siellä oli löydös minua hämmentävä. Purut on 300mm ok, mutta vimeiset 50mm, pietyn betoniholvin päällä on harmaantuneet ja tuoksahtaa kun vertaa pinnassa olevaan terveen näköiseen puruun.

Omakohtaista kokemusta ei ole mutta näistä pietyn holvin päällä hapantuneista puruista kuulee sillointällöin.
Rakennusaikainen kosteus on yksi vaihtoehto. Putkivuoto tietysti myös mutta voisiko se johtua liian kylmänä olleesta kellarista, joka on aiheuttanut sisäilman kosteuden kondensoitumista kylmän holvin pintaan. Piki estää veden imeytymisen betoniin ja vesi jää helmeilemään ja kastelemaan puruja?

Nii juu, tervetuloa vaan jakamaan kokemuksia

[jrkk]

Hyvä selitys Juha_P. Nimittäin edelliset asukkaat ovat pitäneet kellaria kylmillään, pannuhuonetta ja pesuhuonetta lukuunottamatta.

Ilmanmuuta lautakanava puretaan, jäi kirjoittamatta.

[Juha_P]

Tuleepas nuukasti vastauksia vaikka tekijämiehiä ja naisia täällä tiedetään pyörivän.

Kysymykseen päästään nyt. Vaihdanko purut vaan selluvillaan, holviin uusinta bitumointi?

Mietin tuota bitumointia. Mitä sillä siellä ylipäätään tehdään? Kahden lämpimän tilan välissä.
Jos saunaa/märkätiloja tehdään kellariin niin kosteuden pääsy holviin estetään holvin alapuolelta.

Näin ihan maallikkoremppaajan näkemys on, että hapantuneet purut pois, lämmitysputkien tarkastus ja selluvillaa tilalle.

Sanokaa nyt viisaammatkin jotain.

[Ves_ku]

Ääni kondenssille. Tosin ei se vanha vuotokaan pois suljettu ole.

Oman mielenrauhan vuoksi ne purut kannattanee vaihtaa. Ei se kovin suuri menoerä ole. Samalla näkee myös mahdolliset lahot joita voi yhtä lailla sen kondensin jäljiltä olla. Kondenssivettä voi olla yllättävänkin paljon. Tääläkin oli jossain vaiheeessa kuva holvista tosin kellarin puolelta, joka käytännössä se lainehti. Vettä ei varmaan fysiikan lakien vuoksi voinut enempää olla vaan ylimääräinen oli jo pudonnut maahan.
Purut voivat tosin tummuudestaa huolimatta oilla ihan kuranttiakin tavaraa, mutta tieto siitä, että ne on tummuneita lisää luonnolisesti tuskaa. Kellariin on ilmeisesti tulossa lämpimiä tiloja? Tämä poistaa kondenssi ongelman.

[almasi]

Talossa taitaa olla öljylämmitys jos kerran lattiaeristeessä menee patteriputkia. Itse en jättäisi vanhoja putkia uuden lattian alle. Vaikka ne saattaa kestää vielä useita vuosia, ei vuoto vaadi kun yhden huonosti tehdyn kurvin tmv.

Saisiko poistoilmaräppänien/-kanavien paikkaa siirretty niin, että lattiapinnan alla menisi mahdollisimman vähän mahdollisia riskitekijöitä? Onko tilojen käyttötarkoitus sama kun alunperin, voiko ilmanvaihdon hoitaa muuta reittiä?

Yksinkertainen lattiarakenne olisi täyttää eristetila Siporex murskeella ja tukeva lattia tulisi betonivalulla. Valuun saisi laitettua vesikiertoisen lattialämmityksen (jos vanhat patterit tai muuten lähiaikoina tulossa lämpöremonttia...). Siporex murske sopisi minusta selluvillaa paremmin varsinkin kivitaloon. Itsekantavana murske on lecapapua asennusystävällisempää.

[jrkk]

Talossa on öljylämmitys ja lattiassa menee patterien kierrot. Putkiston uusinta käynyt mielessä, katsotaan.
Ilmanvaihtokanavat otan lattiasta kokonaan pois ja kellarin kahden huoneen poistot järjestyy muuta kautta.

Homma vieläkin kunnolla aloittamatta, mutta tosiaan tarkemmin asiaa katseltuna näistä kahdesta kohdasta, niin ulkoseinän lähellä on ne purut tummia sen 5 cm pohjalta,
kun taas keskemmältä taloa ei ihan sellaista tummumista ole havaittavissa.
Kylmäsilta sokkelista holviin ja lämpövuotoa asuintiloista purutilaan, siinähän se kondenssi kai pahimmillaan sitten on.
Tosiaan kellaria lämmitetään nyt kauttaaltaan (16-19 astetta) joten voisi toivoa että kondenssi ongelma olisi pois.

Toi siporex murske oli täysin unohtunu, lecasoraa mietin jossain vaiheessa kyllä. Täytyy vielä kaivaa lisää tietoa eri vaihtoehdoista.

[jrkk]

Hiljaista on.

Löysin joistain aiemmista keskusteluista lecan ja siporex murskan kohdalta, ettei saisi koskettaa putkia ?
Oli se todellinen riski tai ei niin meinaan näillä näkymin täyttää lattian selluvillalla. Olisikohan viisasta jättää myös ulkoseinän vierustat entiselleen, ettei seinä kylmene enempää ja aiheuta uusia ongelmia.

Homeen desinfioinnista löysin myös sellaisen sivuston jossa mainittiin joidenkin myrkyllisimpien homeiden selviävän desinfiointi aineista ja jopa käyttävät sitä ravinnokseen. Tämä on ristiriitaista, tuntuu että olisi mielekästä sumuttaa holvi kloriitilla tai vetyperoksidilla, mitä ajatuksia muilla tässä?

Näytteitä otettiin eilen ja tulokset tulee vasta 3 viikon päästä, purkamaan pitäisi kuitenkin päästä aikaisemmin, kun se lattia on jo osittain auki muutenkin ja puruja möyhitty, puhallin alipaineistaa kyllä tilaa.

[Maatilallinen]

Lämpöjohtoja ei tarvitse vaihtaa, ne eivät ruostu koska keskuslämmitysvesi on hapetonta. Ainoat ongelmat lämpöjohtoihin voi tulla ulkopuolisesta kosteudesta. Lämpöjohdoissa ei ole sitä kurvi-ongelmaa, mikä kuparisissa käyttövesiputkissa, jotka saattavat syöpyä mutkakohdista puhki mikäli putken sisään on mennyt juotetta, putki on litussa tms... ongelmia.

Vaikka olisi avopaisunta-astia, niin ei se ole patteriputkia tappanut, kyllä se happi erottuu nopeasti pois öljykattilan kuumuudessa, avopaisunta-astia voi ruostuttaa paisuntaputkea ja itse astiaa, mutta ei muuta

Toimenpiteiksi riittää kunnon tarkastaminen ja tarvittaessa eristäminen.

[lasse_j]

Noista patteriputkista senverran, että itsellä avopaisunta vuodesta 1953->2008 ja nyt kun muutenkin kaikki paikat auki ja patterien paikat osittain muuttuvat niin vaihdoin uudet muoviputket suojaputkessa tilalle. Mutta ne vanhat putket olivat kuitenkin edelleen kuin uusia, eivät olisi aiheuttanut ainakaan itselle unettomia öitä, jos olisivat jääneet edelleen käyttöön...

[kappalainen]

Kosteutta siirtyy myös joissain tilanteissa alaspäin. Jos laitat bitumin, betoni ei pääse kuivumaan ylöspäin ja ylhäältä tuleva kosteus tiivistyy bitumiin. Ilmeiesti tapauksessasi on käynyt näin, mikäli laatta on muuten kuiva(mittaus), koska kellari ollut kylmä. Kun kellari on nyt lämmin se nostaa kellarista huonekosteutta ylöspäin.
Bitumia ei suositella nykyisin.
Onko perustus muuten maata vasten? Jos on, kosteus siirtyy betonia pitkin pitkiäkin matkoja. Kellarissa oleva kosteus nousee myös ylöspäin Hygroskooppisesti laattaan.
Itse en laittaisi laattaan bitumia. lattian pintamateriaali ei saisi olla tiivis tai tuuletus on järjestettävä koneellisesti.
Olen itse miettinyt nyt ½ vuotta betonilaatan toimivuutta opiskellen, joten olen jotain johtopäätöksiä oppinut tekemään. Yksi on että bitumia ei kannata käyttää, ellei tarkoituksena ole kapseloida kosteus johonkin. Ja tähän bitumi on kumminkin heppoista. On salaojasoraa ja on nappuloita, olen pohdiskelussani päatynyt siihen että ilmatila on ainoa tehokas ratkaisu kapillaarisen kosteuden katkaisuun ylöspäin. Ja vaakatasossa epoksit ja uretaani. tuuletetus taas on ainoa ratkaisu konvenktioon ja oikea eristys sulkuineen diffuusioon..
Näitä olen sitten yrittänyt kiertää, mutta asia ei miettimällä muutu. Nimim. 'Märkälaatta'

Ennen korjausta on oltava varma mistä kosteus johtuu. Jos btumi on ehjä, mittaa laatan kosteus. Jos se on kostea, kosteus tulee muualta kuin ylhäältä. Jos bitumi ei ole ehj,ä kosteus voi tulla mistä tahansa tai kaikista paikoista vähän ja se tekee paljon.

j

ossa on todistetusti 30 metriä hiekkaa ennen kalliota.(naapuri porasi viimekesänä maalämpökaivoa) kapillaarinen kosteuden nousu voi toki olla suurta, mutta joku tolkku.

Kaveri osti tämmöisen tontin ilman maaperätutkimusta kun naapurissa on todistetusti kairauksissa soraa. Meni sitten 23 metriä paalua savikattilaan. Se mitä naapurissa on naapurissa. Minullakin on umpihiesua ja naapurilla soraa. Matkaa 10 metriä ja katselen sateella kateellisena polvia myöten mudassa, kuinka hänellä vesi imeytyy mahaan ja minulla nousee pintaan.

[jrkk]

No niin.
Nyt on lattia tyhjätty ja kuvia tässä. (linkkejä isompiin)

Tässä yleis kuva rakenteesta.


Pohjalla epämääräistä purua, tuhkaa, koksia, haisee mun nenään homeelle.


Muottilautaa holvissa ?????


Kellarin ilmanvaihto kanava jonka katto on lautaa. Lauta näkyy vain sisältäpäin.


Kanavan yksi tiili muurattu reijät sivulle ja ainakin tuo näkyvä reikä menee läpi kanavaan.

Nyt päälimmäisenä murheena nuo muottilaudat (pietty paksulti, mutta....) mitä niille pitäisi tehdä ?
Meinaan ainakin kokeilla miten ne lähtis irti.

Sitten se homepesu. Mitä käytän ? boracolia olis lähi rautakaupassa. Mites kloriittipitoiset pesuaineet ?

Ilmakanavan menasin purkaa pois. Se jatkuu tuosta seinän läpi oikealle (kohta jossa reikätiili kantillaan) noin puolimetriä. Sen saa vasta kun toisen huoneen lattia avataan.

Kävin äsken kuvaamassa ja hajua on edelleen, tosin kaikkia puruja ei ole saatu täysin vielä imuroitua.
Pari viikkoa menee vielä näytteiden kanssa, joten hyvää aikaa miettiä eri vaihtoehtoja uusille lattia koolauksille jos vanhat pitää poistaa.

[jrkk]

Pari lisä kuvaa.


Tarkempi kuva muottilaudasta.


Yksi kantava vasa on halki, Mitähän tolle pitäis tehdä vai ei mitään ?

[jrkk]

Itselleni vastasten, Muottilaudat, lattian koolaukset ja tiilinen ilmakanava purettu.

[Juha_P]

Ne purkamasi muottilaudat. Oliko ne osittain palkkien alla, kuten kuvista päättelin?
Ne on siis ehkä jääneet märkinä/kosteina sinne alunperinkin. Missäs kunnossa ne oli?