Yläkerran lisäeristäminen vesikattoa vasten

[Jouni Tervaskanto]

Rintsikassamme on osittain yläkerran vinokatto suoraan vasten konesaumattua pellikattoa. Tarkoittaa käytännössä, että rakenne ilmeisesti on seuraava: Pellikatto - umpiponttilauta - purua kattotuolien välissä - lastulevy - tapetti. Ilmarakoa ei ole, mutta tervapaperi ehkä jossakin välissä.

Sinänsä rakenne on toiminut jostain syystä viisikymmentä vuotta, mutta kun katsoo lumien sulamista - vuotaa lämpöä ...

Eihän tällaisen kai pitäisi toimia, mutta ilmeisesti toimii. Ehkä juju on siinä, että sisältä tuleva kosteus jossakin kohtaa tiivistyy, viimeistään kattopellin sisäpinnalla - mutta kosteus pääsee niin mukavasti liikkumaan toiseenkin suuntaan, että ei lahota mitään. Ja koska mitään ilmarakoja ei ole, kostea ulkoilmaa ei pääse tekemään yötepposia kun pelti selkeällä säällä jäähtyy nopeasti.

Niin tai näin kastepiste sisäilmalle varmaan jossakin kohtaa matkalla peltikattoa löytynee.

Vaan miten taitavasti lisäeristää .... SPU ratkaisu ehkäisisi kosteuden liikkeen kumpaankin suuntaan - ja jos sitä tosiaan pellin sisäpinnalle tulee vain talon sisältä, niin voisi toimia. Toisaalta muutaman kerroksen jos huokos taikka lastulevyä kiinnittäisi vinokattoihin, kosteusliikenne ei niin kovasti ehkä häiriintyisi.

Kokemuksia ?

[Pekka Huhta]

Jos uskaltaa niin voihan tietty ajatella että SPU:lla tekisi ilmanpitävän suihkulakin koko vintin sisäpuolelle. Se vaan että sama kosteus joka hiljaa falskaa koko rakenteen läpi, pääsee enää falskailemaan vain levyjen reunoista, joissa kosteusrasitus voikin sitten mennä sen homekosteuden pahemmalle puolelle siinä missä uretaani ja puu kohtaa.

Suuri osa rintsuista on tehty ilman ilmaventtiä pellin ja fyllin välissä. Sisäpuolelle voi laittaa kerroksen tai pari 25 mm haltexia (lastulevyhän ei eristä juuri mitään). Joskus vaan olen miettinyt sitäkin että jos sen vaarallisen paikan eristää liikaa niin käviskö siinä niin että kastepiste siirtyy pellinpinnasta fyllin sisään. Kovin paksu eriste ei ehkä siis ole hyvästä, se peltiä vasten oleva osa on kuitenkin aika pieni.

Kyllä sun nyt pitäis tietää paremmin ettet sentää uretaania sinne ehdottele, höh :)

Pekka

[MM]

Lienee parasta pitää rakenne edelleenkin hengittävänä ja käyttää puhallettavaa puukuituvillaa. Homma on helppo ja aika edullinenkin. Lisäeristäminen kun lisää lämpötilaeroa vintin ja huoneen välillä ja aiheuttaa melkein väistämättä kondensaatiokosteutta rakenteisin vaikka kuinka niitä muovieja sinne laittaisi. Puukuituvilla kuten sahanpurukin ovat niin hengittäviä, että tuuletusta ei tarvita.

[pastorius]

Meillä oli aikojen saatossa rakennettu villaeristys kattotuolien (kakkosneloset) väliin. Tuuletusrakoa ei juuri ollut ja lastulevyn takana kehnosta muovista höyrynsulun tapainen. Päädyin uusimaan rakenteen SPU:lla. (70 + 30), jolloin päälle jää 30 mm tuuletusrako, jota on tarkoitus tulevaisuuden kattoremontissa kasvattaa yläpuolelta ja varustaa aluskatteella. Konesaumatun pellin alla on harvalaudoitus, joka on osittain mustunut.

Minä halusin matalalle yläkerralle maksimaalisen eristävyyden enkä vierasta SPU-eristeitä. Mutta meillähän on täyskoneellinen ilmanvaihtokin

Yläpohjasta poistettiin lisäksi käsittämättömiä 60-70 -luvun eristemattoja, joissa on villa muovin (pussin) sisällä.

[Jokapaikanhöylä]

Yläpohjasta poistettiin lisäksi käsittämättömiä 60-70 -luvun eristemattoja, joissa on villa muovin (pussin) sisällä.

Ohhoh! Enpä ole ennen moista kuullut, on ne olleet kekseliäitä sillon "öljykriisin aikaan"! Muovin erinomaisuuteen on kyllä uskottu ihan liikaa 60-70 -luvuilla, sen huomaa menneiden aikojen lehdistä ja muista julkaisuista, sekä tietty sen ajan remonttejen jäljistä.. Paras varmaan tähänastisista moviratkaisuista on ollut liiterin lattia. Se oli uusittu allaolevista töryistä päätellen joskus 70-luvulla ja ratkaisu oli seuraava: lattialaudat, muovi, muoviin käärityt lattianiskat, sahanpurumoskaa ja maa... Lienee ollut uskomus ja ajatus, että se muovi siellä rakenteissa estää maakosteuden nousun polttopuihin No, eipä sieltä tosiaan kostautta noussut (ellei kevättulvavettä lasketa), mutta jokainen varmaan arvaa niiden lattianiskojen kunnon...

Tjoo, nyttemmin on lahonneet lattiamateriaalit riisuttu, sisään kärrätty lisää maata, ulkoa kaivettu vietttoa poispäin ja ojia avattu ympäristöön, kunhan maa keväällä sulaa, niin tasaus ja päälle kivet ja trukkilavoja - tulee kummasti ilmavuutta klapejen alle