Ariterm 25+

[HutC]

Paljon on vettä taivaalta tullut alas sitten viime viestini. Ajattelin nyt kuitenkin aktivoitua ja kertoa kuulumisia Arska25plussan kanssa elämisestä.

Tärkein: kattila toimii kuten on luvattu, lämpöä piisaa kämpässä eikä puulämmittäminen ole tuntunut työltä. Itseasiassa energian hinnannousua seuraten harmittaa oma tyhmyys, ettei tätä liikettä ts. siirtymistä sähköltä puulle, tullut tehtyä jo vuosia sitten.

Nippelitietoa, kokemuksia, niksejä:
- puuta meni vuodessa noin 15 mottia. Lämmitettävä talo 150 neliötä. Tämä oli positiivinen yllätys
- kattilan säädöt asettuivat Saarijärven tehtaalta saatujen vinkkien avulla ja omakohtaisilla testauksilla sellaisiksi, että savukaasuimuri pyörii 60% teholla, ylempi ilmasäätö on 5 ja alempi 3. Nämä säädöt eivät ole kuulema sieltä "vihreimmästä" päästä, mutta näillä saadaan hyvät lämmitystehot ja piipusta tulee ulos ei-mitään eli lähes pelkästään lämpimän ilman väreilyä
- kesällä yksi pesällinen puuta antaa lämpöä 1800 litraiseen varaajaan noin viideksi-seitsemäksi vuorokaudeksi, syksy-kevät yhdellä pesällä lämpöä taloon ja käyttöveteen pariksi päiväksi, syksy-kevät kaksi pesällistä puuta antaa lämpöä kahdeksi-kolmeksi päiväksi, talvisin lämmitys päivittäin keleistä riippuen yksi tai kaksi pesällistä
- kattilan puhdistusväli talvella viikko, syksy-kevät viikosta kahteen (riippuu laiskamadon asteesta selkärangassa) ja kesällä kaksi viikkoa. Vaikka pannhuone on kooltaan pieni, niin puhdistaminen on mielestäni tehty helpoksi ja nopeaksi suorittaa. Koko homma hoituu kymmenessä minuutissa
- pannuhuoneen ilma-aukko 200mm tuntuu riittävän erittäin hyvin, talvella piti rakennella aukon eteen hieman tuulensuojaa (ilma-aukkoa pienentämättä), ettei pakkasilma ihan raakana tuule sisään. Seuraava rakenteluviritys liittyykin tähän, tavoitteena rakentaa yksinkertainen lyhyt kanaali, jossa ilma nousee aukosta ylös, lämpeää hieman tuossa nousun yhteydessä ja sitten vasta "tipahtaa" pannuhuoneeseen
- jotain kriittikkiä: kattilan mukana tuleva ohjeistus antaa hyvät suuntaviivat aloittelevalle käänteispalokattilan omistajalle, mutta ei tarpeeksi. Tähän dokumentaatioon ja käyttötukeen olen toivonut tehtaalta parannusta

Ja lopuksi ehkä se toiseksi tärkein seikka eli tuki, jota olen saanut Ariterm-yritykseltä. Aina kun tarvis on ollut, on puhelimella tai sähköpostilla tavoittanut asiantuntijan ja heiltä on aina löytynyt aikaa ja ymmärrystä tyhmille kysymyksilleni. Tämä on sitä palvelua, mitä tällaisen ei-aiempaa-kokemusta-käänteispalokattilasta omistaja juuri tarvitsee.

Eipä muuta. Tyytyväinen olen. Välillä näköjään tulee tehtyä elämässä niitä oikeita valintoja

[vmj]

Onpa todella hienoa kuulla kokemuksista, hyvistä sellaisista. Ja tuo valmistajan avulias suhtautuminen on enemmän kuin hieno asia. Isot pisteet siitä!

[manku80]

paljon HutC sulla on savukaasun lämmöt ollu noilla säädöillä? Mites kanavissa on tummaa vai vaaleeta tuhkaa?

[pähkäilijä]

P
Ja lopuksi ehkä se toiseksi tärkein seikka eli tuki, jota olen saanut Ariterm-yritykseltä. Aina kun tarvis on ollut, on puhelimella tai sähköpostilla tavoittanut asiantuntijan

Tasan ei käy onnenlahjat. Kirjoitin sähköpostia firmaan parillekin ihmiselle tekniseen tukeen ja kysyin millaisiaa säädöillä omasta kattilasta sais tyyppikilvessä luvatun 40 kW tehon aikaan. Vastaus jäi tulematta vaikka kyseessä on edelleen myynnissä oleva kattilamalli...

Mutta hyvä kun uudet kattilat toimivat. Se on paras mainos koko puulämmitykseen että laitteisto toimii ja on helppokäyttöinen.

[lmfmis]

..jos 40kw haluaa niin pitaa varmaan vaihtaa polttoainetta? Kivihiili tai antrasiitti tulee mieleen...

[tv43]

Melko tyytyväisenä täälläkin on lämmitelty . Tarkemmat käyttöohjeet olisi kyllä nopeuttanut
alkuunpääsyä . Minulla oli klavut liian pieniä aluksi , ja savukaasut liian kuumia . Kun sain noin
10 - 20 senttisiä lohkoja niin alkoi puhtaalla kattilalla pysyä alle 150 asteen . Eka pesällistä
ei kannata täyttää liian täyteen eikä tiukkaan , saattaa tehdä pikeä pesän reunoille .
Sehän on kyllä ohjeissakin . Ilmansäädöt on suunnilleen tehtaan arvoissa , muitakin on kokeiltu .
Imuri 60% teholla . Konvektori on harmaa , mutta kyllä putkien pinnassa on ohut kerros joka ei harjalla
lähde . Huomaa kun raaputtaa jollain teräaseella . Jossain vaiheessa aloin tuhkaa poistaessa vetää kolalla
palokammion seinät ja pohjan , nämä teräspinnat , lentotuhkasta puhtaaksi . Tuntui että olisi savukaasut
hiukan jäähtynyt . Kai sielläkin kattilavesi on toisella puolen . Puiden kulutusta en ole seurannut , mutta
tuhkaa taitaa tulla puolet vähemmän kun edellisellä kattilalla .
Pannuhuoneen korvausilma tulee katonrajasta , lähelle imurin mootoria . Ajattelin että jäähdyttää
sopivasti ja ehtii vähän lämmetä ennen palamista . Vielä ainakin tuntuu hyvältä valinnalta ,
tosin ei parin neliön pannuhuoneeseen ollutkaan juuri valinnan varaa .

[HutC]

paljon HutC sulla on savukaasun lämmöt ollu noilla säädöillä? Mites kanavissa on tummaa vai vaaleeta tuhkaa?

Savukaasut pyörivät tuolla 160-230 asteen välillä. Omakohtaiset kokemukset hormiin tiirailun kautta ovat olleet sellaiset, että noilla lämmöillä piipun yläosaan ei tule pikeä ja hormi pysyy suhteellisen "puhtaana". Tästäkin asiasta keskusteltu Ariterm:in kanssa ja heiltäkin tuki sellaista viestiä, että kyllä heidän pannu kovemmatkin lämmöt sietää, matalammilla lämpötiloillahan pyritään rajoittamaan puun kulutusta ja haetaan muuten vihreitä arvoja? Eli minä olen ainakin tyytyväisempi näihin korkeisiin savukaasulämpötiloihin, vesivaraajakin tuntuu (mutua) lämpenevät rivakammin näin.

Kanavista tippuu nuohouksen yhteydessä aika tummaa materiaalia alas toisiopesään. Muutoin toisiopesästä lähtee tyhjennyksen yhteydessä vaaleaa hienoa tuhkaa.

Jatketaan kattilan käytön vatulointia tällä palstalla, kiitosta kaikille asiallisesta kommentoinnista.

[hp85]

Moi. toukokuussa tuli ariterm ja 2000l varaaja. Hyvin on pöhissyt eilen tein hieman isomman nuohouksen. Käytin puhaltimen pois ja putsasin siivet ja rappasin kattilan sisäpinnan noesta ym ym. pesällisellä koivua mikä ei ole ihan kuivaa niin varaaja lämpenee sinne 80 huitteille. Seassa olen polttanut työmaalta tulevaa kuivaa mäntyä. Tutkailin niitä ilmansäätö vipuja ja mielestäni vaikka ne pyörii miten sattuu akselilla niin kunsiitä pellistä säätää halutulle numerolle niin se on aina oikeassa. näytti et se pelti on kiinni siinä säätöakselilla. Korjatkaa jos olen väärässä.

[HutC]

Moi. toukokuussa tuli ariterm ja 2000l varaaja. Hyvin on pöhissyt eilen tein hieman isomman nuohouksen. Käytin puhaltimen pois ja putsasin siivet ja rappasin kattilan sisäpinnan noesta ym ym. pesällisellä koivua mikä ei ole ihan kuivaa niin varaaja lämpenee sinne 80 huitteille. Seassa olen polttanut työmaalta tulevaa kuivaa mäntyä. Tutkailin niitä ilmansäätö vipuja ja mielestäni vaikka ne pyörii miten sattuu akselilla niin kunsiitä pellistä säätää halutulle numerolle niin se on aina oikeassa. näytti et se pelti on kiinni siinä säätöakselilla. Korjatkaa jos olen väärässä.

Sama kokemus ilmansäätöjen käytöstä, itse nupista pyörii mitä sattuu minne sattuu, mutta kun tarttuu kiinni pellistä (=metallilätkä, jossa säätöjen arvot), niin silloin saa säädettyä ilmanottoja haluamallaan tavalla.

Ymmärsinkö väärin vai saatko todella yhdellä pesällisellä puuta (pesä täytetty ilmanottojen ylälaitaan saakka 50cm koivupuulla) lämmitettyä 2000 litraa vettä 80 asteiseksi? Millaiset ovat varaajan ylä-keski-alalämmöt tuon lämmitysoperaation alkaessa? Hitto jos noin todella on, niin tässä pitää taas(!) alkaa tarkastelemaan omaa lämmitystä krittisellä silmällä elikkäs puulämmittäjän kandidaatin tutkintotodistus siirtyy taasen kauemmas tulevaisuuteen :)

[hp85]

Ja jos niitä nuppeja tarpeeksi pyörittelee tyhjää niin siellä irtoaa varmaan jotain mutta mitä :) Varmaan sen etupellin jos ottaa pois niin saa purettua jollain lailla ne ensio ja toisioilman säätimet jotka on arinan alla. Mutta eiköhän anneta niiden olla.

Varaajan olen päästänyt yleensä 40 ehkä välillä vähän alle. Mulla on mittari keskellä ja alhaalla vain. pitääpäs laittaa tarkat lukemat ku seuraavaksi lämmitän.

Kesällä muuten ku aloittelin lämmitystä mulla oli hieman kovat paineet ja kun varaaja alkoi olla 80 niin pannun mittari oli hieman jo yli 1,5bar merkin. Mut en minä huomannut että varoventtiili olisi päästänyt painetta pois. Mietin vain että onkohan pannun oma mittari ihan tarkka. Aloittelevalle lämmittäjälle kuumottavia tilanteita tollaset..

[Arveccio]

Se se vasta jännää onkin kun pitää kokeilla että pelaakohan tuo paineventtiili ja aattelee siinä että käytämpä vaan äkäsesti ylhäällä sitä ja sekunnin murto-osan päästä ilmenee että painetta on senverran että se ei mene kiinni. Aika tasan ämpärillinen tuli meidän tapauksessa vettä ennenkuin meni sulki. Kyseinen ämpäri oli perin notkea tämän jälkeen.

[hp85]

No joo tässä tulis illan lämmitys tuloksia. eli lähtötilanne oli keskimittarissa 32astetta ala 31. paine jotain 0,2-0,3bar
18:15 pohjalle puita ja sytytys. 18:25 pesä täyteen pääasiassa koivua muutama leppä tais olla joukossa.
puolentoista tunninpäästä savukaasut pyöri 192asteen huitteilla.
pesä hiilloksella 22:00 ja paineet aika lailla 1,4
keskimittari 80 ala 75 ja tuohon vielä mitä latauspumppu lataa lämpöä.

Miten noi paineet teidän miellestä on.? onko liian korkea noissa lukemissa.?
Ja miten paisunta astian vastapaineen tarkistus/säätö muuttaisi tilannetta.

[Maatilallinen]

Kesällä muuten ku aloittelin lämmitystä mulla oli hieman kovat paineet ja kun varaaja alkoi olla 80 niin pannun mittari oli hieman jo yli 1,5bar merkin. Mut en minä huomannut että varoventtiili olisi päästänyt painetta pois. Mietin vain että onkohan pannun oma mittari ihan tarkka. Aloittelevalle lämmittäjälle kuumottavia tilanteita tollaset..

Ei 1,5bar varo laukea kunnolla kuin vasta 2bar tuntumassa, ja kattila on paineesta vaan mielissään Painemittarit saattaa näyttää mitä sattuu, mulla kerran putkiliikkeestä haettu uusi mittari näytti reilusti alle 1,5bar, en enään tarkkaan muista ja ihmettelin että varo laulaa, katsahdin kattilan mittariin niin jo yli kahden oli menossa.

Hälytyspainemittari tuntuu näyttävän oikein, noissa kai se tarkkuus on vähän parempi mutta niin on hintakin. Itse löysin huutonetistä ihan uuden mittarin halvalla ja hyvinhän tuo on toiminut

Mulla on Kespesissä käyttöpaineena 1,8-2bar minkä varoventtiili antaa ja Enekassa paine on pysynyt 1,5bar kohdalla. Korkeampi paine vähentää pistekiehuntaa kovilla tehoilla käytettäessä ja estää kattilaveden kiehumista mikäli lämmöt tahtoo nousta sinne 120 tuntumaan.

Se se vasta jännää onkin kun pitää kokeilla että pelaakohan tuo paineventtiili ja aattelee siinä että käytämpä vaan äkäsesti ylhäällä sitä ja sekunnin murto-osan päästä ilmenee että painetta on senverran että se ei mene kiinni. Aika tasan ämpärillinen tuli meidän tapauksessa vettä ennenkuin meni sulki. Kyseinen ämpäri oli perin notkea tämän jälkeen.

Juu, tuo on muutaman kerran Kespesin kanssa yllättänyt, kokeilin nopeasti varoa ja mokoma jäi hakkaamaan edestakaisin, kauhea pauke putkissa ja kattilahuoneessa alkoi ilmankosteus nousta huomattavasti. Eihän se oikein meinannut sitten sulkeutua kun paineet melkein kahdessa baarissa, piti laskea vettä pois niin kauan kunnes paineet oli baarissa ja sitten täyttää uutta vettä.



Mulla kerran Eneka keitti, löytyipä vanha kuvaus tapahtuneesta minkä joskus kirjoitin niin ei toinna uutta kirjoitella.

Pääsipä Eneka keittämään

Tulin tänne ja ajattelin katsoa Ouman Trendiä että miten hyvin se nyt oikein toimii kun ei savua tullut piipusta ei kerrassa mitään. Huomaan heti että kaikki lämmöt on tosi korkealla, kattila 115, varaaja jo yli 120, kattilalle tuleva melkein 120.

No eipä mitä, eikun äkkiä pannuhuoneeseen, käytävässä jo jytinä ja ujellus kuuluu, palo-ovi on kuuma, ovi auki ja tulee vastaan oven täydeltä paineella kuumaa vesihöyryä, varaajassa jytisee ja varoventtiili toimii Enekan lämpömittari oli ihan tapissaan ja näytti reilua 120c.

Enekassa painemittari pomppii 2-2,5 välillä, Eneka paukkuu ja varoventtiilistä kuuluu melkoinen ujellus. No eipä mitään, eikun äkkiä kaikki kuumavesihanat talosta auki ja sitten tutkimaan että mikä siellä nyt mättää, vilkaisen savukaasulämpömittaria joka näyttää lähes 200c

Syyksi selvisi se, että aamulla kun olin täyttänyt kattilaa, olin avannut käsin vetoluukkua jotta ei tulisi tulipesäräjähdystä, no olin sitten ottanut sellaisesta kohdasta kiinni että lähti tiivisteetkin mukaan, ja en ollut huomannut asiaa kun tiiviste jäi sisäpuolelle, eli siellä on ollut koko päivän n. 1cm rako vetoluukussa, no kiehuuhan se Alaluukkukin ihan jumalattoman kuuma, no eipä mitään, äkkiä kaksi ämpäriä täyteen vettä, täyttöluukku auki ja vedet pesään.

Latauspumppu saa edelleen vettä ja käy, tosin mittari näyttää 120 siinäkin putkessa, no kymmenessä minuutissa laskee alle sadan ja alkaa ryske hellittämään, sitten eikun lisäämään kylmää vettä täyttöhanoista verkostoon, varoventtiili koestusvivusta auki ja pikkuhiljaa alkaa Enekassa lämmöt laskemaan.

Enekassa mittari näyttää enään 110, no paineet 1,5bariin, varoventtiili kiinni, latauspumpun pysäytys ja odotellaan että latausputkistosta tulee ilmat ilmakellosta pihalle, sitten latauspumppu uudelleen käyntiin ja taas alkaa vesi kiertämään

Odottelen että lämmöt laskee 85 asteeseen ja sitten kuumavesihanat kiinni. Pitää kohta lähteä uutta tulta panemaan pesään kunhan vähän jäähtyy se tulinen luukku, että saa tiivisteet taas kuntoon

Paisunta-astian esipaine on laitoksen staattinen paine eli korkeusero paisuntajohdosta ylimpään patteriin ja varmuusvaraksi voi vielä lisätä 0,2bar jos haluaa. Alin verkoston käyttöpaine sitten 0,2bar yli paisunta-astian esipaineen johon mahdollinen painehälytys myös laitettava.

[pähkäilijä]

No joo tässä tulis illan lämmitys tuloksia. eli lähtötilanne oli keskimittarissa 32astetta ala 31. paine jotain 0,2-0,3bar
18:15 pohjalle puita ja sytytys. 18:25 pesä täyteen pääasiassa koivua muutama leppä tais olla joukossa.
puolentoista tunninpäästä savukaasut pyöri 192asteen huitteilla.
pesä hiilloksella 22:00 ja paineet aika lailla 1,4
keskimittari 80 ala 75 ja tuohon vielä mitä latauspumppu lataa lämpöä.

Miten noi paineet teidän miellestä on.? onko liian korkea noissa lukemissa.?
Ja miten paisunta astian vastapaineen tarkistus/säätö muuttaisi tilannetta.

Ihan mielenkiinnosta, oletkos koskaan punninnut tuota puumäärää?

Jos keittiöstä löytyy paitolämpömittari niin sitä voi kokeilla työntää johonkin kohdaan varaajassa - täällä niitä on 2 kappaletta käytössä kierukkalaipan reunaa vasten ja näkee vähän paremmin varaajan kerrostumisia.

Täällä oli ongelmia paineiden kanssa alussa. Paisarin esiasennuspaine taitaa olla 1.5b ja täällä paisari on 8.3% varaajan tilavuudesta (250/ 3000 litraa). Alussa oli paineet nollilla kylmän varaajan kanssa. Sitten varo sylki vedet pellolle kesken lämmityksen ja turkkilainen sauna oli pannuhuoneessa valmis... Kun kattila jäähty oli paineet taas nollilla... Putkimiehelle soitto ja sieltä kuulu perkele... sanoi että tiputa vastapainetta, 0.5b riittää. Nyt mennään noin 4-5c varaajan keskilämmössä on 0.1b - tosin kahdella mittarilla varaajan keskilämmön laskeminen on aika turhaa jos kesknittarin yläpuolella on puolet varaajan kapasiteetistä.

Tuossa keskimittarissa olet varmaan huomannut että lämpötila loikkaa nopeasti 30c->80c? Siitä sitten kun seuraat niin alamittarissakin lienee samaa lukemaa pitäkn aikaa ja sitten se loikkaa nopeassa tahdissa ylöspäin? Varaajan kerrostumisen huomaa helposti noista mittareista.

Oopesin opetuksia lainaten

Kun varaaja on 2000 litrainen ja siinä on rautaa ehkä nelisen sataa kiloa asteen lämmönnousuun tarvitaan noin 2.4 kWh. Jos koko varaaja olisi alussa 32 asteinen ja lopussa 75 asteinen 75-32= 43c x 2.4 kWh = 103.2 kWh.

Lisäksi Ariterm 25+ vesitila 125 litraa ja lämmitettävää rautaa ehkä 300 kg - karkeasti 190 wh/ aste kun sen saattaa käyttölämpöiseksi.

Eli keskimäärin 110 kWh olisi lämmityksellä saatu, 90% hyötysuhteella puuta on silloin palanut noin 122 kWh edestä eli kolmisenkymmentä kiloa. Semmoinen määrä ei mahtune kerralla 95 litran varastopesään (laskennallisesti kyllä mahtuu tuon verran pinolitroja mutta käytännössä ei). Eli tuossa varaajan keskimittarin yläpuolella on X määrä yli 32c vettä. Ajallisesti sinänsä homma menis ihan ok 25 kW kattilalle , 4 tunnissa 110 kWh -> 27.5 kW keskiteho.

[hp85]

Mulla kans jos päästän varaajan tuonne 30 pintaan niin katoaa paineet ja alkaa siirtopumppussa solisemaan. pitänee ilmeisesti tarkistaa se vastapaine. Joku sanoi et se vastapaineen tarkistus ja lisäys on tarkkaa hommaa. normaali halppis rengaspaine mittari saattaa antaa eri lukemia. liekkö perää.?