Turve lämmöneristeenä

[pekkap]

Onko kukaan muu joutunut miettimään mitä tehdä alkuperäisille lämmöneristykselle (ala-, väli- ja yläpohjissa), jossa eristemateriaalina on turve?
Eriste on erittäin hyvässä kunossa, ei ollenkaan painumia ja kaikissa tarkastelukohdissa täysin kuivaa ja eristeen alla olevat puupinnat ovat täysin kirkkaita.
Nyt on sellainen tilanne, että välipohja on auki (lattialaudat irroitettu) ja eristeen pystyisi helposti vaihtamaan.
Mutta kannattaako?
Turpeella on monia hyviä ominaisuuksia (ääneneristävyys, happamuus) ja ilmeisesti eristeominaisuudetkin yllättävän hyvät (lämmönjohtavuus tiheydestä riippuen 0,032-0,04 W/(m K). Verrokkina esimerkiksi Ekovillan lämmönjohtavuus on 0,040 W/(m K)
(Nuo turpeen lämmönjohtavuus luvut ovat alla linkatusta opinnäytetyöstä)
Miinuspuolena on tietysti, että turve on kuitenkin biologinen materiaali ja varmasti siellä on jos jonkinlaista itiötä yms...

Onko muilla tullut samankaltaista tilannetta pohdittavaksi? Jos oikein muistan, niin kaimalla (Huhta) oli myös turvetta eristeenä. Poistitko vanhat turpeet, vai lisäsitkö vaan puhallusvillaan vanhan päälle? Meillä ei väli ja alapohjiin mahdu lisäämään, painumia ei näytä olevan.

linkki turvetta tutkineeseen opinnäytetyöhön: http://publications.theseus.fi/bitstrea ... sequence=1

[Pekka Huhta]

Mä poistin yläpohjasta jonkun verran, koska siellä oli turpeen pällä painohiekat ja ajattelin että se hiekka ei siellä ainakaan auta eristyksessä jos panen sellua päälle. Mutta sieltä poistettu oli pääosin tosiaan hiekkaa.

Olen mä toisaalta heittänyt turvetta poiskin, eteisen ja keittiön alapohjista poistin turpeet kun alapohjat meni kokonaan uusiksi. Mutta muualla olen vain lisännyt selluvillaa päälle.

Tuo kaupallinen turve-eriste Konto kuulostaa mielenkiintoiselta, enpä ole törmänyt moiseen. Pitäisikin tutkia tarkemmin että kummoista tavaraa se on...

Pekka

[PetteriKivimäki]

Ens kesänä alakerran lattianvaihto edessä, lähtee karhuvillat ja lastulevyt. Alapohjassa on alimpana turvetta, sitten purua. Turve ja purut on rutikuivaa ja lattian eristemäärän kokonaistilavuus on kaamea, kun sitä on noin 40 cm paksuudelta. Taidan siis antaa turpeen ja purujen olla, lisäänn vaan selluvilla ja laitan pahvit nurkkiin huolella.

[Kuvaja]

Itse jättäisin turpeen, jos vaikuttaa hyvältä.

[Pekka Huhta]

Tuohon "vaikuttaa hyvältä" voisin lisätä semmoisen tarkenteen että varsinaisen turpeen lisäksi täytteenä on käytetty paljon ilmavampaakin tavaraa. Rapun alla oli iso alue jossa oli vaan suunnilleen rahkasammalta ja kanervaa ja se on jo liian ilmavaa pitämään lämpöä. Komero oli meillä ennen maalikaappina ja sen lattialla joskus joku vesiohenteinen Uulan kattomaali osasi ihan jäätyäkin.

Rahkasammalta on saanut helposti ja nopeasti paljon, ja sen takia sitä on toisinaan käytetty turpeen korvikkeena täytteissä. Mummolan salin lattian alla oli seinien vierillä metri pari kunnon turvetta ja keskellä lattiaa sitten alla vähän turvetta ja keskellä sitten melkein pelkkää rahkasammalta. Se oli eka eristeremppa jossa olin mukana, olin varmaan 12 tai 13. En usko että lattian tilanne kovasti parani, tilalle pantiin kirkkaankeltaista lasivillaa ja muovit ympäriinsä...

Samalla tavalla tuon kylmäksi tilaksi mielletyn rapunaluskomeron alle oli laitettu halvempaa ja nopeammin kerättävää tavaraa. Kun turpeen on muuten joutunut lapioimaan ihan tavallisella lapiolla, niin tuolta nurkasta täytteet sai tyhjennettyä talikolla, parhammillaan sieltä tuli melkein puolen jätesäkin kokoisia kasoja yhdellä talikollisella. Rahkasammal on hyvä täyte, mutta ei erityisen hyvä eriste.

Tää vaan tarkenteena, tuo Kuvajan "jos se näyttää hyvältä" oli ihan hyvä herätys että turpeessa voi olla muutakin vikaa kuin vain esimerkiksi kosteuden jättämät jäljet tai eläinten pesät.

Pekka

[Kuvaja]

Tää vaan tarkenteena, tuo Kuvajan "jos se näyttää hyvältä" oli ihan hyvä herätys että turpeessa voi olla muutakin vikaa kuin vain esimerkiksi kosteuden jättämät jäljet tai eläinten pesät.

Pekka

Tuo hyvältä näyttäminen on toki petollista. Harmittaa vain omalla kohdalla, kun edellinen omistaja ehti repiä lattialaudat pois ja kantoi ne pihalle turpeen kera. Piti siis ostaa uudet laudat ja jostain pitäisi kehitellä 60 kuutiota eristettä... Ja se ne ulkonäköasiat ovat henkilökohtaisia. Itse en järkyttynyt seinässä kuivuneista rihmastoista, kun olivat vähäisiä. Olisi vaatinut muutoin seinien purkamisen koko talosta myös sisäpuolelta. Haju tai muita haittoja ei ole. Ikkunoiden alla oli turvetta. Hienosti oli toiminut, kun ei painu samalla tavalla kuin puru. Tovin sai mustaa turvetta niistää, kun tuli vähän pölisteltyä...

[Pekka Huhta]

Semmoisissa paikoissa joissa ei ole ollut erityistä syytä sitä turvetta hävittääkään on ainoa syy hävitykselle ollut elukoiden pesät. Talossa on muunmuassa ihan todistettu vesivahinko jossa vedet tuli yläkerran suihkun jäätyneistä putkista katon läpi alakertaan pitkän aikaa. Jälkikäteen siitä ei ollut eristeissä mitään jälkiä, eikä sen paremmin katosta vuotaneista paikoista löytynyt kasvustoja. Hiiret, ampparit ja pesäkoisat tänne on tehneet täytteisiin pesiä, mutta vaatii aika pitkää pysyvää kosteutta (oikeammin märkyyttä) että turpeessa lähtee talohommissa kasvamaan jotain. Makkarin kattoikkunan katto vuoti kuin seula kun sen täytteet pudotettiin alas, mutta ´niin kauan kuin turvetäyte oli paikallaan niin kukaan ei huomannut mitään eikä puretuissa täytteissä tai laudoissa ollut mitään jälkiä.

---

Tuo mustan niistäminen kannattaa ottaa tosissaan. Suosittelen kyllä jokaiselle oman talon eristeremppaan alkavalle kunnollista puolinaamaria, mutta turvehommissa se on tyystin välttämätön. Air-Ace on omassa käytössä ollut paras, Kemiran ja Bilsomin possunasset on menneet parin tunnin hommien jälkeen tukkoon. Niissä on ollut käytössä pelkkä pölysuodatin eikä kaasupaukkuja, mutta pinta-ala ei vaan piisaa turvepölylle. Purun ja puupohjaisten kanssa pärjää kertakäyttömaskillakin, turpeen kanssa ne on hetken päästä aivan tukkeessa. Ja vaikka olisi hyväkin maski päässä niin illalla on aika autuasta huuhtoa kärsänsä nenäkannulla, kyllä sitä päivän aikaan tulee kiskottua naamarin läpi ja ohi ihan piisalle paskaa nokkaansa.

Tv. Mustan Rään Ritarikunnan Ylitöristäjä,

Pekka

[Kuvaja]

Purut ja turpeet seinistä poistin menttaliteetillä, ei ne kuitenkaan pölise.... Sittemmin hommasin kunnollisen naamarin. Kyllä olen itseäni olalle sen jälkeen taputellut. On ollut oivat peli lattian hionnassa ja betonin murskauksessa. Ja se kun on lähellä ja kunnossa, niin mielellään nykäsee naamalle myös hiekkaa lapioidessa ym. vähänkin pöllyävissä hommissa.

[PetteriKivimäki]

Hmm, liekö turpeen sijoittaminen purujen alle ollut siis ihan stragedia!

Muistan joskus kuulleeni puhallettavasta turpeesta, olenkohan kuullut unta. Googlettamalla löytyy vaan levytavara:
http://www.ekover.fi/#ominaisuudet

[stewie]

Turpeella on monia hyviä ominaisuuksia (ääneneristävyys, happamuus)

Tuo happamuus ei mikrobeja juuri haittaa. Tuon opparin mukaan turpeen pH olisi 4 ja mikrobien optimi pH alue kun taas on 4-7.

[KTj]

Meillä on edelleen yläpohjassa 50cm turvetta ja vielä ei ole ollut tarvetta tuota vaihtaa. Turve on selvinnyt hyvin vuotavasta katosta.
Ei muuta tarvinnut kun pöyhiä kastuneet kohdat kuohkeiksi. Kasvustoa ei ole ollut missään.
Alapohjasta jouduimme kuitenkin eristeet vaihtamaan johtuen mm. 70-luvun vesi/viemäriremonteista.
Painona ollut hiekkakerros on sadan vuoden aikana sekoittunut yläpohjan eristeisiin.

Turpeen seassa on edelleen murskattuna lasia (Paloheimo omisti aikoinaan lasitehtaan) ja minun on annettu ymmärtää, että
sen tarkoitus on ollut estää hiiriä ja rottia. No turpeen seasta ei kyllä löytynyt kuin yksi muumioitunut rotanraato. Mikälie "Faaraorotta"?

-KTj-

[pekkap]

Turpeella on monia hyviä ominaisuuksia (ääneneristävyys, happamuus)

Tuo happamuus ei mikrobeja juuri haittaa. Tuon opparin mukaan turpeen pH olisi 4 ja mikrobien optimi pH alue kun taas on 4-7.

Happamuuden edullisyys liittyy lahottajasienten kasvun estokykyyn.
Lainaus rakannusperinto.fi-sivustolta:

"Turpeen ominaisuuksia on vertailtu muiden eristemateriaalien kanssa. Lämmöneristyskyvyltään pehmeät turve-eristeet ovat nykyaikaisten pehmeiden eristeiden kanssa samaa luokkaa. Turpeen happamuus pystyi estämään pahimpien rakennusta tuhoavien sienten kasvun, vaikka katto olisi ajoittain päässyt vuotamaan.

Lattiasieni, joka on alapohjien vaarallisin mutta tavallinen turmelija, tarvitsee kasvaakseen paitsi yli 90 prosentin ilman suhteellisen kosteuden useamman kuukauden ajan, myös emäksisiä komponentteja. Suosammal ja turve ovat niin happamia, PH noin 4, että ne todennäköisesti jopa estävät lattiasienen kasvun. Lisäksi turpeessa on liian vähän kalsiumia lattiasienelle, vain 0.02...0.08 %. Vertailuna lasivillan kalsiumpitoisuus on noin 5 % ja kivivillan noin 12 %. Mineraalivilla on lattiasienelle myös sopivan emäksinen.
Turpeen imukyky on suuri, joten se pystyy jonkin verran jopa kuivattamaan myös viereistä kostunutta puuta. Kosteasta ilmasta vain pieni osa turpeen huokostilasta kostuu, kokonaan kastuakseen sen pitää olla yhteydessä suoraan veteen."

[stewie]

Happamuuden edullisyys liittyy lahottajasienten kasvun estokykyyn.

Ahaa joo mutta lahottajasienet vaativatkin todella korkean kosteuden eli jos rakenne niin märkänä käy, niin se on jo vaihtokuntoinen. Ennen lahottajasientä kun kasvaa monia muita mikrobeja mm.toksiineja tuottavia homeita jne, jotka vaatii vähemmän kosteutta ja sietää happamuutta tai jopa pitävät siitä.

[Pekka Huhta]

Meillä on ollut sekä vuotava katto (pitkäaikaista vähäisempää kosteutta) että kertaluonteinen vesivahinko (yläkerran putki paukahtanut ja valuttanut päivän vettä välipohjan, alakerran seinien ja alapohjan läpi rossipohjan alle).

Vuotavan katon kohdalla lapioin muutaman säkillisen pintaturvetta roskiin, pintakerroksessa kasvoi jotain sientä turpeen päällä olevissa sanomalehdissä. Tuon kertaluonteisen vesivahingon kohdalta sekä väli- että alapohja on avattu ja seinänpätkä purettu poiskin, mutta mitään vahinkoa tuolta alueelta ei löytynyt.

Stewie, tässä nyt onkin kyse siitä että jos otetaan toiseen kouraan purua ja toiseen turvetta niin turpeen happamuus kuitenkin haittaa ja hidastaa suurta osaa lahttajista ja homeista, jotka voisivat purussa elää ihan hyvin. Ei kukaan yritä väittää että turve olisi täysin lahoamaton tai supersteriili materiaali tai etteikö kostuneen materiaalin poistaminen olisi ihan järkevää. Pointti on kuitenkin siinä että vaikka turpeesta tulee mieleen jonkin sortin pula-ajan paskamateriaali, niin se on oikeasti ihan pätevää eristettä eikä nyt missään nimessä ainakaan purua helpompaa elättämään homeita ja lahoja naapurinaan.

Pekka

[stewie]

Stewie, tässä nyt onkin kyse siitä että jos otetaan toiseen kouraan purua ja toiseen turvetta niin turpeen happamuus kuitenkin haittaa ja hidastaa suurta osaa lahttajista ja homeista, jotka voisivat purussa elää ihan hyvin. Ei kukaan yritä väittää että turve olisi täysin lahoamaton tai supersteriili materiaali tai etteikö kostuneen materiaalin poistaminen olisi ihan järkevää. Pointti on kuitenkin siinä että vaikka turpeesta tulee mieleen jonkin sortin pula-ajan paskamateriaali, niin se on oikeasti ihan pätevää eristettä eikä nyt missään nimessä ainakaan purua helpompaa elättämään homeita ja lahoja naapurinaan. Pekka

Joo ei tässä nyt kannata vetää hernettä nenään. Turvetta käyttää ken haluaa. Ajattelin vain tarkentaa, että happamuus ei ole este mikrobikasvulle, jottei joillekkin jää mahdollisesti asiasta väärää käsitystä. Ja aina on hyvä muistaa, että ihan ok:lta näyttävä materiaalikin voi olla esim. umpihomeessa ja mm. sen vuoksi on aina perusteltua poistaa kastunut materiaali, kuten jo mainitsikin