Etsii keskusteluja sähköjen pinta-asennuksista hän....

[gretheline]

Minä en tiedä miksi ne sähkärit sen MMJ:n sinne putkeen kuorineen päivineen halusivat. Oletusarvoisesti lähden siitä että sähköasentajat osaavat hommansa ja minä omani, minä en osaa heidän hommiaan eivätkä he minun, näin ollen ei ole tullut mieleen kyseenalaistaa eikä kysellä, sanon vaan mitä mihinkin haluan ja miltä lopputuloksen tulee näyttää ja jätän toteutuksen asentajien vastuulle. Enemmän varmaan pitäisi ehtiä vahtimaan ja kyseenalaistamaan; nytkin kellarin käytävä on edelleen roikan kanssa valaistu eli pimeänä kun asentajat eivät tajunneet, muistaneet tai tulleet ajatelleeksi, että se portaikon yläosassa oleva valokytkin kytkee valot myös käytävälle, ja ulkoseinällä sivuoven päällä oleva valaisin on puoli metriä sivussa kun en ollut vieressä vahtimassa että asentaja kiinnittää sen juuri osoittamaani kohtaan, eli siihen jossa se johdon läpivienti on. Eivät ole vielä(kään) ehtineet takaisin tekemään hommaa loppuun. Siltikin sähköasennukset on meillä niitä hommia jotka suosiolla jätän ammattilaisille; tässä talossa on yhdelle ihmiselle ihan tarpeeksi tekemistä ilman että rupean vielä sähköasentajaksikin.

[Laurakaisa]

Jos hiukan tingitään vaatimuksista "koko taloon" ja "kaikki pinnat säilytetään", sillä tohon ei uppoasennukselle jää muuta tilaa kuin tilat joihin ei pintoja ole laitettu ollenkaan: kylmä vintti?

Kyllä meillä vaan tingitään siitä mistä se tinkiminen on helpointa: ei tule olohuoneeseen kahtakymmentä pistorasiaa eikä keittiöönkään. Ei ylipäänsä yritetä tehdä talosta tässäkään suhteessa uutta taloa vaan mennään sen hienon, alkuperäisen ja ehdottomasti säilyttämisen arvoisen ehdoilla, mitä ollaan hoidettavaksemme saatu. Tehdään jotain parannuksia niissä kohdissa, joissa niitä voi tehdä ilman mitään suunnattomia kompromisseja - kuten pari pistorasiaa lisää keittiöön - ja muuten sitten jätetään ennalleen tai vaikka vaihdettaisiin ne piuhat, ei lisätä niitä niin että niistä tulee joku hallitsematon pino.

Olen tänään naapurin ikkunatuhoahistuksissani lukenut Huhdan Pekan kirjoitusta, joka löytyy tästä linkistä: http://www.sihistin.fi/fi/sihinaa/kunno ... steet.html

Pekka on siinä sanonut muun muassa näin:

Jos vanhan rakentaminen on vanhan ja yksinkertaisen kunnioittamista, niin sen soisi olla sitä keskeisimmillään keittiössä. Jos jäätelökone, suklaalähde tai mansikantröntinpoistokone eivät ole henkilökohtaisia suosikkejani muutenkaan, niin aika vilpittömällä mielellä voi sanoa että ne eivät todellakaan ole vanhan talon keskeisintä keittiövälineistöä.

Ja kun eivät ole, niin ei niitä jokaista varten sitten tarvita erillistä pistorasiaakaan ja sille erillistä piuhaa.

Loppuun kai pakollinen disclaimer siitä että jokaisen kotona on tietysti juuri semmoista kuin jokainen itse omassa kodissaan haluaa. Minua vain ahdistaa tämä näkökulmien vähyys - onko tosiaan ainoa tapa korjata vanhaa se, että vedetään sinne se hillitön piuhanippu silläkin uhalla että vanhat pinnat lähtevät veks. Olen monta kertaa sanonut, että minä olen niin yksinkertainen ihminen, että en ymmärrä mitään henkimaailman asioita. Minusta vanhan talon "henkeä" ei ole olemassakaan an sich, on olemassa vanhoja rakennusosia ja vanhoja materiaaleja (ja sitten uusia, molempia) ja niistä se henki syntyy. Moderni, vanha, vielä vanhempi, uusvanha, mikä milloinkin. Mutta aika paljon minua hörhömpi pitää kyllä olla jos jotain henkimaailman juttuja mdf-paneelien ja laminaattien seasta löytää

(No niin. Lakkaan paasaamasta ja poistun takavasemmalle. Kylläpä on ottanut koville ne ikkunat.)

[tuokki]

Kunnioita niitä, jotka valitsevat tiukemmin tien jossa vanhaa pyritään säilyttämää ja pieniä yksityiskohtia myötä. Uskon että tämä vie sekä paljon enemmän sekä aikaa, että rahaa. Tunnistan myös taustalla olevan filosofian. Vanhan säilyttämisen tielle on helpompi lähteä, jos saa pilamattoman talon. Meillä oli tehty hirveät tuhot 60-80 lukujen remonteissa. Oli innostuneesti otettu käyttöön kaikki uudet materiaalit ja "kotkotukset" joilla talo pyrittiin sitältä saamaan näyttämään keskustan kivitalon huoneistolta (tai joitan) Kaikki seinät lastulevytetty. Muovimatot kaikissa lattioissa. Tyyliin sopimaton kattolevyt (styroxia). Lisäksi rakentaita oli lahotettu/homehdutettu. Laittamalla uusia eristeitä miten sattuu (muovi, styroxiam ja villaa mm.).

Siihen nähden olen talon sisuksia entistänyt. Kattoa, lattia ja osa seinistä on puuta. Myös tapetti (1940- luvun tyyliä on tulossa takaisin). Se missä en ole tähän suuntaan mennyt on talotekniikka. Siinä en laita (edes yritä) vanhalla tyylillä. Minusta talotekniikan pitää olla uutta ja palvella asumismukavuutta sekä turvallisuutta. Siis ilmastoinnit, uusi sähköistys (+vähän älyä tähän), Tietoliikenne, lämmitys järjestelmät (antureita) sekä vesi/viemäri puoli.

Tuokki

[kakkaroolari]

Jos hiukan tingitään vaatimuksista "koko taloon" ja "kaikki pinnat säilytetään", sillä tohon ei uppoasennukselle jää muuta tilaa kuin tilat joihin ei pintoja ole laitettu ollenkaan: kylmä vintti?

Kyllä meillä vaan tingitään siitä mistä se tinkiminen on helpointa: ei tule olohuoneeseen kahtakymmentä pistorasiaa eikä keittiöönkään. Ei ylipäänsä yritetä tehdä talosta tässäkään suhteessa uutta taloa vaan mennään sen hienon, alkuperäisen ja ehdottomasti säilyttämisen arvoisen ehdoilla, mitä ollaan hoidettavaksemme saatu. Tehdään jotain parannuksia niissä kohdissa, joissa niitä voi tehdä ilman mitään suunnattomia kompromisseja - kuten pari pistorasiaa lisää keittiöön - ja muuten sitten jätetään ennalleen tai vaikka vaihdettaisiin ne piuhat, ei lisätä niitä niin että niistä tulee joku hallitsematon pino.
*snap*

Tinkimisellä tarkotin tämän mun kuvaileman uppoasennustavan soveltamisen rajotteita. Yritin vastata kysymykseen miten tehdä uppoasennus rikkomatta pintoja vihjaten, että jos on kylmää vinttiä puruilla, niin sieltä voi päästä tekemään uppoasennuksen sitäkautta. Ei ollut tarkoitus ottaa kantaa ollenkaan minkälaisia mansikankuorimia sinne keittiöön tarttee.

[gretheline]

Meilläkään olohuoneeseen ei tule kahtakymmentä pistorasiaa, nyt täällä on neljä alkuperäistä, ja minusta riittää paremmin kuin hyvin kun on multimediatietokone, televisio ja stereot, ja vielä joku vapaana satunnaiskäytössä oleville imurille, latureille yms. Keittiössäkin pärjätään kun saan nykyisten kahden yksittäisen ohelle kolme tai neljä lisää niin että on jääkaapille ja pakastimelle ja mikrolle ja kahvinkeittimelle omansa ja vielä pari muita satunnaiskäytössä olevia vempeleitä varten. Ennenmuinoin, talon valmistumisen aikoihin 1957, maitoa haettiin tilalta lähes joka päivä ja se säilytettiin talvella kiintokomeroissa ja kellarissa ja kesällä kaivossa. Lähikauppa oli viereisessä korttelissa. Pakastimia ja jääkaappeja ei ollut, ei siis ollut tarvetta varustaa keittiötä hurjalla määrällä pistorasioitakaan, mistään integroiduista jääkaappipakastimista ja tiskikoneista nyt puhumattakaan. Pakastinarkku meillä on nyt kellarissa, keittiössä kun ei ole sille omaa pistorasiaa, ja haen sieltä pakasteita jääkaapin pakastelokeroon sen verran kuin mahtuu ja on tarpeen. Sen astianpesukoneen meille tulosta en osaa sanoa, ei ainakaan ihan lähiaikoina ole edes harkinnassa moinen. Keskuslämmityshella sen sijaan tulee kyllä heti kun suinkin varat riittää, puuhellaa kun ei ole ja sähköhellan ulkonäöstä en tykkää niin tuossa on molemmat samassa ja vielä vesikeskuslämmityskin lisäksi, ja jos siltä jää tilaa ja tiskikone alkaa vaikuttaa tarpeelliselta niin ehkä sitten ryhdyn miettimään miten ja mihin sen laittaisin, mutta uskon että senkin piuhat saa katseilta piiloon. Minulla on kaakaokone ja mehulinko ja tehosekoitin ja leivänpaahvin ja vispilöitä ja vatkaimia ja vedenkeitin, mutta ei niitä kaikkia tarvitse yhtä aikaa pitää seinässä kiinni. Tässä talossa asuminen on saanut aikaan sen, että sen sijaan että miettisin tekniikan lisäämistä olen itse asiassa alkanut miettimään muun muassa jääkaapin välttämättömyyttä, nimittäin etenkin talvisaikaan se on aika turha kapistus kun ruoat säilyvät kiintokomerossa vähintään yhtä hyvin. Valaisimia meile on lisätty pihalle ja kellarin rappuun, minä kun inhoan pimeää ja sitä näillä leveysasteilla riittää yli sietokykyni, ja lämmitysjärjestelmään joudutaan tekemään muutoksia jotta voidaan luopua fossiilisista polttoaineilla ja ydinvoimalla tuotetusta energiasta, mutta muuten sähkölaitteet on ennemmin vähenemään kuin enenemään päin.

Hieman OT: Minua kiehtoo kaikki tekniset vempeleet ja älylaitteet. Ois teoriassa ja mielikuvissa aika mielettömän hienoa asua älytalossa. Itsestään tai äänikommennosta säätyvät ja syttyvät valot ja laitteet, ostoslistan omatoimisesti täyydentävä jääkaappi, ja erilaiset turvallisuutta lisäävät ratkaisut ois mannaa. Tämän katon alta löytyy 5 älypuhelinta, 4 tietokonetta ja 2 taulutietokonetta. Työskentelen ICT-alalla ja seuraan tietotekniikan ja eri sovellusten kehittymistä jatkuvasti. Ainoa asia joka estää minua ryhtymästä edes miettimään miten saisin älytalon mahtumaan rintamamiestaloon, ilman että se aiheuttaa silmäsärkyä, on sellainen juttu kuin maailman ja elämän arvaamattomuus. Mitä sitten jos tai kun käy niin, ettei sähköä tulekaan mistään? Miten talo sitten toimii? Nykyisin alkaa monen koti olemaan sillä mallilla, että jos ei tule sähköä mikään ei toimi. Vettä ei tule, ruoka ei säily, lämmitysjärjestelmät lakkaavat lämmittämästä. Minä en halua sellaista kotia, vaan sellaisen johon voi luottaa vaikka maailmankirjat menisivät sekaisin. Minä en luota sähköverkkoihin, katkeamattomaan sähköenergian saatavuuteen enkä tietokoneisiin, vielä vähemmän internetyhteyksien toimivuuteen; ne ei toimi meillä töissäkään moitteetta, ei sittenkään vaikka koko systeemi on tehty täysin tietotekniikasta riippuvaisten ICT-alan ammattilaisten käyttöön ja kaikki työnteko pysähtyy mutta palkka jatkaa juoksemista aina kun järjestelmän jokin osa brakaa, se voi olla katkennut nettiyhteys, sähkökatkos, bugi koodissa, pätkivä yhteys intranettiin, mikä vain "pikkujuttu", ja koko firma pysähtyy niille sijoilleen. Pitkistä sähkökatkoksista taas on kokemusta enemmän kuin tarpeeksi korpikylän tulisijattomasta suosrasähkötalosta, joka talviset yli kolmen tunnin sähkökatkot -30°C pakkasella olivat sen verran haljuja kokemuksia etten tahdo tässä talossa samanlaista tilannetta enää ikinä vaan haluan olla varma siitä että vettä, ruokaa ja lämpöäsekä ilmaa riittää vaikka tekniikka pettäisikin. Siispä jos on tekniikkaa ja sovelluksia käytössä niin sitten pitää olla myös täysin tekniikasta riippumaton varajärjestelmä. Meillä on kaivo pihassa, sieltä saa vinssillä vettä ja siellä voi kesäisinkin sankossa säilyttää jääkaappilämpötilan vaatimaa sapuskaa, talvisin mokomat säilyvät ulkoseiniä vasten olevissa kiintokomeroissa. Pakasteita ei välttämättä tarvita kun voi käyttää säilykkeitä ja kellarissakin mahtuu säilyttämään elintarvikkeita. Puolet tontista on pottupeltoa, kasvimaata ja marjapuskia. Saunan padassa lämpiää pesuvesi ihmisiä ja pyykkejä varten. Vesikesluslämmityskin pelaa, kaksoispesäkattilan puupesään tuli ja järjestelmä on alunperin tehty vapaakierrolle niin kiertovesipumpun voi huolettaohittaa avaamalla sulun, ja ne pönttöuunit ja puuhella on tulossa. Painovoimainen ilmanvaihto ei voi särkyä eikä lakata toimimasta, joskus voi olla tarpeen avata hieman huuteluikkunaa mutta se ei ole virransaannista riippuvainen. Meillä siis pärjätään kyllä vaikka sähköä ei saisi kuukausiin, mutta miten sellaisissa taloissa eletään joissa ilma ei vaihdu, talo ei lämpiä, vettä ei tule eikä ruoka säily, eikä välttämättä edes ovet aukea ilman sähköä? Toki kahden rinnakkaisen toisistaan riippumattoman järjestelmän rakentaminen on mahdollista, mutta se vaatii jo aika suuria investointeja.

[Ninttunen]

Pahoittelen että alunperin kommentoin ketjuun ilman parempaa perehtymistä aloittajan tai muidenkaan taloihin tai suunnitelmiin.

Tarkoitus ei ollut myöskään neuvoa. Omasta vanhasta talostani innostuneena halusin vain kertoa miten täällä on tehty.

Jos on mahdollisuus säilyttää alkuperäiset pinnat, en minäkään roilottaisi yhtään mitään. Tämä minun talo oli ostohetkellä sisätiloistaan kauttaaltaan (seinät, lattiat, katot) kuorrutettu kovalevyllä ja sen päällä kilometreittäin MMJ:tä. Olkkarin katossa oli halltexia. Lattioissa kovalevyn päällä muovimattoa, mutta alla onneksi kahdessa huoneessa alkuperäinen puulattia.

Reilusti pistorasioita tosiaan on, syystä että mieluummin pistorasioita kalusteiden takana kuin jaloissa pyöriviä jatkojohtoja. Voi olla, että jos nyt aloittaisin sähkörempan, saattaisin tehdä jotain toisin. Olen tämän puolentoista vuoden aikana todennut että vanhassa talossa olisi hyvä asua ensin vuosi, tai edes puoli vuotta, ennenkuin tekee mitään. Täällä vaan oli pakko aloittaa nimenomaan sähköjen uusimisella, joten hirveästi ei ollut aikaa harkita ja kuulostella. Ratkaisuja piti tehdä nopeasti. Patterit saatiinkin paikalleen juuri pakkasten alkaessa toissa syksynä.

Vaikka tämä onkin 20-luvun lopulla rakennettu, tämä on purutalo. Edellisten asukkaiden tekemien remonttien merkittävä hyvä puoli on ollut se, että mitään ei oltu saatu lahoamaan, kastumaan tai homehtumaan - tai ei ole ainakaan vielä löytynyt sellaista. Alkuperäisiä tulisijoja on jäljellä yksi pönttöuuni ja ikkunat oli 70-luvun mallia. Ne olen vaihtanut alkuperäisen mallisiin puuikkunoihin.

[tuokki]

Hieman OT: Minua kiehtoo kaikki tekniset vempeleet ja älylaitteet. Ois teoriassa ja mielikuvissa aika mielettömän hienoa asua älytalossa. Itsestään tai äänikommennosta säätyvät ja syttyvät valot ja laitteet, ostoslistan omatoimisesti täyydentävä jääkaappi, ja erilaiset turvallisuutta lisäävät ratkaisut ois mannaa. Tämän katon alta löytyy 5 älypuhelinta, 4 tietokonetta ja 2 taulutietokonetta. Työskentelen ICT-alalla ja seuraan tietotekniikan ja eri sovellusten kehittymistä jatkuvasti. Ainoa asia joka estää minua ryhtymästä edes miettimään miten saisin älytalon mahtumaan rintamamiestaloon, ilman että se aiheuttaa silmäsärkyä, on sellainen juttu kuin maailman ja elämän arvaamattomuus. Mitä sitten jos tai kun käy niin, ettei sähköä tulekaan mistään? Miten talo sitten toimii? Nykyisin alkaa monen koti olemaan sillä mallilla, että jos ei tule sähköä mikään ei toimi. Vettä ei tule, ruoka ei säily, lämmitysjärjestelmät lakkaavat lämmittämästä. Minä en halua sellaista kotia, vaan sellaisen johon voi luottaa vaikka maailmankirjat menisivät sekaisin........... Toki kahden rinnakkaisen toisistaan riippumattoman järjestelmän rakentaminen on mahdollista, mutta se vaatii jo aika suuria investointeja.

Itse olen lähtenyt siitä, että jos tilanne vaatii, niin tullaan toimeen ilman älyvekottimia tai jopa sähköä. Hankalaahan siitä tulisi, mutta mahdollista. Talossa on tulisijat, vettäkin on saatavilla pienen kantomatkan päästä ja omasta puutarhasta tulee tuotteita kellariin säilöttyä talven varalta. Se että on edes jotain suunnitelmia, sen varalta nykyään että kaikki ei toimi kuten on "totutta" tuntuu olevan nykyihmisellä aika harvinaista.

Olen myös ICT- alalla töissä ja en periaatteesta hyväksy, että nykyään hyväksytään ja on totuttu siihen, että "ainahan" niitä häiriöitä ja katsoksia on. Boottaillaan konetta ja selvitellään, mutta ei korjata tai pyritä tekemään asioita hyvin Onneksi mielipiteetä ovat tällä alueella muuttumassa, kun tulee kuluttaja puolelle enemmän tarjotaa ja ihmiset huomaavat, että tietotekniisä laitteita voi myös rakentaa laadukkaasti ja toimivammaksi.

Työmaalla resussit (jotka pitkälti määrittelee asiasa) vaikuttavat toki laatuun. Kotona ei tarvitse tehdä sellaisia kompromisseja. On enemmän aikaa tutkia, vertailla ja rakentaa ajan kanssa. Omassa projektissa automaatio on lisääntynyt hiljalleen (alkaen valaistuksen) ohjauksesta ja edeten kohti ilmastoinnin ja lämmityksen ohjausta. Näin tein juuri siistä syystä, että sain oppia järjestelmän toiminnasta.

Kokonaisuus ei ole niin "fiksu", että kaatuisu jos keskusyksikkö kaatuu, vaan mm. valojen ohjausket ja perustoiminnot toimivat silti. Muutoksia ei voi toki siinä tilanteessa tehdä eikä mahdolliset skenaariot toimi (ohjalmat, että tapahtumaa a) seuraa b) jne..). Näitä ketjuja on vielä suhteellisen vähän. Idea miksi äly juttuihin lähdettiin oli alunperin vähentää "turhia" vetoja katkaisimile ja korvata ne langattomilla.

Järjestelmä on ollut nyt käytössä vähän yli vuoden. Siinä ei ole ollut tänä aikana yhtään kaatumista, jumiutumista. Systeemi ei tarvitse Internettiä toimiakseen. Se on UPS- sähkön takana ja pyörisi sillä varmaan tunteja (ellei päiviää), koska vie senverran vähän sähköä. Tosin mitä sillä sitten muutenkaan tekisi, jos noin kauan olisi sähkökatkos

Tuokki

[arise]

Kertokaas mulle miten uppoasennetaan sähköt taloon, jossa ei ole tarkoitus repiä kaikkia pintamateriaaleja veks ja vetää uusia tilalle? Tai siis jossa on tarkoitus säästää kaikki pinnat sellaisinaan, koska ne ovat hyväkuntoiset ja kaipaavat vain yhdessä huoneessa maalia ja toisessa uuden tapetin? En minä ainakaan ole keksinyt mitään muuta konstia kuin vetää ne tarvittavat sähköt edelleen pinnassa ja karsia sitten niitä sähkötarpeita jos piuhanipun paksuus alkaa olla ylitsepääsemätön..

Minä edustan ehkä tälläkin foorumilla jotain ihme huuhaa-lahkolaista sikäli että arvostan sitä oikeasti vanhaa, en vanhan tyylistä.

Aika paljon saa johtoa piiloon käyttämällä komeroita läpivienneissä. Meillä sähkötaulu siirrettiin yläkerrassa varastohuoneeseen, josta sitten johtoa on tuotu alas komeroon ja sieltä lattialistan päällä menee johdot pistorasioille. Seinillä on kuitenkin pöytää, kirjahyllyä ja ties mitä, niin eipä niitä sieltä juuri näy. Pinta-asennuksena kaikki rasiat (Renova), jakorasiat nykymallia, mua ei ne haittaa siellä katonrajassa. Hyvä suunnittelu ja hyvä sähkömies on kaiken a ja o. Joitain asioita olisin tehnyt toisin, mutta kun sähkömies oli perunut kolme kertaa tulemisensa ja kiire alkoi olla, niin eipä siinä viittinyt enää alkaa liian tarkaksi.

[tessu]

Kaikki riippuu siitä mitä haluaa,johdot saa piiloon jos ne haluaa piilottaa ja pistorasioitakin voi laittaa vaikka 50kpl nekin saa piilotettua jos vaan haluaa.
Itse olen kyllä sitä mieltä että valopisteita niin oleskeluun kuin kulkuunkin tarpeeksi ja myös pistorasioita,sitten kun niitä pistorasioita ei ole tarpeeksi niin laitellaan jatkojohtoja sun muita haarottimia mitkä on mitä on.
Vielä se joissain viihdekeskuksissa menee semmonen jatko mutta kun keittiössä on samankalikan takana 5kw niin huimaa on ja kärykäy!
En kyllä suuria kuormia ajais jatkojohtojen kautta vaan laittaisin tarpeelliset pistorasiat,hieman koomiselta tuntuu että taloon pitää saada netti joka nurkkaan,lämpöpumput sun muut härvelit muta sitten pihistellä joissain pistorasioissa "alkuperäilmeen" vuoksi,ja kovimpa on se muovipinta laminaattikin alkuperäisen oloinen?
No nuo oli vaan esimerkkejä mutta tuommosta se usein on sen alkuperäisyyden kanssa,vai pitäsköhän siirtyy pärevaloon heeh!

[tuokki]

Toki kahden rinnakkaisen toisistaan riippumattoman järjestelmän rakentaminen on mahdollista, mutta se vaatii jo aika suuria investointeja.

Eipä rinnakkaista tarvitse rakentaa, kun on talossa ennestään. Kuten itse mainitsit. Vesi lämpiää saunan padassa puilla, ilmastointi toimii taas painovoimalla, kun avaa suljetut räppänät, ovi aukeaa myös avaimella, talo lämpenee myös puila, kellarissa on jääkaapin viileää jne..

Ennemminkin vaatisi kaksinkertaisen työn jos purkaisi vanhat pois. Siinä olen samaa mieltä kanssasi, että automaation varaan ei voi täysin luottaa. Mutta minusta ei siksi että tietotekniikka olisi epäluolettavaa. Vaan ennemminkin siksi, että asumisen minimi edellytykset ovat hyvä olla olemassa ilman sähköäkin. Vaivalloista ilman sähköä toki olisi.

Tuokki

[gretheline]

Tätä keskustelua seuranneena jäin ihmettelemään sitä, että mihin tarvitaan kymmeniä pistorasioita per huone? Ja jos ja kun sähköt uusitaan, niin miksi pitäisi vetää hirveää johtonippua sähkötaululta saakka? Toinen asia sitten se, että mitä etua saavutetaan uppoasennuksella pinta-asennuksiin nähden? Eihän niitä piuhoja rintamamiestaloissa alunperinkään ole uppoasennettu ja ne saa maalin tai tapetin alle vähemmän näkyviin. Noita viiden-kuuden rinnakkaisen johdon nippuja olen kyllä nähnyt mm. naapurin pääosin alkuperäiskuntoisessa 1940-luvun rmt:ssä. Se on ulkopuolelta lisäeristetty, ikkunat uusittu ja jääneet silti syvälle mutta aivan kertakaikkisen ihana alkuperäiskuntoinen ja siihen tyyliin myös sisustettu talo sisältä ja aidot alkuperäiset 40-luvun tapetitkin edelleen seinillä, mutta hirveät valkoiset MMJ-kaapeliniput kiertävät katonrajassa. Minulle vain ei ole vieläkään valjennut, ei yläkerran sähkörempan jälkeenkään, että mihin niitä niin hirveästi tarvitaan?

Toki kahden rinnakkaisen toisistaan riippumattoman järjestelmän rakentaminen on mahdollista, mutta se vaatii jo aika suuria investointeja.

Eipä rinnakkaista tarvitse rakentaa, kun on talossa ennestään. Kuten itse mainitsit. Vesi lämpiää saunan padassa puilla, ilmastointi toimii taas painovoimalla, kun avaa suljetut räppänät, ovi aukeaa myös avaimella, talo lämpenee myös puila, kellarissa on jääkaapin viileää jne..

Ennemminkin vaatisi kaksinkertaisen työn jos purkaisi vanhat pois. Siinä olen samaa mieltä kanssasi, että automaation varaan ei voi täysin luottaa. Mutta minusta ei siksi että tietotekniikka olisi epäluolettavaa. Vaan ennemminkin siksi, että asumisen minimi edellytykset ovat hyvä olla olemassa ilman sähköäkin. Vaivalloista ilman sähköä toki olisi.

Tuokki

Sinäpä sen sanoitkin, se todellakin vaatii kaksinkertaisen työn ja taloudellisen investoinnin kun kallis ja merkittävä osa vanhaa on pakon edessä purettava pois. Mikäs siinä on toista järjestelmää laittaessa jos on ostanut talon jossa lämmitysjärjestelmä on jo uusittu lähimenneisyydessä, mutta vaikka esmes tässä minun talossa lämmitysjärjestelmä toimii nyt, niin tosiasia kuitenkin on, että kattila on vuodelta 1977. Ei ne loputtomiin kestä, ja tuo Etna on jo monta vuotta vanhempi kuin minä. Jos siis lähtisin nyt lämmitysjärjestelmän vaatiessa remonttia vässäämään sekä täysin ilman sähköä toimivaa settiä että teknistä laitteistoa eli hankkisin sekä uuden keskuslämmityskattilan ja/tai keskuslämmityshellan että maalämpöpumpun asennuksineen, niin työn määrä ja kustannukset lähes tuplaantuisivat, ja se on aika paljonkin liikaa kun pappa betalar inte, ei ole isää joka rahoittaisi, eikä sen puoleen puolisoakaan joka jakaisi kuluja, vaan kaikki on kustannettava ihan kokonaan omasta tilipussista. Jos joku nyt miettii että miksei VILP, onhan se edullisempi kuin maalämpö, niin ne vehkeet ei yksin riitä näillä leveysasteilla +20°C sisälämpötilan ylläpitoon vuoden ympäri, ei varsinkaan kun taloa ei ole lisäeristetty eikä ihan lähivuosina tulla lisäeristämään, mitä nyt talvisin lunta lapioin sokkelin peitoksi. Sinänsä tietotekniikan epäluotettavuuden takia en ole älytaloajatusta sulkenut pois, enkä myöskään sen vuoksi halua tekniikasta ja sähkön saannista riippumattomia järjestelmiä, vaan se syy on maailman ja elämän arvaamattomuus. Minä en todellakaan ole mikään onnettaren lempilapsi. Turhan monta kertaa elämässäni on käynyt niin että kun päätän jotain ja samalla päätän luottaa että se toimii ja onnistuu ja siihen voi luottaa niin sitten se brakaa just pahimmalla mahdollisella hetkellä, ja sen lisäksi maailmanmeno on todellakin sellaista ettei siihenkään voi täysin luottaa että infrastruktuuri, sähköverkot mukaanlukien, olisi tuhoutumaton. Kun olen nyt päässyt sen tekniikasta riippumattoman järjestelmän makuun niin en siitä kirveelläkään halua luopua koska siihen voi luottaa. Edellinen talo jossa asuin oli keskellä korpea sijaitseva suorasähkötalo ilman varajärjstelmiä, ja oli aikas halju olo kun sähköt meni poikki tuntikausiksi useamman kerran talvessa (ilmajohdot + lumi + jää + korjaajat tuntien matkan päässä) ja tyypillisimmin juuri kun ulkona oli pakkasta -30°C aina -45°C asti. Nyt jos niin käy, meillekin tänne Rataharjulle kun tulee ilmajohto useamman korttelin päästä, niin menen vain tavalliseen tapaan pannuhuoneeseen, laitan puut uuniin, sytytän tulet ja lisäksi käännän vain hanan kiertovesipumpun ohittavaan asentoon ja lämmintä piisaa vaikka korjaaminen kestäsi viikkotolkulla. Toistaiseksi meillä kokkaaminen ei kovin helpolla onnistuisi ilman puuhellaa, pitäisi turvautua saunan pataan ja kiukaaseen, mutta se puuhella on joka tapauksessa tulossa; olen tässä miettinyt että voisin jopa luopua kokonaan sä'hköhellasta; puuhella-kaasuliesi-kombo vois olla aika messevä vaihtoehto, tai sitten ihan pelkkä puuhella uuneineen.

[Khyron]

Tätä keskustelua seuranneena jäin ihmettelemään sitä, että mihin tarvitaan kymmeniä pistorasioita per huone?

Pitipä oikein miettiä paljonko pistorasioita meille tulee olkkariin. Jollen väärin muista niin kaksi tai kolme schukoa ja kolme euroa per piste, ja noita pisteitä on kolme, sitten parissa kohtaa on 2*schuko, tosta tulee jo parikymmentä. Jos ny oletetaan että on telkkari, digiboksi, tietokone, mahdollisesti pelikonsoli, jotain kotiteatterin tynkää, niin siinähän olikin jo menny useempi pistorasia yhdessä kohtaa, ja jos noita haluaa joskus siirtää niin tarvitaan useempia pisteitä, jollei halua jatkohtohelvettiä.

Ja jos ja kun sähköt uusitaan, niin miksi pitäisi vetää hirveää johtonippua sähkötaululta saakka?

Laittaa 16A sulakkeen taakse niin ei tarvi vetää niin montaa johtoa.

Toinen asia sitten se, että mitä etua saavutetaan uppoasennuksella pinta-asennuksiin nähden? Eihän niitä piuhoja rintamamiestaloissa alunperinkään ole uppoasennettu ja ne saa maalin tai tapetin alle vähemmän näkyviin.

Meidän talo on -55 rakennettu ja siinä on ennenkin ollu uppoasennuksena sähköt. Ei tosin taida mennä iha rintamamiestaloksi mutta kuitenkin. Kyllä uppoasennukset vaan on siistimmän näkösiä.

[Liekki]

Täältä ostin erittäin hienoja posliinisia katkaisjoita ja pistorasioita. Sivusto espanjaksi valtaosin. Kommunikaatio englanniksi. Toimi hyvin.

http://www.portalelectricidad.com/tiend ... 7_338.html