Mistä löysitte talonne?
-
Avokas
- Jäsen

- Viestit: 19
- Liittynyt: Su Tammi 21, 2007 12:15
- Paikkakunta: Varkaus
- Paikkakunta: Varkaus
Pitänee esittäytyä meidänkin. Avopari sawosta, harrastuksena tällä hetkellä ja luultavasti myös lopun elämää rintamamiestalo vuosimallia -52. Tuo avomies minut raahasi v.2000 katsomaan jotain aivan "ihanaa" jo pari vuotta myynnissä ollutta omakotitaloa. Pääsin ulko-ovelle saakka ja siinä tein tenän. "Ei helv***i tule kuuloonkaan!" suuni parahti muutaman ärräpään kera..
Tarvittiin melkoista houkuttelua sekä avokkaan, äitini että kiinteistövälittäjäraukan osalta, että suostuin astumaan sisään. Kamala näky, kaikki seinät pinkopahvia, väriskaala vaaleanvihreästä vaaleanpunaiseen ja keittiö hädin tuskin postimerkin kokoinen kaikkine kaksine kaappeineen. Lämmintä vettä ei tullut, ainoastaan kylmää, sähköpattereita oli ehkä kolme koko talossa, uuneja sitten sitäkin useampi. Alakerrassa takka, kaksi pönttöuunia ja keittiön nurkassa leivinuuni vesisäiliöllä (jossa asukkaat olivat lämmittäneet vetensä), yläkerrassa, jonne mentiin erillisestä ovesta kuistin kautta kylmääkin kylmemmän, pimeääkin pimeämmän ja jyrkkääkin jyrkempien portaiden kautta, oli myös pieni leivinuuni toisessa ja pönttöuuni toisessa huoneessa. Kellariin könyttiin ulkokautta ja sieltä löytyi sauna ja pesuhuone (tai ainakin kuvittelisin, että se oli tilan funktio...)
Shokin vähitellen helpottaessa totesin, että tilaa on, mutta ethän ole tosissasi, ethän??? Oli se. Ehdoksi suuressa itsekkyydessäni asetin sen, ettei minun tarvinnut osallistua remonttiin millään tavalla. Oston jälkeen kävin paikalla ehkä kymmenen kertaa niiden kahden kuukauden aikana, jona mies remontoi alakerran siihen kuntoon, että voitiin lasten kanssa muuttaa sinne asumaan. Vesilinjat meni uusiksi, samoin viemäröinti, kaikki pinnat sisällä, keittiö kokonaisuudessaan, vessan paikka siirtyi keittiöstä(!) olohuoneen nurkasta lohkaistuun tilaan, lisäeristeeksi seiniin halteksit yms. yms. Ainostaan väliseinät, kahden huoneen katto ja kahden huoneen lattiat jäivät entiselleen pienellä ehostuksella tosin.. Sitten muutettiin ja pikkuhiljaa on remontoitu koko yläkerta ja kellarin saunatilat uuteen uskoon. Ja pakko tunnustaa, että ratkaisu oli oikea, rakastan tätä taloa ja pihakin alkaa pikkuhiljaa muistuttaa asuttua. Minulta vaan puuttui visio, mutta onneksi tuolla toisella osapuolella oli sellainen!

Tarvittiin melkoista houkuttelua sekä avokkaan, äitini että kiinteistövälittäjäraukan osalta, että suostuin astumaan sisään. Kamala näky, kaikki seinät pinkopahvia, väriskaala vaaleanvihreästä vaaleanpunaiseen ja keittiö hädin tuskin postimerkin kokoinen kaikkine kaksine kaappeineen. Lämmintä vettä ei tullut, ainoastaan kylmää, sähköpattereita oli ehkä kolme koko talossa, uuneja sitten sitäkin useampi. Alakerrassa takka, kaksi pönttöuunia ja keittiön nurkassa leivinuuni vesisäiliöllä (jossa asukkaat olivat lämmittäneet vetensä), yläkerrassa, jonne mentiin erillisestä ovesta kuistin kautta kylmääkin kylmemmän, pimeääkin pimeämmän ja jyrkkääkin jyrkempien portaiden kautta, oli myös pieni leivinuuni toisessa ja pönttöuuni toisessa huoneessa. Kellariin könyttiin ulkokautta ja sieltä löytyi sauna ja pesuhuone (tai ainakin kuvittelisin, että se oli tilan funktio...)
Shokin vähitellen helpottaessa totesin, että tilaa on, mutta ethän ole tosissasi, ethän??? Oli se. Ehdoksi suuressa itsekkyydessäni asetin sen, ettei minun tarvinnut osallistua remonttiin millään tavalla. Oston jälkeen kävin paikalla ehkä kymmenen kertaa niiden kahden kuukauden aikana, jona mies remontoi alakerran siihen kuntoon, että voitiin lasten kanssa muuttaa sinne asumaan. Vesilinjat meni uusiksi, samoin viemäröinti, kaikki pinnat sisällä, keittiö kokonaisuudessaan, vessan paikka siirtyi keittiöstä(!) olohuoneen nurkasta lohkaistuun tilaan, lisäeristeeksi seiniin halteksit yms. yms. Ainostaan väliseinät, kahden huoneen katto ja kahden huoneen lattiat jäivät entiselleen pienellä ehostuksella tosin.. Sitten muutettiin ja pikkuhiljaa on remontoitu koko yläkerta ja kellarin saunatilat uuteen uskoon. Ja pakko tunnustaa, että ratkaisu oli oikea, rakastan tätä taloa ja pihakin alkaa pikkuhiljaa muistuttaa asuttua. Minulta vaan puuttui visio, mutta onneksi tuolla toisella osapuolella oli sellainen!

Jumala loi miehen ennen naista koska hän ei halunnut neuvoja miehen luomisessa.
- apache
- Jäsen

- Viestit: 124
- Liittynyt: La Tammi 13, 2007 14:23
- Paikkakunta: Oulu
- Kotisivu: http://mettahyvonen.blogspot.com
- Paikkakunta: Oulu
- Viesti:
Re: Mistä löysitte talonne?
Suurin piirtein vuoden verran kaikenkarvaisia vanhoja taloja katsastettuamme löysimme unelmiemme talon, tai itse asiassa kaksi taloa.
Lehti-ilmoituksen perusteella omistaja soitti meille. Ei ollut edes oikeasti aikomuksissa myydä asuntoa meille, vanha ihminen vain kaipasi juttukaveria, mutta loppuen lopuksi useamman kuukauden keskustelujen päätteeksi kirjoitimme kauppakirjan -59 valmistuunesta rintamamiestalosta ja samassa pihapiirissä sijaitsevasta 1800- 1900-luvun vaihteessa rakennetusta mummonmökistä.
Lehti-ilmoituksen perusteella omistaja soitti meille. Ei ollut edes oikeasti aikomuksissa myydä asuntoa meille, vanha ihminen vain kaipasi juttukaveria, mutta loppuen lopuksi useamman kuukauden keskustelujen päätteeksi kirjoitimme kauppakirjan -59 valmistuunesta rintamamiestalosta ja samassa pihapiirissä sijaitsevasta 1800- 1900-luvun vaihteessa rakennetusta mummonmökistä.
Re: Mistä löysitte talonne?
Tässä tylsääkin tylsempi löytötarina: bongasimme sunnuntain Hesarista 
Meirän talo oli pitkään myynissä , kuva talosta asuntosanomissa oli niiin huono, yks kuva ulkoa ja liian läheltä ja surkea kuvakulma.Tässä remonttitaitoiselle unelmakohde. Pyynti tais olla 55,000 €. Usein tuli se ilmoitus ohitettua, se on varmaan joku laho mörskä, pikkunen mummon mökki, ei kummiskaan ees juoksevaa vettä...Kun on noin halpaki.
Noh, eräänä päivänä kun tuntui että mitään ei löydy, ainakaan siihen hintaan mitä oltiin valmiit maksamaan, tuumattiin että pitäiskö piruuttaan mennä kattoo sitä mörskää. Ja niin mentiin.
-ei tää nyt niin paha ookkaa, paljon isompikin mitä kuvassa näytti ja tonttikin ihan kohtuullisenkokonen ja rajanaapureita vaan yks. Kunnan vesi tulee ja menee. Sähköt osin uusitut. Vesiputket 80-ja 90-luvulta. Vähän pintojakin laitettu. Tässähän vois asua ja tehä samalla pikkuhiljaa remppaa ! Paitsi pesuhuone oli siinä kunnos että se olis remppatava het ensimmäisenä. Ja sitten vessa. Ulkovuoraus pestävä ja maalattava, Peltikaton naulat vaihdettava ruuveihin, piippuun pellit ,rännit ja mahd. salaojat.jne...
Kokeiltiin kepillä jäätä ja tarjottiin 38,000 €. Eivät myyneet. Noh, tarjottiin 47,000 €.
Odotettiin kuukauden päivät kunnes kiinteistövälittäjä soitti, että myyjät ovat hyväksyneet tarjouksen.
Noh, eräänä päivänä kun tuntui että mitään ei löydy, ainakaan siihen hintaan mitä oltiin valmiit maksamaan, tuumattiin että pitäiskö piruuttaan mennä kattoo sitä mörskää. Ja niin mentiin.
-ei tää nyt niin paha ookkaa, paljon isompikin mitä kuvassa näytti ja tonttikin ihan kohtuullisenkokonen ja rajanaapureita vaan yks. Kunnan vesi tulee ja menee. Sähköt osin uusitut. Vesiputket 80-ja 90-luvulta. Vähän pintojakin laitettu. Tässähän vois asua ja tehä samalla pikkuhiljaa remppaa ! Paitsi pesuhuone oli siinä kunnos että se olis remppatava het ensimmäisenä. Ja sitten vessa. Ulkovuoraus pestävä ja maalattava, Peltikaton naulat vaihdettava ruuveihin, piippuun pellit ,rännit ja mahd. salaojat.jne...
Kokeiltiin kepillä jäätä ja tarjottiin 38,000 €. Eivät myyneet. Noh, tarjottiin 47,000 €.
Odotettiin kuukauden päivät kunnes kiinteistövälittäjä soitti, että myyjät ovat hyväksyneet tarjouksen.
-
Moduliviiva
- Jäsen

- Viestit: 46
- Liittynyt: Pe Tammi 05, 2007 14:43
- Paikkakunta: Kello
Etuovesta minunkin torppani. Heti aamusta löysin, sijainti ja hinta kohdillaan. Hyppäsin samantien työmaalta pyöränselkään ja polkasin välittäjän ovelle. Herra välittäjä siinä raapi paikkojaan ja etsi papereita talosta (oli edellisenä yönä päivitetty nettiin myyntiin). Naureskeli, että onko heillä sellainen talo myynnissä
(eli aika vähän tietävät toistensa tekemisistä saman firman sisällä)
Rekisteröitynyt käyttäjä #1791
-
Pekka Huhta
- Moderaattori

- Viestit: 3433
- Liittynyt: Ma Loka 18, 2004 15:40
- Paikkakunta: Espoo
Me vaan käytiin shoppailemassa. Heräteostos 
Me oltiin juuri laitettu neljä vuotta edellistä puuveneprojektia kuntoon kesät talvet. Oltiin nyt ajateltu että talo ois ihan kiva, mutta semmosta meille sopivaa vanhaa nyt tuskin löytyy semmosesta paikasta että sinne viiittis muuttaa. Se nyt oli vaan spekulaatiota, ei me mitään oltu ettimässä.
No, vaimo oli laitellu maanantaina ihan huvikseen viestin että "kuin ois rintamamiestalo Pitskusta tai 20-luvun hirsitalo Lintuvaarasta". En ottanu tosissani, mutta kun oltiin lähdössä tiistaina kauppareissulle ja ajettiin Lintuvaaran ohi, niin käytiin ihan kiusalla kurkkaamassa. Eka talo jota ikinä ollaan käyty katsomassa.
Ajettiin ohi. Ja toiseen kertaan. Ja norkoiltiin nurkalla ja kurkittiin pihalle. Lähdettiin kotiin.
Keskiviikkoaamupäivästä soitin vaimolle, että käytäskö kattomassa sitä taloa sisältä kumminkin. Ja oli pakko nolona myöntää että soitin jo kiinteistönvälittäjällekin. Sen vastaus oli että "no mä soitin kans".
Käytiin illalla ja tehtiin tarjous. Paikalla oli muutama muukin katsoja, kyselivät että "mitenhän tästä tontin puolikkaasta joutuu maksaan enempi vaikka siitä pitää purkaa toi raato pois". Yö nukuttiin huonosti kun tuli tehtyä niin pilipalitarjous, melkeen neljänneksen halvemmalla kun niiden pyynti.
Torstaina korotettiin pikkuisen tarjousta ja perjantaina oli nimet paperissa. Me siis todellakin käytiin vaan shoppailemassa ittellemme talo.
Me oltiin tehty sitä puuvenettä neljä vuotta ja nyt oli tarkoitus olla eka kesä kun purjehditaan koko kesä saaristossa. Käytiin kerran viikossa pumppaamassa se vene tyhjäksi ja myytiin se syksyllä. No, ei se neljä vuotta menny hukkaan, seuraava omistaja oli ihan myyty kun se näki veneen. Siitä tuli sitten sen unelmien vene.
Joskus se sattuu kohdalle.
Pekka ja heräteostos vuodelta 1919
Me oltiin juuri laitettu neljä vuotta edellistä puuveneprojektia kuntoon kesät talvet. Oltiin nyt ajateltu että talo ois ihan kiva, mutta semmosta meille sopivaa vanhaa nyt tuskin löytyy semmosesta paikasta että sinne viiittis muuttaa. Se nyt oli vaan spekulaatiota, ei me mitään oltu ettimässä.
No, vaimo oli laitellu maanantaina ihan huvikseen viestin että "kuin ois rintamamiestalo Pitskusta tai 20-luvun hirsitalo Lintuvaarasta". En ottanu tosissani, mutta kun oltiin lähdössä tiistaina kauppareissulle ja ajettiin Lintuvaaran ohi, niin käytiin ihan kiusalla kurkkaamassa. Eka talo jota ikinä ollaan käyty katsomassa.
Ajettiin ohi. Ja toiseen kertaan. Ja norkoiltiin nurkalla ja kurkittiin pihalle. Lähdettiin kotiin.
Keskiviikkoaamupäivästä soitin vaimolle, että käytäskö kattomassa sitä taloa sisältä kumminkin. Ja oli pakko nolona myöntää että soitin jo kiinteistönvälittäjällekin. Sen vastaus oli että "no mä soitin kans".
Käytiin illalla ja tehtiin tarjous. Paikalla oli muutama muukin katsoja, kyselivät että "mitenhän tästä tontin puolikkaasta joutuu maksaan enempi vaikka siitä pitää purkaa toi raato pois". Yö nukuttiin huonosti kun tuli tehtyä niin pilipalitarjous, melkeen neljänneksen halvemmalla kun niiden pyynti.
Torstaina korotettiin pikkuisen tarjousta ja perjantaina oli nimet paperissa. Me siis todellakin käytiin vaan shoppailemassa ittellemme talo.
Me oltiin tehty sitä puuvenettä neljä vuotta ja nyt oli tarkoitus olla eka kesä kun purjehditaan koko kesä saaristossa. Käytiin kerran viikossa pumppaamassa se vene tyhjäksi ja myytiin se syksyllä. No, ei se neljä vuotta menny hukkaan, seuraava omistaja oli ihan myyty kun se näki veneen. Siitä tuli sitten sen unelmien vene.
Joskus se sattuu kohdalle.
Pekka ja heräteostos vuodelta 1919
Askartelua ja ajanhukkaa: http://www.sihistin.fi/
Meidän talon etsintä oli kestänyt puolisen vuotta ns.tosimielellä.Kaikenlaista yksilöä aina 1900-luvun alusta -50-luvulle oli käyty katsomassa eikä vaan sopivaa löytynyt.Joko kuntoonsa nähden aivan liian kallis tai joku muu asia tökki.Pari yksilöä oli käytännössä purkutaloja eli korjaaminen ei ollut enää järkevää vaikka etsinnässä huomioitiin myös pahatkin projektit.
Lopulta myyntiin tuli talo jonka ohi olimme joskus ajaneet ja ajatelleet että "miksei tuo voisi tulla myyntiin?".Ilmoituksen bongasin Etuovesta ja talo oli tullut samana päivänä myyntiin.Hintapyyntö oli 72000 eur jolla ei näiltä nurkilta saa kuin hyvän tontin.Odotukset talon kunnon suhteen eivät olleet korkealla kun nähty oli jo vaikka minkälaista mörskää tuota huomattavasti kalliimmallakin hinnalla.Välittäjän kiireistä johtuen meni kaksi päivää ennenkuin pääsimme taloa katsomaan ja paikalla oli muitakin kiinnostuneita reilut kymmenkunta.Saman firman toinen välittäjä oli taloa esitellyt jo parille kiinnostuneelle ja molemmat olivat tehneet tarjouksen.Värväsin näyttöön hieman apuvoimia omien silmien lisäksi ja tämän iskuryhmän voimin tarkastimme talon noin puolessa tunnissa ja totesimme että se on tässä,ei muuta kuin tarjousta peliin.Ihmettelimme miten vähän vikaa löysimme!Täysin terve talo.
Kun näytössä muut keskittyivät aivan epäolennaisiin asioihin kuten olohuoneen tapetin väriin niin me kiersimme yläpohjan,alapohjan,kellarin josta mittasimme kosteudet,kävimme katolla ja muutenkin tutkimme rakenteet niin hyvin kuin rakenteita purkamatta oli mahdollista.Talo kun oli käytännössä peruskuntoinen niin mitään isoja yllätyksiä ei oman tarkastuksemme jälkeen voinut jäädä piiloon.Pieniin yllätyksiin olimme varautuneet koska kyseessä on kuitenkin vanha talo.
Nopea keskustelu paremman puoliskon kanssa ja ilmoitin välittäjälle että teemme tarjouksen.Näytön jälkeen menimme välittäjän kanssa toimistolle jossa tutkittiin vielä kaikki taloa koskevat paperit ettei niissä ollut mitään epäselvää ja lopullinen tarjous tehtiin hieman yli pyyntihinnan koska pohjalla oli siis jo kaksi tarjousta ja halusimme varmistaa että talon saamme.Välittäjä lupasi soittaa seuraavana päivänä miten kävi.
Seuraavana päivänä odotin kuumeisesti soittoa joka lopulta tuli ja asia oli selvä,tarjous hyväksytty!Kaupantekotilaisuudessa kysyin myyjältä joka oli perikunta että oliko muut tarjoukset lähellä omaamme.Vastaukseksi sain että tosi lähellä joten pyyntihinnan tarjoaminen ei olisi todennäköisesti riittänyt.Myyntihinta oli lopulta noin 75000 eur joka on edelleen näin jälkeenpäinkin ajateltunakin tosi tosi halpa.Perinkunnan edustaja on kaupanteon jälkeen muutaman kerran vieraillut työmaalla katsomassa miten työt edistyy ja että onko löytynyt yllätyksiä.Rivien välistä on helppo lukea että halvalla meni...
Ainoat yllätykset ovat olleet positiivisia. 
Lopulta myyntiin tuli talo jonka ohi olimme joskus ajaneet ja ajatelleet että "miksei tuo voisi tulla myyntiin?".Ilmoituksen bongasin Etuovesta ja talo oli tullut samana päivänä myyntiin.Hintapyyntö oli 72000 eur jolla ei näiltä nurkilta saa kuin hyvän tontin.Odotukset talon kunnon suhteen eivät olleet korkealla kun nähty oli jo vaikka minkälaista mörskää tuota huomattavasti kalliimmallakin hinnalla.Välittäjän kiireistä johtuen meni kaksi päivää ennenkuin pääsimme taloa katsomaan ja paikalla oli muitakin kiinnostuneita reilut kymmenkunta.Saman firman toinen välittäjä oli taloa esitellyt jo parille kiinnostuneelle ja molemmat olivat tehneet tarjouksen.Värväsin näyttöön hieman apuvoimia omien silmien lisäksi ja tämän iskuryhmän voimin tarkastimme talon noin puolessa tunnissa ja totesimme että se on tässä,ei muuta kuin tarjousta peliin.Ihmettelimme miten vähän vikaa löysimme!Täysin terve talo.
Kun näytössä muut keskittyivät aivan epäolennaisiin asioihin kuten olohuoneen tapetin väriin niin me kiersimme yläpohjan,alapohjan,kellarin josta mittasimme kosteudet,kävimme katolla ja muutenkin tutkimme rakenteet niin hyvin kuin rakenteita purkamatta oli mahdollista.Talo kun oli käytännössä peruskuntoinen niin mitään isoja yllätyksiä ei oman tarkastuksemme jälkeen voinut jäädä piiloon.Pieniin yllätyksiin olimme varautuneet koska kyseessä on kuitenkin vanha talo.
Nopea keskustelu paremman puoliskon kanssa ja ilmoitin välittäjälle että teemme tarjouksen.Näytön jälkeen menimme välittäjän kanssa toimistolle jossa tutkittiin vielä kaikki taloa koskevat paperit ettei niissä ollut mitään epäselvää ja lopullinen tarjous tehtiin hieman yli pyyntihinnan koska pohjalla oli siis jo kaksi tarjousta ja halusimme varmistaa että talon saamme.Välittäjä lupasi soittaa seuraavana päivänä miten kävi.
Seuraavana päivänä odotin kuumeisesti soittoa joka lopulta tuli ja asia oli selvä,tarjous hyväksytty!Kaupantekotilaisuudessa kysyin myyjältä joka oli perikunta että oliko muut tarjoukset lähellä omaamme.Vastaukseksi sain että tosi lähellä joten pyyntihinnan tarjoaminen ei olisi todennäköisesti riittänyt.Myyntihinta oli lopulta noin 75000 eur joka on edelleen näin jälkeenpäinkin ajateltunakin tosi tosi halpa.Perinkunnan edustaja on kaupanteon jälkeen muutaman kerran vieraillut työmaalla katsomassa miten työt edistyy ja että onko löytynyt yllätyksiä.Rivien välistä on helppo lukea että halvalla meni...
- riskunsirkus
- Jäsen

- Viestit: 43
- Liittynyt: To Helmi 15, 2007 18:08
- Paikkakunta: Säkylä
- Paikkakunta: Säkylä
Ostettiin kesällä äitini kanssa puoliksi hänen vanhemmiltaan. Myyntihinta oli tontteineen 60 000. Naapurista lähti juuri puolta pienempi talo, pyynti 224 000. Kuuleman mukaan edellinen talo joka täällä myytiin meni kaliimmalla kuin pyynti (joka oli 198 000).
Tosin ne olivat rempattuja...
Ei ole yllätyksiä tullut vastaan kun oli tuttu talo. Ei oltu pilattukaan kun eivät olleet koskaan tehneet mitään.
Katto on uusittu kokonaan, pellit, piippu muurattiim uusiksi, puhallusvilla ja paneelit sisäpuolella. Haltexit olisivat saaneet jäädä kattoon mutta yläkertaan tuli aika reippaita seinämuutoksia ym. Ollaan lisätty kattolyhty ja uusi ikkuna siihen (tai siis vanha mutta meille uusi). Muurattu kellarikerroksen autotallin ovi umpeen ja leikattu sieltä seinään reikä kellariin (Tässä kun on lisäsiipenä valtava autotalli). Sähköt ja putket on uusittu ylös. Käytännössä talosta ei jää kuin vinolaudoitus ja purut. Pellavaeristettä ja insuliittia on kulunut. Yläkerta kohta valmis, sitten alakerran kimppuun.
8 kk ollaan asuttu, ekat kaksi kk meni siivoamiseen, vanhukset jätti lähes kaikki tavaransa ja ihan kaikki romunsa tänne. Että onhan tässä jo tapahtunut, vaikka välilä tuntuu että ei tästä tule valmista millään.
Tosin ne olivat rempattuja...
Ei ole yllätyksiä tullut vastaan kun oli tuttu talo. Ei oltu pilattukaan kun eivät olleet koskaan tehneet mitään.
Katto on uusittu kokonaan, pellit, piippu muurattiim uusiksi, puhallusvilla ja paneelit sisäpuolella. Haltexit olisivat saaneet jäädä kattoon mutta yläkertaan tuli aika reippaita seinämuutoksia ym. Ollaan lisätty kattolyhty ja uusi ikkuna siihen (tai siis vanha mutta meille uusi). Muurattu kellarikerroksen autotallin ovi umpeen ja leikattu sieltä seinään reikä kellariin (Tässä kun on lisäsiipenä valtava autotalli). Sähköt ja putket on uusittu ylös. Käytännössä talosta ei jää kuin vinolaudoitus ja purut. Pellavaeristettä ja insuliittia on kulunut. Yläkerta kohta valmis, sitten alakerran kimppuun.
8 kk ollaan asuttu, ekat kaksi kk meni siivoamiseen, vanhukset jätti lähes kaikki tavaransa ja ihan kaikki romunsa tänne. Että onhan tässä jo tapahtunut, vaikka välilä tuntuu että ei tästä tule valmista millään.

