Kellarisaunan ilmankosteus?

[korppi]

RMT-tyyppinen vuosimallia 1954. Muutama vuosi sitten remontoitu 15 kuution kellarisauna jossa yksi seinä maanvastainen joka rivinteerattu, ei patolevy/Fuktisol-ratkaisuja ulkona, kaksi väliseinää ja yksi muodostuu muurista. Alla Pordrän + EPS ja Hagmans EP-V-lattiamaali. Seinissä alhaalla yhden laatan korkuinen eristämätön kaista, ja siitä ylöspäin Sauna-Satua. Paneloinnit tervaleppää ilmaraolla.

Remontin yhteydessä ilmastoinnista haluttiin pitää mahdollisimman hyvä huoli. Lattian alla kulkee putki josta on otettu kaksi korvausilmaputkea, kiukaan tulipesän eteen ja kiukaan taakse:





Saunan pelti on yleensä auki ja lisäksi on oma ilmastointihorminsa, jota on pidetty auki, paitsi saunaa lämmittäessä.

Olen kaikkialla talossa tykännyt pitää lämpötila- ja ilmankosteusmittareita, sellaisia Clas Ohlsonin 16 euron. Vaikka lukemat varmastikaan eivät ole millintarkkoja, keskenään mittariyksilöt näyttävät kyllä samaa. Näin talvella kosteutta saadaan hädin tuskin mitattuakaan, se voi olla 22 % luokkaa. Sauna on ollut kosteusmittausten suhteen lapsipuolen asemassa mutta nyt korjasin asian. Tietysti voi olla mukava tarkkailla millaiset löylyt ovat kosteudeltaan parhaita, mutta saunan "lepotilalle" on tullut aika korkeita tuloksia:



Noista korvausilmaputkista tulee oikein kunnon puhuri ulkoilmaa, jos laittaa käden eteen. Voisiko olla niin, että tässä tapauksessa korvausilmaa ja tuuletusta on liikaakin, jolloin kosteusprosentti nousee ulkoilman myötä?

Tällaista aprikoi

T. Mustakorppi

[Pula-aika]

20-asteisen ilman kastepiste on tuolla kosteudella n. 13 C, joten saunasi ilmassa on huomattavasti enemmän kosteutta kuin ulkoilmassa (siellä varmaan n. nollakeli?). Putkien tukkiminen ei siis auta tilannetta.

Ilmankuivain on hyvä peli, jos kosteus huolestuttaa

[ktech]

siinähän on tehokas ilmankuivain jo ihan luonnostaan eli puukiuas. kunnon valkeat pesään niin jo kuivaa sauna?

[PanuP]

siinähän on tehokas ilmankuivain jo ihan luonnostaan eli puukiuas. kunnon valkeat pesään niin jo kuivaa sauna?

Juuri niin. Todella tehokas, jos ulkona on pakkasta, jolloin tulevan ilman vesisisältö on todella pieni huolimatta siitä, että pakkasilman suhteellinen kosteus on korkea. Pakkasilma otettuna sisälle ja lämmitettynä edes huoneenlämpöön on jo todella kuivaa.

Voisi tietysti vielä kysyä, mikä normaali lämpötila saunassa on silloin kun sitä ei käytetä? Jos se on selkeästi viileämpi kuin muut huoneet, niin automaattisesti suhteellinen kosteus on silloin korkeampi. Oletan että kuvassa näkyvä löylymittari ei pidä paikkaansa.

[MarkusT]

Minä melkein sulkisin kokonaan tuon tuhkaluukulle tulevan putken ja toisen putken ulottaisin kivien päälle. ja tämä putki olisi auki vain kun kiuasta lämmitetään. sulku/rajoitus kun ei saunota esim. pelitpurkilla tai jollakin vastaavalla. Ja kunnon jälkitulet aina pesään niin lähteepi kosteus ihan luonnollisesti puis. suht normi alround kosteus tuollaisessa tyypillisessä tilassa on noin about 50-60%. Talvella vähemmän, kesällä/syksyllä hiukan yli ja silloin suurimpaan hätään auttaa ilmankuivain.

[korppi]

Nyt on mittausteknistä ristiriitaa:



Tosiaan talo on täynnä noita oikeanpuolimmaisia mittareita ja aika kosteaa olisi, jos kaikki näyttävät noin pieleen. Olisi varmaan huomattu.

Saunaa lämmitettäessä Harvian mittari painuu luontevasti 20 prosenttiin mutta ei nouse sieltä rajullakaan löylynheitollla.

Täytyy varmaan hommata muutamaa astetta luotettavampi kosteusmittari. Tuo 70 prosentin lukema on niin kova että pakko tutkia asia.

T. Mustakorppi

[PanuP]

Piankos hiushygrometri tuon verran heittää.

[Oppes]

Ilman kosteuksia on kaksi absoluuttinen ja suhteellinen. Absoluuttinen kertoo montako garmmaa vettä kuutiometrissä ilmaa on. Suhteellinen kosteus taas ilmassa olevan veden suhdetta siihen määrään mikä siinä korkeintaan voisi olla.
Mittarit näyttää mitä näyttää. Jos suhteellinen kosteus on alle 100 %, mitään vaaraa ei ole ellei lämpötila tästä laske. Vettä alkaa tiivistyä kastepisteessä ja se on helppo määrittää. Laitat märän kankaan lämpömittrin anturin ympärille ja viet sen haluttuun tilaan. Veden haihtuminen laskee mittarin lämpötilaa ja se asettuu kastepisteen lämpötilaan. Tämä on kastepisteen lämpötila ja ilmasta alkaa tiivistyä vettä jos se jäähtyy tähän lämpötilaan.

Kaavoilla suhteellinen kosteus voidaan laskea kahdesta, kuivasta ja märästä, lämpömittarista.

[korppi]

Kiitos neuvoista! Ollaan hermoilematta asiasta nyt näillä tiedoilla. Pidetään kastepisteasia mielessä mm. siinä suhteessa ettei saunaa lämmittävä yksittäinen patteri jää kylmäksi ilmauksen puutteessa. Mittauksessa luotan kuitenkin nyt edelleen enemmän noihin digitaalivehkeisiin, joiden käyttöalueeseen löylyn kuumuus ei kuulu, joten pitää viedä tilapäisesti tuotu mittari pois kun saunaa lämmittää.

Harvian mittari oli vikainvestointi, mutta ei se juuri mitään maksanut, 12,90 euroa. Ajattelin että olisi siinäkin huoneessa pysyvä kosteusmittaus, ja ehkä se löylyjenkin seuraaminen olisi jonkinlaista hupia ollut. Ei tosiaan tunnu toimivan siinäkään Uskottavan näköinen varuste toki seinällä.

T. Mustakorppi

[Oppes]

Ei saunan kosteusrasitus ole pahimmillaan saunomisen aikan vaikka se silloin aiheutetaan. Silloin ilmaan sekoitetaan litra kaupalla vettä höyryn muodossa. Höyry aiheuttaa iholle ja muille viileille pinnoille lämmityksen tiivistyessään nesteeksi. Tätä me suomalaiset saunalta edellytämme.

Mihin vesi sitten joutuu? Se tiivistyy kaikille pinnoille jotka ovat lämpötilaltaan kastepisteen alapuolella. Pääasiassa lattiaan. Siellä se ei aiheuta mitään haittaa. Ongelmallinen on kuumassa ilmassa oleva vesi joka tiivistyy lämpötilan laskiessa. Yleinen ohje on ollut polttaa tulia kiukaassa saunomisen jälkeen. Sikäli se kosteuta poistaa mikä palamisilman mukana tuulettuu. Lämmittäminen ei kuivata kuitenkaan mitään. Kun lämpötila laskee, vesi on edelleen jäljellä ja tiivistyy rakenteisiin. Kiuas on alhaalla lattiallla ja tuntuu että siellä kosteutta on eniten ja sitä kannattaisi poitaa mutta absoluuttisesti kosteutta on eniten kuumassa yläilmassa ja sitä pitäisi poistaa jos vettä haluttaisiin saunasta pois.
Vanha konsti tuuleteaan sauna, ylhäältä ja alhaalta venttiilit auki. Kostea ilma poisttu ja kuivaa ulkoilmaa tulee tilalle.

[Oppes]

Tuumasta toimeen. Pistin keittiön pöydälle digimittarin jonka ulkoelementin käärin märkään taouspaperipalaseen. Nyt se on ollut siinä puolisen tuntia ja sisälämpö näyttää 20,8 ja märkä mittari 13,5. Vettä on ilmassa niin paljon että jos jossain nurkassa läpötila laskee alle 13,5 vettä alkaa sinne tiivistyä. Samoin jos seinän läpi menee huoneilmaa, siinä kohdassa jossa sen lämpötila on 13,5 vettä rupeaa tiivistymään. Se voi olla eristeen sisällä.

Jossain on kaava jolla näistä kahdesta lämpötilasta voidaan laskea vallitseva suhteellinen kosteus jos se kiinnostaa.

[ObOlli]

Juuri tuolla kuiva/kostea lämpömittarilla sen tietääkseni ilmatieteilijät laskevat. Tässä asiasta enemmän Lontoon murteella, kun asia on ilmeisesti joko niin itsestään selvä tai niin mahdottoman vaikea että suomeksi ei heti löydy: http://en.wikipedia.org/wiki/Psychrometrics...

Mollier-diagrammi näyttää tältä:

[Oppes]

Jossakin minäkin sen kaavan näin mutta nyt en löytänyt. No joka tapauksessa kastepiste on näin helppo määrittää ja ennen kaikkea se on oikein. Nyt kun keittiö on ollut päivän lämmittämättä, lämpötila on laskenut 19,5 asteeseen, märkä mittari näyttää edelleen 13,5.

[ObOlli]

Nuo lämpötilat tarkoittavat noin 35% suhteellista kosteutta, olettaen että voidaan käyttää tuota ylläolevaa merenpinnan tason diagrammia.

[Oppes]

Noinkohan vaan on 35 % ?
Minä muistelen absoluuttisen kosteuden rajakäyrää ja + 20 ateen paikkeilla kuutiometrissä olisi 16 g vettä ja +13 asteessa 10. Minusta 10 on 62,5 % kuudestatoista. 35 % luvusta 16 olisi 5,6 g.