Ruotsalaismallinen rintamamiestalo noin vm. 1952

[le pargo]

Meillä ulkovuorirempan hinnaksi lankkuseinäiseen taloon itse tehden muodostui vajaa 50e/neliö (ei sis. pintamaalausta). Purin seinän lankkurunkoon asti, siihen 2x50mm ristikoolaus + ekovilla, 25mm runkoleijona, tuuletusväli ja 28mm pohjamaalattu paneeli. Jos se on todellakin elementeistä kasattu lankkuseinä niin se eristys kannattaa tehdä ristiinkoolaamalla siten, että ensin lyödään koolaus tiheästi naulaamalla vaakaan ja sen päälle pystyyn. Se alkuperäinen seinäelementti rakenne on sellainen, että siinä on se eristeväli (n. 27mm kutterilastua) koolattu vaakaan tosi tiheästi naulattuna, jolla on sidottu lankut toisiinsa. Elementit on sidottu toisiinsa pystysoiroilla. Meillä purkujäte hoitui tontilta ilman kustannuksia, samoin työkalut ja telineet löytyi omasta takaa / kavereilta. Talon harjakorkeus maanpinnasta on n. 4,7m joten kohtuu keveillä telinejärjestelyillä pärjäsi. Tilbehööreille (konenaulat, kaasut, räystäsverkot, päätysäleiköt, suojapeitteet yms..) varasin muistaakseni alustavassa budjetissa n. 1000e ja aika hyvin piti kutinsa.
Tuossa vielä leikkaus alkuperäisestä seinärakenteesta. http://digi.lib.helsinki.fi/pienpainate ... &id=341809

[Tinsmith]

Hejssan!

Mulla on ruotsalainen lahjatalotalo.
Vm. -40, valmistunut ehkä -42.

Toi sun noin vm-52 ei sit vissiin oo tätä samaa erää (n.2000 kpl).
Voihan se olla,että joku on sen sieltä ruottista tilannu,kai niitä on sieltä rahalla saanu myöhemminkin.
Toinen vaihtoehto on,jotta se on suomalaisen Puutalo Oy:n valmiste.Heidän tuotantohistoriaa en tunne,
mutta vois kuvitella,että jos hyö alunperin ennen varsinaista talovalmistusta pystyttivät nää lahjatalot,
niin varmaan aita on ollut matalin silläkohtaa,missä on voinut naapurilta lainata.

Tuossa "le pargo":n kuvalinkissä olikin varsin selvästi tuo rakenne,omassa on lisäksi ulkoseinissä sisäpuolella
kaksinkertainen huokolevy.

Le pargolta kysyisin,jotta otitko koko seinän kerralla auki lankkuihin asti elementin liitosrimoineen,
vai sidoitko sikäli 2"x2":lla?Omassa muistaakseni elementti oli naulattu alajuoksuun vain ulkovuoren läpi
ja liitosriman päästä,eikä varsinaiset lankut olleet alapuussa millään kiinni.

[le pargo]

Löin kakkoskakkosta vaakaan sitä mukaa kun purin vanhoja koolauksia pois. Lisäksi naulasin lankkurungon suht tiheästi ala- ja yläohjauspuihin kiinni.

[Tinsmith]

Löin kakkoskakkosta vaakaan sitä mukaa kun purin vanhoja koolauksia pois. Lisäksi naulasin lankkurungon suht tiheästi ala- ja yläohjauspuihin kiinni.

Kuulostaa toimivalta,itse miettinyt kans jotakuinkin noin.Oliko dataa ennen ja jäkleen,maksioiko vaivan?

[le pargo]

On ollut niin leuto talvi ettei kulutuslukemia ole oikein voinut vertailla. Tosin sen verran on vaikuttanut ettei patterikiertoveden lämpötilaa ole tarvinnut nostaa kovin korkeaksi noina muutamana kylmempänä pakkaspäivänäkään. Se alkuperäinen seinäeristyshän on aika olematon ja siellä elementtien saumoissa on sellaisia sormen mentäviä rakosia... Mielestäni maksoi vaivan, kun ulkovuoriremontti oli muutenkin tarkoitus tehdä. Rahallisesti tuo purku- ja eristystyö ei kauheita maksanut ..tietenkin yksi kesäloma siinä tärvääntyi.

[masi]

Vuosi on vierähtänyt ja Porvoonjoestakin vettä paljon virrannut . Nyt sitten tiedän, että talomme on vuoden 1940 ruotsalaismallinen rintamamiestalo, johon oli vuonna 1952 syksyllä haettu lupa rakentaa täysi kellari. On siinä miehillä tuolloin ollut työtä, kun savimaan talon alta olivat pois kaivaneet. Hiki tulee, kun ajatteleekin.

Kesä alkoi sitten sisärempalla: Ensin asuinkerroksen, välikerros siis, katot maalattiin, sitten koolauksilla ekovillaa ulkoseinien sisäpuolelle 5 cm ja päälle lautapaneeli. Sitten sisäseinät maalattiin ja lattiat Byggmaxin halvalla koivuparketilla päällystettiin. Kaikki työ tehtiin itse, joten tässä vaiheessa tehtiin 15-18 h/vrk harrastuspäiviä.

Sitten heinäkuun alussa kaivettiin tason seinustat auki ja olipa hienoa nähdä, miten hyvin alakerran seinät oli rakennettu. Paria todella vain pientä hiusmurtumaa lukuunottamatta kaivinkoneen kuljettajakin ihmetteli, miten seinämä voi olla niin siisti. Laitoin salaojat ja sadevesiputket maahan ja samalla liityttiin kaupungin viemäriverkostoon tarkistuskaivoineen. Edellinen omistaja oli jo liittymän maksanut, mutta työt oli jäänyt tekemättä. Samalla sakokaivot puhdistettiin ja vietiin alapihalle, jonne niin sadevesi- kuin salaojaputketkin johdettiin. Tehtiin siis kuusi rengasta syvä kaivo entisistä sakokaivoista (tietysti myös ylijuoksutusputki, mikä johdettiin rinteeseen) ja nyt ei pitäisi kasteluvedetkään tontilta loppua ihan heti. Jonkin verran joutui perustelemaan, ettei tarvinnut liittyä kaupungin hulevesijärjestelmään, mutta loppu hyvin, kaikki hyvin. Säästyipä sekin liittymän hinta + työ (n. 1500 €) muuhun remppaan.

Samalla kun seinän vierustat kaivettiin auki, laitoin seinää vasten patolevyn ja sitten 50 mm:n finnfoamin ja siten seinän vierustan täyttö. Kaivinkonemies oli tuntipalkalla ja sehän kannatti, sillä säästöä tuli tonneissa verrattuna siihen, jos olisi häneltä pyytänyt urakan. Onneksi sovin tuntipalkalla kaivaukset tehtävän ja pidimme tietysti itsekin kirjaa kaivuuajoista, ja kun lasku tuli, se oli juuri sellainen tunteineen, kuin osasimme odottaa.

Pihalla oli 65 vuotiaita pihtakuusia 17 kpl ja onneksi kaivurimeis oli ammattimies myös puiden kaatamisen suhteen ja hän kaatoi ne ja vei puut mennessään.

Sitten ammattimies kävi leikkaamassa kellariin roilot, jotta samalla kaikki vanhat viemäriputket saatiinn uusittua. Samalla kun ammatimiehet kävivät uusimassa viemäriputket, he uusivat myös vesiputket, ja sitten pitikin hakea sementtiä ja pyörittää omalla myllyllä betonit roiloihin. Nyt on ainakin viemäri- ja vesiputket uusittu !

Syyskuussa vaihdoimme kaikki seitsemän, josta viisi oli alkuperäistä, ikkunaa Pihla-ikkunoihin. Alkuperäiset ikkunat olivat todella hyvät, kaksilasiset, jotka avautuivat todella fiksusti siten, että saranat olikin laitettu niin, että kun salvat aukaisi, niin ikkuna aukesi tavallaan keskeltä ulospäin V-muotoon, mallia Boklöf ;). Kaikki ikkunat ovat autotallissa talon alla tallessa. Ikkunan vaihtaja otti myös kuvia vanhojen ikkunoiden irrottamisesta ja totesi, että kaikki ikkunakarmit ja ikkunan ympärillä olevat puuosat olivat virheettömiä, vaikka ikkunat olivat kiinni 10 cm:n rungon ulko-osassa. Hieno homma ! Jälleen hyvä mieli itselle ! Ja talo komistui uskomattomasti ulospäin, ainakin naapurien mielestä ! Ja sehän se tärkeintä oli !

Paljon saimme aikaan kesässä, pihakin muuttui täysin, mutta paljon on vielä edessä...

Ensi kesää jo suunnitellaan ja olohuoneeseen olisi tarkoitus tehdä n. 2000-2500 kg:n takka ammattimiehen toimesta. Tosin ensin pitää tarkistaa piippukin asiantuntijalla. Olohuoneessa on ollut joskus pönttöuuni, mutta aikoja sitten se on purettu pois. Onneksi kellarikerroksessa on valtava pohja tuolle takalle. Mitä tässä pitäisi huomioida ?

Kellarikerroksessa on yksi huone jäänyt ilman rivinteerausta sekä lattiavalua ja sekin olisi tarkoitus saada tehtyä ensi kesän aikana kuntoon. Mitä pitäisi huomioida sen tekemisessä ?

Sitten on tarkoitus jollakin aikavälillä tehdä vielä uusi siipi, sillä nykyinen kylmä eteinen pitää saad paremmaksi. Siis sisääntuloeteinen, jonka yhteyteen sitten kodinhoitohuone, vessallinen kylpyhuone ja sauna.

[masi]

Tinsmith, mistähän saitte tuon talon laatan ja vuosiluvun ? Onko niitä jostakin saatavissa ?

[pera8x]

tähän vois kyllä oman osansakki kertoa. kyllähän sähkön kulutuksen saa tiputettua aika helpostikkin puoleen, taikka vaikka neljännekseen. eri asia on energian kulutus ja mukavuus. meillä on tällänen 60 vuonna rakennettu talo, n.100m2 kaikkinensa. on tää normaali asuinkerros ja sitten on kellari. molemmat n.50m2. vanha, kokolailla alkuperäiskuntonen talo lukuunottamatta lämmitystä, mikä olikin suoralla sähköllä toteutettu vesikiertonen patterilämmitys. elikkäs varaaja ja siinä vastukset, vesipatterit jne. kellarissa ei varmaan ihan hirveitä lämpöjä oltu pidelty, koska se oli täysin homeessa. no, talon lämpötiloista en tiedä sen enempää, kun edellisestä myyjästäkään. perikunnalta tämä ostettiin purkukuntosena lähes tontin hinnalla. mutta sen tiedän, että edellisellä asukkaalla oli mennyt sähköä n. 24 000 khw/vuosi.

tästä siis lähdettiin kotia rakentaan ja nimenomaan sellasta kotia, ettei tarvis talvella maksella mitään 500 sähkölaskuja. ja mielellään se kellarikin olis ihan mukava olla, jotenka koko hoito otettiin remonttiin. koitan nyt kertoa tämän lyhyesti ja ytimekkäästi. eli koko torppa korjattiin, seiniin ei tehty lisäeristyksiä. ainoat eristykset oli yläpohjaan puhallusvilla ja kellariin sitten styroksi. ja uudet ikkunat ja ovet koko torppaan. koko LVIS tuli kokonaisuudessaan uutta lukuunottamatta vanhaa varaajaa, mikä sekin oli jo 90 luvun puolelta. LVIS:tä vielä sen verran, että ilmanvaihto tuli koneelliseksi ja kellariin tuli vesikiertonen lattialämmitys. pannuhuoneeseen tuli kattila ja siihen sitten vielä myöhemmin öljypoltin. sitten sisältä kaikki pinnat, lattiat, katot yms, millä nyt ei tässä kohtaa ole mitään merkitystä.

no, mitä tällä nyt sitten saavutettiin? no, ensimmäisenä talvena, kun remontti oli vielä kesken, niin sähköä kului kovimmilla paukkupakkasilla 200khw/päivä. eli aika sikapaljon rahassa. sitten saatiin kattilapelaan ja poltettiin puuta. sähkön kulutus putos jonnekkin 10-20khw nurkille. sitten saatiin ovet, ikkunat ja moni muu asia kuntoon ja oletettavasti sekin näkyi jossain. puun kulutusta en koskaan mitannut, niin siitä ei ole mitään kerrottavaa. sitten saatiin sähkösauna kuntoon ja 3-7 kertaa viikossa se onkin sitten pöhissyt ja sähkön käyttö nousi n.50%. mikä on mielestäni aika halpaa..

sitten tullaan siihen, että mitäs nyt, kun koko torppa on korjattu ja rempattu ja kaikki laitteet on vähän uudempia, kun 60 luvulla. että kannattiko ja mitä makso? kyllä mielestäni kannatti. mulla on koko kellarissa lattialämmitys ja tasanen 20-22 astetta lämmintä riippumatta ulkolämpötilasta. mulla on asuinkerros, missä on aina vähintään 22 asetetta. useimmiten enemmänkin. mulla on koti, missä ei vedä nurkista. pärjää kalsareilla ja t-paidalla, mikä on oleellinen osa mun kotioloissa olemista. no mitä tämä kaikki maksoi/maksaa? no, sain sopuhintaan öljyä tossa pari vuotta sitten ja polttelin sitä jonkun aikaa. vuosikulutus oli n.2300 litraa. sähköä n.10-30khw/vuorokausi riippuen lähinnä saunomisesta. useimmiten siinä 20 khw korvilla. puuta menee sen, mitä tarvitaan, en ole laskenu, enkä mittaillu. ja remontti maksoin n.54 000 euroa muistaakseni. sitten pitää vielä sanoa, että lähestulkoon kaiken tein itse ja sen minkä teetin, teetin tuttavilla/suhteilla ja hinta oli lähinnä vastapalvelus. oikeestaan ainoat teettämällä teetetyt hommat oli salaojan kaivuut. kellään tuttavalla ei ollut riittävän isoa kaivuria, niin siitä jouduin pulittaan n.3000e. muuten meni kaikki omien pikkukätösten kautta.

eipä tällä remontilla näköjään kauheesti ollut kannattavuutta, kun vuosittainen energian kulutus on sama, ku aikasemminkin. noo, on mulla ainakin lämmin ja kellarissa tarkenee, eikä tarvi pelätä homeita. tidä sitten, että mitä tuo energian kulutus olis, jos pitäis kellarissa talvisin nipin napin plussan puolella ja torpassakin vaan vaikka 18 astetta. ja jättäis saunomiset vähemmälle. ihan sama. en aio niin tehä, eikä se edes kiinnosta. pääasia, että voin asua niin kuinka tuntuu hyvältä ja asuminen on suht koht helppoa ja kohtuu hintasta.

eipä tässä enempää tältä erää. tulipas pitkä sepustus.

[masi]

Kiitoksia Tinsmithille

* erittäin valaisevasta YV:stä ja samoin kuvista, joista selvisi myös ulkoseinärakenne selostuksineen.

Ruotsalaisten lahjoittamissa rintamamiestaloissa (lahjoitusvuosi 1940, jollainen meidänkin talo on) lienee seuraava seinärakenne ja ainakin talossamme tuntuu olevan tämä rakenne sisältä päin katsottuna: Maalattu pinkopahvi, 48 mm:n pontattu pystylankku, 48mm kohdalla 2xpahvi(oksamassa), 48-72mm höylälastu, 72mm:n jälkeen 2xpahvi,72-88 vaakapontti, 88mm kohdalla tervapaperi, osittain 2x, sitten 90-112mm ulkovuorauslauta pystyssä ja liitoksien päällä kapea rima. Mitään ilmarakoa ei siis ole ennen ulkovuorilautaa, mutta ei kyllä ole tuulensuojalevyäkään.

Kesän remppaa ajatellen muutamia ksymyksiä nyt, kun olen saanut varmuuden talosta ja myös seinärakenteista.

1. Julkisuvin uusiminen ja lisäeristäminen on nyt mietinnässä. Tosin vanhat julkisívulaudat ovat suhteellisen hyväkuntoisia, mutta maalauksen tarpeessa ainakin. Tosin sitä ilmarakoa siellä ei ole eikä niiden alle näe, jos niitä ei ota pois. Mietinnässä siis, josko tässä vaiheessa vain maalaisi talon eikä laittaisi ulkopuolelle tuulensuojaa jne. Kannattaako tarkistaa, mitä julkisivunlaudan alla on ?

2. Jos taas haluaa laittaa tuulensuojalevyn ja uusia laudoituksen, silloin ilmeisesti pitäisi purkaa vaakaponttiin asti kaikki pois, siis tervapaperikin ? Ja sitten laittaa 50 mm:n tuulensuojalevy, väh. 22x100 laudalla ilmarako, sitten pystyyn ulkovuorilauta paksuudeltaan väh. 22 mm ja sitten n. 20 mm:n rima pystyn ulkovuorilautojen liitosten kohtaan.

Sitten...
Talossamme on koko talon kokoinen kellari (rakennettu jälkikäteen vuosina 1952-2953) ja tarkoitus on rakentaa talon sisääntulo uusiksi. Tämä uusi siipi, kooltaan n. 5,5 m x 5,5 m, korvaa sitten vanhan kylmän ulkoeteisen ja se on suurempi ja lämmin. Lämpimän eteisen yhteyteen tulee sitten pukuhuone, pesuhuone ja sauna vanhuudenpäiville ja eteisestä uudet raput vinttiin, jolloin vintin aulasta saisi oven parvekkeelle, tämän uuden siiven "katolle".

3. Kannattaako sitten tämä uusi siipi rakentaa tuuletetun rossipohjan vai maavaraisen laatan päälle vai pitäisikö se samalta tasolta kuin kellarikerros on tehty, jolloin sinne saisi huoneen, jonne pääsisi kellarista ? Talon keskikerros on vajaan metrin korkeammalla kuin maan pinta, joten tarkoitus on kuitenkin saada riittävän korkealle tämä uusi siipikin. Maaperä on savista ja nykyinen eteinen "liikkuu" saven päällä, mutta talo on pysynyt paikallaan :). Mitäs suosittelette, kun olette näitä lisäsiipiä rakennelleet ?


Tässä taas jotain kysyttävää...


Vastauksista kiitollisena

masi

[kakkaroolari]

Kellarihuonehan olis ihan luksusta. Lämpöharkoista sais aika energiapihinkin jos joskus haluaa tilaa lämmitellä.

No ei mutta lisäsiipeen sä tarttet joka tapauksessa rakennesuunnittelijan joka tekee sen perustuskuvan. Jos haluaa eliminoida rakentamisen aikaisia yllätyksiä joku suunnittelija voi jopa vaatia maaperätutkimuksen (porataan).

Käytännössä yhden insinöörin kanssa jutelleena kaivinkone kaivaa ensin riittävän syvän kuopan ja jos maa aines näyttää huonolta kaivetaan häiriintymättömään maahan asti. Sen jälkeen kai sitten tasaillaan murskeella tai kapillaarikatkosepelillä anturalle pohja. Tämän vaiheen luulis olevan ihan sama riippumatta kuinka syvä perustus on kyseessä.

No en vastannut juuta enkä jaata mutta tällaisia pohdin omaa autotallia tehdessä.

[Tinsmith]

Kannattaa harkita sitä ulkoseinän turvottamista,kun nää ruotsalaiset on muutenkin tällästä lyhyträystäistä mallia.
Varsinkin, jos sulla on katto vasta uusittu.
Oli mun mielestä tökerön näkönen,kun edellinen omistaja oli turvotellut seiniä semmoset kymmenkunta senttiä.
Päädyissä räystästä oli alle 15 ja sivuillakin jotain 20 cm.Katto meni aikonaan heti uusiks, kun kaikki neljä huopakerrosta oli ihan haperoa.Jatkoin räystäitä samalla reilusti joka suuntaan.Siinä vaiheessa ei paljon rakennusperinnöt käyny mielessä, joten ruottalaiset sai mennä.
Tosin, jos sitä laajennusta siihen kylkeen tyrkkää kaikkinensa parvekkeinensa, niin sittenhän se katto ainakin toiselta lappeelta
kyllä menee melkosesti uusiks.
Rakennesuunnittelijan tarvitset kyllä laajennusta varten.Yläkerran portaita varten olis hyvä avata rakenteita suunnittelijalle (jos suinkin mahdollista), että ei turhaan piirtelis mitään "200mm rhs-teräspalkki hitsatuin liitoksin"-ahaa elämyksiä.Piti ihan tiukkaan insinöörille sanoa, että " usko ukko huvikses, että näitten seinien sisällä ei hitsata pätkääkään!","juu, ei, kyllä, liimapuupalkki riittää ihan hyvin...".

[Kuusikon torpparit]

Morjens!

Meilläkin asuttavana kyseinen talomalli. Kesällä asennutin ilmalämpöpumpun, siinä samalla selvisi seinän rakenne. Talon kuntoraporteissa maininta todennäköisestä purueristeestä. No, reikä seinään ilpille ja paljastui seinärakennekin. Keskellä kahdenpuolen levyllä koteloitu ilmatila, ponttilautaa molemmin puolin, ulkoseinässä tervapaperi ja ulkovuoraus ilman ilmarakoa.
Elementteinä tuotu paikalle ja kasattu -50 luvun alussa.

Sokkelia ilmeisesti korotettu kahdella yhteennaulatulla 2"*6" lankulla, jotka alempana kuin ulkovuorauksen alapinta. Tähän oli piellä ja nauloilla kiinnitetty kattohuopakaistale estämään veden pääsyä puuhun. Pääsääntöisesti toiminut ratkaisu, parilla kohtaa on lankut hapertuneet. Nyt olenkin miettinyt kuinka vaihdan uutta puuta lahonneen tilalle, lankut naulattu tukevasti toisiinsa ja kipinöitä ei kaivattaisi kun sisäpuolelle lattiassa purueristys.