onko tällä foorumilla kukaan tehnyt rossia finnfoamista?
kerettiläinen ajatus kenties, mutta leikitäänpä nyt ajatuksella kun asia kiinnostaa ainakin periaatteessa. alapohjan uusiminen ei tämän kesän ongelma ole, mutta ainahan jotain mielessä pitää olla.
lähinnä mietin tuota paksua levyä, josta samantien tulee käveltävä pinta ja lattia päällystettäväksi.
pintaan nyt tuskin tulis valua, mutta voihan siihen tehdä vaikka lankkulattian.
juha1 kirjoitti:onko tällä foorumilla kukaan tehnyt rossia finnfoamista?
kerettiläinen ajatus kenties, mutta leikitäänpä nyt ajatuksella kun asia kiinnostaa ainakin periaatteessa. alapohjan uusiminen ei tämän kesän ongelma ole, mutta ainahan jotain mielessä pitää olla.
lähinnä mietin tuota paksua levyä, josta samantien tulee käveltävä pinta ja lattia päällystettäväksi.
pintaan nyt tuskin tulis valua, mutta voihan siihen tehdä vaikka lankkulattian.
arvasinkin että ajatus torpataan heti. olen minä tuonkin lukenut läpi mielenkiinnolla, hyvä ohje.
toisaalta, miksei tuo voisi toimia? toki jos jostain välistä sattuu vettä menemään niin se imeytyy sitten ympäröivään puuhun tms, ei sido sitä kuten ekovilla.. toki molemmissa tapauksissa joutuu auki paikat ottamaan, jos kunnolla vettä menee..
sen siitä saa kun ei ole rakennusmies, joutuu pähkäilemään ja kyselemään tyhmiäkin..
Minä tein Finnfoamista verannan lattian ja hyvä tuli. Ei siis asuintiloja vaan viileä lämmittämätön tila, joten olosuhteet ovat pikkuisen toiset. Jos ei toimi tai mätänee tai homehtuu, niin pöytä ja pelakuut pihalle, sorkkarauta laulamaan ja jotain muuta tilalle. Kaksi talvea on kestänyt ilman ongelmia.
Minkä vuoksi on aina aikaa tehdä se uudelleen, muttei koskaan aikaa tehdä se heti kunnolla?
Kyllä tuo foami kylmässä tilassa toimii. Ei tule kastepistettä lankun ja vaahdon väliin. Lämpimään tilaan en uskaltaisi tuota kokeilla.
Pohjois-Amerikassa ruiskuttavat uretaania suoraan seiniin ja aluskatteeseen. http://www.youtube.com/watch?v=-6NKAC81yIQ . Tuolleeen voisi toimia. Joskus on vaikeaa määritellä mikä on oikea tapa?
Mikä ihmeen kastepiste? Sen vähän mukaan mitä termodynamiikan luennoilta enää muistan, niin jos seinän toisella puolella on 20 astetta lämmintä ja toisella puolen 20 astetta pakkasata, niin rakenteessa on aina sisällä kastepiste ja jäätymispiste.
Minkä vuoksi on aina aikaa tehdä se uudelleen, muttei koskaan aikaa tehdä se heti kunnolla?
mutta jos ajattelee sitä alkuperäistä kuvaa linkistä, niin siinähän tulisi vaikka se lankkulattia päälle ja sen alle sitten foami. jos ei valulattiaa olla tekemässä.
jos foamiin ei voi kosteutta tulla ja lattialankun lämpötila 20 astetta, niin minne se kosteus siinä muodostuu? jos niskapuut foamin sisällä ja niidenkin päällä foamia noin tiiviisti, niin kosteutta ei pitäisi niihinkään yltää..? ja vielä jos vaikka kestopuusta niskat tekee, niin luulisi maallikon mielestä olevan suht ongelmaton..
taas saa niitata...
sen siitä saa kun ei ole rakennusmies, joutuu pähkäilemään ja kyselemään tyhmiäkin..
Ihan hyvältä tuotteelta tuo vaikuttaa omalla laillaan. Jos miinuksia hakee niin hengittävyys siinä poistuu lattian osalta jos sitä arvostaa. Koolausvälien pitää olla tarkat, eli käytännössä pitää rakentaa alapohja uusiksi, hintaa tulee enemmän kuin selluvillalla ja ääneneristävyys on todella heikko joskin alapohjan tapauksessa sillä ei liene niin väliä.
Se levy on nyt niin helppoa leikata, että koolauksiin ei ff:n takia tarvitse koskea. On myös mahdollista käyttää levyt "toisinpäin" eli leikata levystä koolinkien väliin sopivat palat ja liimata ne kyljistä yhteen urtsivaahdolla. Jos oikein tarkka haluaa liimauksen kanssa olla, niin vetää levyt ensin ilmastointiteipillä toiselta puolen yhteen, kääntää ympäri ja pruuttaa urtsit rakoon ja sen jälkeen teippaa sauman myös toiselta puolen.
Minkä vuoksi on aina aikaa tehdä se uudelleen, muttei koskaan aikaa tehdä se heti kunnolla?
Vaikuttaisi kerrassaan fiksulta mutta mitä riskejä tästä voisi löytyä? Syntyykö kastepiste kakkoskutosten sisään vai mitä käy? Olen odottanut lämpökonteista tuttua sandvich-tekniikkaa myös asuintaloihin mutta on vissiin liian kallis kaikkine metallirunkoineen. Mutta jos runko olisikin puuta ja sisukset täyttäisi tuolleen, tulisi täysin ilmatiivistä rakennetta.
Tuskin tulee ongelmaa. Kosteus nousee aina ylöspäin ja lattianpinta on varmasti tiivis ettei tarvii pelätä mitään. Lankun ja eristeen rajapinta on ~+15-20 astetta riippuen huoneen lämpötilasta joten kastepiste ongelmaa on turha spekuloida. Silloin ku lämpötila on ~0 kieppeillä niin ongelmia voi syntyä kastepisteen kanssa. Yleinen harha käsitys taitaa olla että rakenteet ovat joitakin pesusieniä ilmankosteuden kanssa. Jos talon jokaisen rakenteen ilmatiiveys on samaa luokkaa niin suurin kosteudesta johtuva paine aiheutuu yläpohjalle. Yleensä ja varmasti aina alapohjan ongelmat johtuvat muusta kuin sisäpuolisesta ilmankosteudesta.
Joskus kaikki suvun kierous ja hulluus pesiytyy yhdessä ihmisessä..noista se savolainen virtansa ammentaa, kun alkaa rakentamaan..
Piheys on suuri, ja hartiat pienet, mutt kaikki se pitää itse vääntää, ja toisinaan kääntää.
Mulla oli tätä taloa (korkea rossipohja, joka on ajoittain kosteana kapillaarisen hiedan vuoksi) ostaessani mielessä kuningasidea: 50 mm spu-levy rossipohjan alapintaan tiiviisti ja saumat urtsikalla.
Julkisivurempasta tarjouksen tehnyt rakennusmestari varoitti arvaamattomasta kosteuskäyttäytymisestä ja kehoitti ensin kuivattamaan rossipohjan salaojittamalla ja vaihtamalla hiedan tilalle 20 cm papusorapatjan tai kapillaarisepelin.
On jäänynä tekemäti.
Jumalauta, saunan takana on tilaa!
Ensi kesänä teen sinne kasvimaan.