Vintin vinokaton HENGITTÄVÄ eristys

[Kutri]

Ollaan tähän asti ajateltu että eristetään meidän 1960-valmistuneen rintsikan vinokatto vintti-iitalla jne.

Nyt aloin miettiä että mitä jos senkin tekisi kuitenkin hengittäväksi. Mikä on OHUIN hengittävä ratkaisu vinokattoon?

[tuuma]

Ollaan tähän asti ajateltu että eristetään meidän 1960-valmistuneen rintsikan vinokatto vintti-iitalla jne.

Nyt aloin miettiä että mitä jos senkin tekisi kuitenkin hengittäväksi. Mikä on OHUIN hengittävä ratkaisu vinokattoon?

Jos tuo ainoa määräävä tekijä niin Aerogel kaiketi, ehkä ei halvin ratkaisu kuitenkaan... http://www.vicover.fi/aerogeelit

[Jenkka]

Ohuin määrä, jonka itse hyväksyy ko. rakenteessa. Joku varmaan on tehnyt 200 mm sellua, mutta itse laittaisin kyllä sen 300 mm (+ yläpuolisen tuulensuojan) , rakennusmääräykset vaativat varmaankin nykyään min. 500 mm ( en tiedä tarkemmin).

Tein kesällä pojalle vintille huoneen ja käytin spu:ta yläpohjaan , mutta seiniin ekovillalevyjä. Spu:ta siksi, ettei tässä mun tavallista tyyppitaloa matalammassa vain ollut yläpuolista tilaa muulle ratkaisulle.

[PanuP]

Ollaan tähän asti ajateltu että eristetään meidän 1960-valmistuneen rintsikan vinokatto vintti-iitalla jne.

Nyt aloin miettiä että mitä jos senkin tekisi kuitenkin hengittäväksi. Mikä on OHUIN hengittävä ratkaisu vinokattoon?

Ei maksa vaivaa mun mielestä. Vesikate ei pahemmin hengitä kuitenkaan, ellei teillä ole pärekattoa
Niinpä jos teet muilta osin hengittävän kattorakenteen, on entistäkin tärkeämpää, että vesikatteen ja eristeen väli tuulettuu mahdollisimman hyvin. Uretaanilevyä käytettäessä se ei ole ihan niin nuukaa. Uretaania vastaan en keksi yhtäkkiä muuta kuin sen huonon äänieristyskyvyn. Ja ehkä hinnan, paitsi jos asustaa liki Jämijärveä.

[Ves_ku]

Sama homma itellä seuraavana listalla. Mielellään kanssa laittaisin sen ekovillan vinoille, mutta se mutta. Liian paksuksi sillä menee väkisin. Varmaankin päädyn yhdistelmään uretaani plus ekovilla. Se mitä on pakko laitetaan urtsia ja loppu ekovillalla. Nyt purut on kiinni katossa. Luulisin, että parempi se uretaani tuuletuksella niissä kohdin on kuin eriste katossa kiinni.

Sen vesikaton "hengittävyyttä" tähän ei kannata sotkea. Villalla tehtyyn yläpohjan eristykseen pitää kuitenkin jättää tuulettuva 100 millin rako (uretaanilla 50 milliä riittää). Hengittävyydessähän on kuitenkin kyse sen eristeen kyvystä käsitellä kosteuden vaihtelua. Periaatteessa lähes pellissä kiinni oleva puru, ekovilla tms. on aina parempi kuin vastaava rakenne vaikka kivivillalla.

[Kutri]

Niin, hengittävyydellä tarkoitan minä(kin) nimenomaan sitä, että seinä imee tarvittaessa huoneessa nukkuvista henkilöistä lähtevää kosteutta (ja hiilidioksidia), jolloin ilma pysyy mukavan kuivana -- ja sitten luovuttaa kosteutta tarvittaessa takaisin jolloin ilma ei mene liian kuivaksi. Plus luinkohan mä nyt täältä vai mistä miten vintti-iitallakin oli saatu kosteusvahinkoja aikaan. Myös toi äänieristysaspekti kiinnostaa. Plus rahansäästö tässä kohtaa.

Niin, emmekä aio asentaa koneellista ilmastointia.

[Zaffodi]

Mulla on portaikon kohdalla vinokatossa 250mm ekovillaa, parempi kuin ennen mutta eihän tuokaan ole tarpeeksi. Sekasysteemien hyvä puoli on tietty rahansäästö mutta kannattaako silloin laittaa edes ekovillaa, laittaa vaikka yläpuolella 200mm kivivillaa ja sitten alle joku 50mm uretaania joka toimii samalla höyrysulkuna. Paloturvallisuus ja ääneneristys olisi parempi kuin ekovillalla tai pelkällä urtsilla.

Vinokaton osuuden eristepaksuutta kannattaa kompensoida sitten keskellä laittamalla reilusti eristettä jos vain tilaa on.

Kosteusvaurion saa aikaiseksi ihan millä eristeellä tahansa kun jättää ilmavuotoja jota kautta kosteus tiivistyy rakenteisiin, siinä ei auta mikään eriste, kaikki kastuu.

[Jenkka]

Miksi siis tehdä muulla kuin selluvillalla jos tilaa kerran on siihen toteutukseen. Rakenneoppat toteutukseen ekovillan kotisivuilla. Eli tilan korkeushan tuon ratkaisee ja varmaankin teillä on jo selvillä onko vapaata tilaa toteutuksen 200 vaiko esim 500 mm. Ja sen" hengittävyyden" saa halutessaan ryssissttyä kyllä vaikka kipsilevy lateksi yhdistelmällä tai mdf katolla.

Itse tuota kosteuskäyttäytymistä pyrin edesauttamaan spu:n kanssa ilmaraolla ja kertaalleen vahatulla paneelisisäkatolla.

[PetteriKivimäki]

Vaikka hengittävien rakenteitten ystävä olenkin, niin yläkerran sivukaiseen tekemääni lämpimään varastoon valitsin kattoeristeeksi 50 mm SPU alun. Sen ja aluskatteen väliin jäi 100 mm ilmarako. Päälle laitoin 20 mm koolauksen ja maalaamattoman paneelin. Olisi tietty ollut mahdollista saada sama huonekorkeus(mataluus) 100 mm ekovillallakin, mutta silloin olisi ilmarakosesta pitänyt tipauttaa aika lailla pois.

Lämpövuotoja ei ainakaan ole, ts peltikatossa ei erota kovalla pakkasellakaan missä menee kylmän ja lämpimän (+10 astetta) varaston raja.

[Urran]

Tämä on mielestäni tosi mielenkiintoinen keskustelun aihe ja siinä on mun mielestä tosi monta muuttujaa jotka vaikuttaa asiaan. Itsellä tila on erittäin suuri aspekti joten todennäköisesti jonkinlaiseen kompromissitoteutukseen joudutaan kun se projekti joskus päätetään aloittaa.

Itse olen asiaa hieman tutkinut ja mutustellut ja tullut siihen lopputulokseen että haluaisin maksimoida hengittävien materiaalien määrän erityisesti yläkerrassa. Eli nimenomaan niiden materiaalien mitkä kykenevät sitomaan itseensä kaasuja kuten hiilidioksidia ja siirtämään sitä rakenteessa harvempaan päin = tuulettamaan sen ulkoilmaan. Eli avustamaan sisäilman laadussa. Tämän vuoksi pintamateriaaleiksi on meilläkin jo ennalta päädytty haltex/huokoleijona/puupaneli aspektille.

Mä en myöskään näe syytä stressata eristepaksuudesta (saati tuoda noita naurettavia RK-lappuja tähän samaan keskusteluun) koska aika monihan meistä on asunut näissä taloissa pitkään. Ja yleensä joku on asunut jo ennen meitä - vielä pidempään. Mun tapauksessa talo on ollut pystyssä 61 vuotta ja sen yläpohja on eristetty koko sen ajan REILUSTI ALLE 100mm purulla, minkä alla on tervapaperi ja haltex katto. Ehkä joudun tulevaisuudessa maksamaan jonkun haittaveron tästä hyvästä valtiolle mutta keskustellaan niistä sitten kun sen aika on. Mutta kuitenkin hyvinkin hengittävä ja anteeksiantava rakenne on ollut - mutta U-arvoltaan "melko maltillinen"

Toisinsanoen mua välillä vähän naurattaakin minkälaiset tavoitteet ihmiset asettaa niiden eristysrempoille kun kovin pienetkin parannukset on harppauksia verrattuna lähtötilanteeseen. Toki ymmärrän että kun jotain tehdään niin se tehdään hyvin - mutta ei vanhasta uutta tarvitse tehdä. Ekologisuutta ja vihreyttäkin voi hakea aika monesta muusta asiasta paljon enemmän kun yläpohjan eristepaksuudesta.

Jotta korkeuden huonetiloissa saisi maksimoitua niin toki vinon osuuden eristepaksuuden pitäisi toki olla mahd. pienet ja siksi juuri kun itselle olen näitä suunnitellut/laskenut niin olen helpon saatavuuden vuoksi laskenut näitä itselleni SPUn/Ekovilla tuotteilla.

Tässä muutama vertailu referenssilaskelma mun "remppalaskelma dokkarista" Nämä siis Puuinfo excelillä laskettuja ja joskus kirjoitettu ylös;

Vino osuus (vanha - ulkoota sisälle)
-Hengittämätön 60 vuotias juuri "muovimaalilla" maalattu peltikatto
-Katon aluspuut (~25mm)
-Ilmarako ~20mm
-80mm Purueriste (0,12W/m2K lambda käytetty arviossa ja eristettä tod. näk. vähemmän) - vasojen välissä
-Tervapaperi
-25mm Laudoitus
-13mm Haltex kattopaneli

U-arvo: ~0,76W/m2K
Kokonaispaksuus: 138mm (poislukien katto ja sen puut)

Vino osuus - SPU toteutus
-Hengittämätön 60 vuotias juuri "muovimaalilla" maalattu peltikatto
-Katon aluspuut (~25mm)
-50mm ilmarako
-50mm SPU eriste
-Vasojen "alla" poikittain 30mm SPU eriste
-13mm huokolevy (en tiedä olisiko äänieristyksellisesti parannus? Tullut huomattua että on kyllä erinomainen materiaali siltä osin )
-Puupanelointi (Esim. loveistamalla paneloinnin rimat ja kaapelointi huokolevyyn/SPUhun = toki vaikuttaa negatiivisesti U-arvoon..)

U-arvo: ~0,28W/m2K
Kokonaispaksuus: 154mm eli + 16mm alkuperäiseen

Vino osuus - Ekovilla toteutus
-Se katto
-Sen laudotus
-50mm ilmarako (käytännössä kapeampi kun SPU toteutuksessa -> 2x2 reunoilla
-25mm Tuulensuojalevy
-25mm Ekovilla levy (käytännössä melko työläs/epäluotettava toteutus)
-100mm Ekovilla levy ristiinkoolattuna
-Ekovilla X5 ilmansulkupaperi
-13mm Huokoleijona
-Puupanelointi

U-arvo: 0,26W/m2K
Kokonaispaksuus: 224mm (+86mm alkuperäiseen)

Toki ylläolevalla toteutuksella alkuperäiseen nähden tuuletus olisi hyvin toimiva, tuulensuoja antaisi eristeelle hyvää suojaa + estäisi vetoa (mitä myöten parantaisi eristekerroksen toimivuutta mm) ja äänieristys alkuperäiseen nähden tosi hyvä. Hengittävyydestä puhumattakaan. Mut ylläoleva esimerkki osoittaa että melko ohuella noilla urtseilla pärjäisi kuitenkin päästen liki samanlaiseen rakenteen U-arvoon

Yläkolmioksi olen kaavaillut about tälläistä rakennetta:
-Hengittämätön 60 vuotias peltikatto
-Katon aluspuut
-50mm ilmarakoon liittyvä 25mm tuulensuojalevy (miten limitys SPUhun?!). Toki tätä joudutaan "jatkamaan" suoran yläpohjan osuuden verran ylöspäin.
-200mm Ekovillaa vasojen päällä (mahdollista toteuttaa jopa ilman koolausta? esim. puhaltamalla)
-100mm Ekovillaa vasojen välissä
-Ekovilla X5 ilmasulkupaperi limitettynä SPU eristeeseen (ohjeistusta tähän ei löytyne - mutta alajuoksu ohjeesta voinee lainata Sikaflex käyttöä tiiviyden varmistamiseksi?)
-13mm Huokolevy
-Puupanelointi

U-arvo: 0,13W/m2K

..ja kokonaispaksuudella ei väliä ;) Yläpuolella ei ole muuta kuin tilaa ja tila on vielä yläkerrassa merkittävän iso - miksi isoon paksuuteen kannattaisi panostaa. Suosin yleisesti ottaen levyeristettä koska en halua "vajoavia" eristeitä.

Tuo vino-osuuden vertailu menee toki SPUn voitoksi - ja jos sisätilasta nipistää esim. 20mm vaihtamalla 50mm eristeeseen niin päästään U-arvoon 0,23W/m2K. Ja jos Ekovillan "lisäeristeen" vaihtaa 50mm versioon niin U-arvo huononee 0,39W/m2K tasolle mutta on silti ERITTÄIN paljon parempi kuin lähtötilanne.

SPU toteutusesimerkissä kokonaispaksuuden muutos alkuperäiseenkin olisi nipistettävissä +3mm tasoon jos jättäisi huokolevyn pois välistä, mutta uskon että sillä olisi iso merkitys tilan akustiikkaan ja äänieristykseen. Olen todennäköisesti väärässä

Mutta itseä arvelluttavia asioita SPU toteutuksessa on se että kattovasat on "motissa" (mieleen tulee puun lahoamisongelmat valun ja bitumikermin päällä olevissa puulattiatoteutuksissa - siis nurkissa) - tuottaako ongelmia? Tosin rakennehan on vinoilta osin 100% höyrytiivis eikä ilmavuotoja oikein voi päästä muodostumaan ja toki vasat pääsee kuivumaan tuuletusrakoon. Ja ainakin omassa yläkerrassa kun vino osuuden pituus olisi maksimissaan n.3m per talon puoli - niin en näe että SPUn käyttö olisi muutakuin vähän kalliimpi ja hankalempi toteutustapa millä saisi tosi paljon lisää tilaa makuuhuoneisiin. Todellisuus voi olla eri mutta vaikea uskoa että tuolla olisi jäätävän merkittävää eroa talon hengitettävyyteen/sisäilman laatuun. Koska huoneen muu materiaali on erittäin reilusti hengittävää. Toki tällöin mahd. vuotokohdassakin kosteusrasitus olisi paljon pienempi eli rakenne riskittömämpi.

Kommentteja?

[Rosvolinna]

Meidän vintille tulee vino-osuudet polystyreenilevyillä. Edullisempaa kuin SPU. Seiniin ja kattoon Ekovillalevyjä ja purua niin paljon kuin sivuvinteille jaksaa kantaa. Kattoon ja vinoille tulee pinnaksi valkolakattu paneeli. Seiniin kaksi kerrosta kipsilevyä ja pinnaksi 33x33cm vaneripaneeleita 120cm korkeuteen ja loput maalilla. Kipsilevyt ovat ilman höyrysulkua. Saumat lomittain teipattuina. Ulkoverhoilulautojen sisäpinnassa on tervapaperi. Eristeiden ja ulkoverhoilulautojen välissä on päädyissä 10-20cm rako ja sivuvinteillä mahtuu konttaamaan. Luulisi, että kosteus pääsee haihtumaan.

Mikäli katto alkaa vuotamaan vinojen alueelta. Vesi valuu polystyreeniä pitkin sivuvinttien puruille ja isoa vahinkoa ei pääse tapahtumaan. Talossa on betonitiilikatto asennettuna ehjän pärekaton päälle. Luulisi, että siellä on tarpeeksi puskuria kosteuden tasaantumiseen.

[lmfmis]

Styroksi on palossa ongelmallinen ja eristyskyvyltään huonompi:


Sahanpuru 0,12W/(Km) XPS (Finnfoam) 0,037W/(Km) EPS (Styrox) 0,037W/(Km) Mineraalivilla (Paroc) 0,036W/(Km) Lasivilla (Isover) 0,035W/(Km) EPS/Grafiitti (Thermisol) 0,031W/(Km) PIR (SPU) 0,023W/(Km) PIR (BauderPIR) 0,022W/(Km) Fenoli (kingspan) 0,020W/(Km) Tyhjiöeristeet 0,007W/(Km)

[TiinaParkkila]

Meilläkin ensin vahvasti suunniteltiin ensin selluvillaa eristeenä yläkerran katossakin, mutta sitten lopulta päädyttiin kuitenkin kakkoslaadun SPU-levyyn vinoilla katto osuuksilla. Halusin saada huonekorkeuttakin jonkun verran aikaan.. Saatiin huonekorkeudeksi 108cm sivukkaiden matalimpiin osiin ja korkein huoneen keskus osa (joka on vaakatasossa) on hieman yli 280 cm korkea. Olishan sen korkeimman osan saanut SPUlla kokonaan toteutettuna vieläkin korkeammaksi (tuonne 380 cm hujakoille), mikäli olisi SPUlla menty ihan katon harjalle saakka, ja tehty "kirkontorni tyyliin", mutta halusin sellua pystysuorien seinien lisäksi myös katonharjan alle vaakatasoon (yläkolmion alle). Olipas sekavasti selitetty.

Yksinomaan selluvilla toteutuksena oli huonekorkeus kärsinyt melkoisen inflaation varsinkin sivukkaiden kohdalla.