Varaava takkauuni yläkertaan
Re: Varaava takkauuni yläkertaan
Senverran vielä tuosta uunin pohjalaatasta,että rakennusmääräys kokoelmassa E3 v1988 sanotaan:Muuratun savupiipun seinämiin voidaan tukea teräsbetonista yms.tehty tulisijan aluslaatta.Piippu mitoitetaan tällöin kestämään tulisijan paino ja epäkeskeinen kuormitus.V.2007 versiossa sanotaan vain että savupiippua ei saa kuormittaaa muilla rakenteilla.Yksihormisen piipun voi molempien ohjeiden mukaan tehdä lähtemään tulisijan päältä,kunhan tulisija on mitoitettu kestämään piipun paino.Käsittääkseni vanhemmassa talossa jossa on lujasti ja asiallisesti tehty aluslaatta yläkerrassa,voi sen päälle tehdä uuden uunin,kunhan kaikki asiaan vaikuttavat seikat otetaan huomioon.
Joskus vanhoissa taloissa voi olla kylläkin hyvinkin huterasti tehtyjä uunin kannatuksia,semmoisia olen itsekin nähnyt.Siis esim.että yläkerran uunin on alkanut kallistua ja on tosiaankin pitemmänpäälle menossa alakertaan.Tai että uuni on tuettu osin tai kokonaan puurakenteiden varaan.Tämmöiset ovat tietenkin vaarallisia rakenteita. Projektit-osiossa projektissa Kotilehto on kuva tämmöisestä tapauksesta,siis kun yläkerran uuni on alkanut kallistumaan.
Joskus vanhoissa taloissa voi olla kylläkin hyvinkin huterasti tehtyjä uunin kannatuksia,semmoisia olen itsekin nähnyt.Siis esim.että yläkerran uunin on alkanut kallistua ja on tosiaankin pitemmänpäälle menossa alakertaan.Tai että uuni on tuettu osin tai kokonaan puurakenteiden varaan.Tämmöiset ovat tietenkin vaarallisia rakenteita. Projektit-osiossa projektissa Kotilehto on kuva tämmöisestä tapauksesta,siis kun yläkerran uuni on alkanut kallistumaan.
-
J-32
- Jäsen

- Viestit: 70
- Liittynyt: Pe Kesä 07, 2013 20:24
- Paikkakunta: Espoo
- Kotisivu: http://tonttijatalo.blogspot.fi/
Re: Varaava takkauuni yläkertaan
En laittaisi takkaleivinuunia, enkä ainakaan puolen kiven hormiin. Sellainen on, ja joskus vielä annan sille lekaa.Keittiöön asennetaan myöhemmin (rahavarojen niin salliessa) 2000-300kg painava takkaleivinuuni
Mulla on huono yksilö, mutta konseptissakin on lähtökohtaisia heikkouksia.
1. Se takka on huonompi kuin pelkkä takka, ja leivinuuni huonompi kuin pelkkä leivinuuni. Jälkeenpäin siinä harmittaa lähinnä se takka, koska leivinuunia ei kukaan niin paljon käytä.
2. Oman käsitykseni mukaan (arvauksia ja perstuntumaa) hyvin toimivan yhdistelmän tekeminen on erityisen haastavaa puolen kiven hormiin. Siihen täytyy olla jokin syy, miksi useimmille malleille suositellaan koko kiveä.
3. Jos olisin ihminen, joka leivinuunia tarvitsee, tekisin leivinuunin.
Ja siinä teet viisaasti kun et jatkanut keskusteluja imurimiesten kanssa. Se on ihan ok värkki tilanteessa, jossa muu ei auta. Mutta ei se voi olla tekemisen lähtökohta. Mistä sitä oikein maksaa?
-
pähkäilijä
- Jäsen

- Viestit: 394
- Liittynyt: Ke Joulu 21, 2011 1:24
- Paikkakunta: Ruokolahti
- Kotisivu: http://www.puulammitys.info/index.php?topic=72.0
Re: Varaava takkauuni yläkertaan
file:///C:/Users/Packard%20Bell/Downloads/muuratut_savupiiput.pdf kerrottu sivulla 5
mielenkiintoista, kiukaille ja keskuslämmityskattiloille riittää puolen kiven hormi mutta leivinuunille ei. Onko leivinuunin tehot sellaiset ettei EI30 paloluokiteltu tilakaan riitä? 200 cm2 puolen kiven hormissa on reikää ja normikattiloilla on tehot alle 30 kW.
Sitten vielä korvausilmareikä joka on 2x hormin kokoinen niin ilmanvaihto pelaa lämmityksen ajan.
mielenkiintoista, kiukaille ja keskuslämmityskattiloille riittää puolen kiven hormi mutta leivinuunille ei. Onko leivinuunin tehot sellaiset ettei EI30 paloluokiteltu tilakaan riitä? 200 cm2 puolen kiven hormissa on reikää ja normikattiloilla on tehot alle 30 kW.
Sitten vielä korvausilmareikä joka on 2x hormin kokoinen niin ilmanvaihto pelaa lämmityksen ajan.
-
hyeena
- Jäsen

- Viestit: 26
- Liittynyt: Ti Touko 22, 2007 17:38
- Paikkakunta: Lieto
- Kotisivu: http://hyeenanpesa.blogspot.fi/
Re: Varaava takkauuni yläkertaan
Vähän heikko tuo linkki sun omalle koneellepähkäilijä kirjoitti:file:///C:/Users/Packard%20Bell/Downloads/muuratut_savupiiput.pdf kerrottu sivulla 5
-
pähkäilijä
- Jäsen

- Viestit: 394
- Liittynyt: Ke Joulu 21, 2011 1:24
- Paikkakunta: Ruokolahti
- Kotisivu: http://www.puulammitys.info/index.php?topic=72.0
Re: Varaava takkauuni yläkertaan
hyeena kirjoitti:Vähän heikko tuo linkki sun omalle koneellepähkäilijä kirjoitti:file:///C:/Users/Packard%20Bell/Downloads/muuratut_savupiiput.pdf kerrottu sivulla 5
https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q= ... 0786,d.bGQ
sivu 12
-
TiinaParkkila
- Jäsen

- Viestit: 44
- Liittynyt: Ma Heinä 11, 2011 20:03
- Paikkakunta: KOKEMÄKI
Re: Varaava takkauuni yläkertaan
No niin !
Nyt meillä on yläkerrassa Kermansaven (reilun 1000 kg painoinen) AADA asennettuna ja maanantaina Tulikiven uunimestari viimeistelee sen.
Nyt on läpikäyty vissiin joka valmistajan vaihtoehdot ja lukuisien puhelinsoittojen ja pähkäilyjen jälkeen olen löytänyt omiin tarpeisiin ja meitin köökkiin soveltuvan taloustulisijan. Keittiöön tulee Tiilerin Tuulia funkis takkaleivinuuni antiikkilaasti-/ kaakelipintaisena. Kyseisellä mallilla on painoa 3100 kg, joten sen kanssa pärjää alakerrassa vielä senkin jälkeen kun pönttikset aikanaan sanoo sopparin irti. Tiilerin teknisen asiantuntijan mukaan kyseinen malli soveltuu erinomaisesti myös puolenkiven hormiin liitettynä rintsikassa. Heidän kokemustensa mukaan toimii ongelmitta, eli vetää hyvin eikä tupsuttele savuja sisälle.
Onhan helpottunut olo kaiken (loputtoman) mietiskelyn ja vatvomisen jälkeen. Nyt ei puutu enää kuin raha...heheheheh..
Väliajalla ehostetaan olkkarin molemmat pönttikset uuteen uskoon; maalaamalla ulkokuori kermansävyiseksi tai jotain muuta silmää miellyttävää värisävyä siihen suuntaan.
Jonkun mielestä kyseisen mallin paino on ehkä ylimitoitettu rintsikan alakertaa ajatellen, mutta meillä on ikkunapinta-ala kasvanut varsin merkittävästi rempan myötä. Varsinkin uuden olkkarin (entinen makkari + olkkari) valtavat ikkunat tuntuvat imevän lämpöä melkoisesti silloin kun tuuli puhkuu ja pakkanen paneskelee nurkissa. Tiesin ikkunaremppaa tehdessä, että suuret ikkunat on melkoisia energiasyöppöjä, mutta rakastan luonnonvaloa! Mielelläni satsaan sitten myös lämpöeristeiden lisäksi uusiin tulisijoihin, että torppa pysyy lämpimänä.
Olen kiitollinen, jos joku viisaampi henkilö osaa opastaa, mistä löytää infoa, paljonko lämmitystarve käytännössä kasvaa suhteessa ikkunapinnan kasvuun. Mistään ylihienoista teoria arvoista en mitään tajua, mutta siis joku käytännönläheinen suuntaa antava perstuntuma olis paikallaan.
Meillä oli ennen remppaa olkkari-makkari alueella ikkuna pinta-alaa seuraavasti (karmit mukaan luettuna) 5,3 m2. Nyt samalla alueella on vastaava ikkuna-ala 9,5 m2. Eteinen-keittiö alueella oli ennen remppaa ikkuna alaa 3,1 m2 ja nyt 5,5 m2.
Nyt on läpikäyty vissiin joka valmistajan vaihtoehdot ja lukuisien puhelinsoittojen ja pähkäilyjen jälkeen olen löytänyt omiin tarpeisiin ja meitin köökkiin soveltuvan taloustulisijan. Keittiöön tulee Tiilerin Tuulia funkis takkaleivinuuni antiikkilaasti-/ kaakelipintaisena. Kyseisellä mallilla on painoa 3100 kg, joten sen kanssa pärjää alakerrassa vielä senkin jälkeen kun pönttikset aikanaan sanoo sopparin irti. Tiilerin teknisen asiantuntijan mukaan kyseinen malli soveltuu erinomaisesti myös puolenkiven hormiin liitettynä rintsikassa. Heidän kokemustensa mukaan toimii ongelmitta, eli vetää hyvin eikä tupsuttele savuja sisälle.
Onhan helpottunut olo kaiken (loputtoman) mietiskelyn ja vatvomisen jälkeen. Nyt ei puutu enää kuin raha...heheheheh..
Väliajalla ehostetaan olkkarin molemmat pönttikset uuteen uskoon; maalaamalla ulkokuori kermansävyiseksi tai jotain muuta silmää miellyttävää värisävyä siihen suuntaan.
Jonkun mielestä kyseisen mallin paino on ehkä ylimitoitettu rintsikan alakertaa ajatellen, mutta meillä on ikkunapinta-ala kasvanut varsin merkittävästi rempan myötä. Varsinkin uuden olkkarin (entinen makkari + olkkari) valtavat ikkunat tuntuvat imevän lämpöä melkoisesti silloin kun tuuli puhkuu ja pakkanen paneskelee nurkissa. Tiesin ikkunaremppaa tehdessä, että suuret ikkunat on melkoisia energiasyöppöjä, mutta rakastan luonnonvaloa! Mielelläni satsaan sitten myös lämpöeristeiden lisäksi uusiin tulisijoihin, että torppa pysyy lämpimänä.
Olen kiitollinen, jos joku viisaampi henkilö osaa opastaa, mistä löytää infoa, paljonko lämmitystarve käytännössä kasvaa suhteessa ikkunapinnan kasvuun. Mistään ylihienoista teoria arvoista en mitään tajua, mutta siis joku käytännönläheinen suuntaa antava perstuntuma olis paikallaan.
Meillä oli ennen remppaa olkkari-makkari alueella ikkuna pinta-alaa seuraavasti (karmit mukaan luettuna) 5,3 m2. Nyt samalla alueella on vastaava ikkuna-ala 9,5 m2. Eteinen-keittiö alueella oli ennen remppaa ikkuna alaa 3,1 m2 ja nyt 5,5 m2.
- lmfmis
- Jäsen

- Viestit: 3552
- Liittynyt: Pe Huhti 17, 2009 10:49
- Paikkakunta: Espoo
- Kotisivu: http://www.rintamamiestalo.fi/viewtopic.php?f=9&t=8430
Re: Varaava takkauuni yläkertaan
TiinaParkkila kirjoitti: Olen kiitollinen, jos joku viisaampi henkilö osaa opastaa, mistä löytää infoa, paljonko lämmitystarve käytännössä kasvaa suhteessa ikkunapinnan kasvuun.
Riippuu mihin vertaat. Mutta nykyaikainen ikkuna on u arvoltaan noin yksi ja villalla eristetty seinä 0,25....eli nelinkertainen. No rintsikassa jotain muuta.
Koska lämpöhäviö on suoraan verrannollinen ulkovaippaan, niin ikkunaneliö hukkaa energiaa about 4x enemmän kuin seinäneliö. Kymmenen ikkunaneliötä vastaa 40m2 ulkovaipan lisäystä. Tästä laskemalla 20 asteen pakkasella nuo neliöt vie 0,25x40m2x40K = 400W jatkuvaa häviötä. 0 asteessa 200 W jatkuvaa.
Suunnilleen.
Harakoille joutuvasta lämmöstä karkaa vaipan kautta keskivertotalossa 30 - 40 %, ilmanvaihdon kautta enemmänkin ja ikkunoista ja ovista 15 - 20 %....viemärivedestäkin menee.....riippuen lähteestä ja tietty vaipasta yms. Täällä sitkeässä oleva luulo yläpohjan suuremmasta osuudesta on väärinymmärrys, johon löytyy järkeä kun ajattelee,
Se tulisijoen lämmittäminen ei sitten yhtään paranna energiataloutta.
Eristysremppa: http://www.rintamamiestalo.fi/viewtopic.php?f=9&t=8430
- lmfmis
- Jäsen

- Viestit: 3552
- Liittynyt: Pe Huhti 17, 2009 10:49
- Paikkakunta: Espoo
- Kotisivu: http://www.rintamamiestalo.fi/viewtopic.php?f=9&t=8430
Re: Varaava takkauuni yläkertaan
Mihin se tuettiin ?TiinaParkkila kirjoitti:No niin !Nyt meillä on yläkerrassa Kermansaven (reilun 1000 kg painoinen) AADA asennettuna ja maanantaina Tulikiven uunimestari viimeistelee sen. .
Eristysremppa: http://www.rintamamiestalo.fi/viewtopic.php?f=9&t=8430
-
TiinaParkkila
- Jäsen

- Viestit: 44
- Liittynyt: Ma Heinä 11, 2011 20:03
- Paikkakunta: KOKEMÄKI
Re: Varaava takkauuni yläkertaan
Yläkerran vanhaan makkariin oli entinen omistaja tehnyt aikanaan (vuonna 1967) jo takkavarauksen, eli alusta oli jo valmiiksi valettuna. Kyseinen alusta nousee rossipohjasta, eli maasta saakka. Koko talon keskiosan alla on usean neliön alan laajuinen betonimöhkäle, joka nousee maasta alakertaan; keittiöön, olkkariin ja makkariin. Sama möhkäle kapenee ylös mentäessä, mutta nousee myös yläkertaan. Kermansaven AADAN (1040 kg) alusta on siis sitä samaa maasta nousevaa "kivimöhkälettä", eli takkauunin alusta on aikanaan valettu maasta nousevan betonilaatan ja edelleen siitä nousevan hormin päälle.
Eli jos nyt kävisi niin hassusti, että AADAN paino olisi liian raskas tukirakenteille, se kaiketi rämähtäisi alakerran olkkarin pönttiksen päälle. Pudotusta olisi noin 30 cm. Pudotessaan se luonnollisesti hajottaisi talon hormisysteemin varsin kattavasti.
Tuskin tätä vaaraa kuitenkaan nyt on, koska AADAN betoni alusta on alakerran hormin päällä ja kun hormi on maasta saakka nousevan betonimöhkäleen päällä. Oletan vahvasti, että AADAN alla oleva betonilaatta on aikanaan tuettu lisäksi savupiippuun/muuriin. Saman yläkerran muurin toisella puolella oli lattiatasolla 30mm paksua betoniterästä, teräskiskoa ja muuta metallista tukirakennetta, joka siis tulee sieltä muurin sisältä ja jonka päälle itse valoimme 80-90mm paksun betonialustan seuraavaa pikku-uunia varten. Uskon tukirakenteen olevan turvallinen pikkuselle 500 kg painoiselle uunille ja aikahan sen sitten näyttää..
Nyt haaveksin yläkerran uudelle puolelle vielä jotain pikkusta tunnelmanluojaa. Ihastuin Varma uunien lasiluukulla varustettuun SULO liesitakkaan, joka on painoltaan vain 500 kg. Se antaisi hieman vastapainoa ja tasoitusta AADAN painolle, toiselle puolen muuria. Asiantuntijan mukaan SULON voi yhdistää turvallisesti samaan hormiin AADAN kanssa, kunhan ei polta molemmissa uuneissa tulta yhtä aikaa. Sain infoa, että samassa kerroksessa olevat uunit voi käyttää yhteistä hormia, kunhan niissä ei polteta yhtä aikaa tulta.
Nälkä kasvaa syödessä ja olen nyt myös alkanut haaveilla keittiöön Tiilerin TUULIA FUNKIS takkaleivinuunin http://www.tiileri.fi/fi/tuote/179&ref=65 (kuvasssa perinteinen malli, funkis mallista ei ole kuvaa) kaveriksi pientä hellauunia.
Olen nyttemmin iskenyt silmäni tähän uutuuteen: HELMI keraamisella liesitasolla. http://www.tiileri.fi/fi/tuote/264&ref=66
Nämä kaksi kun yhdistää, niin taloustulisijojen painoa olisi yhteensä jo 3100 kg + 1000 kg keittiössä. Sen myötä olisin jo varsin omavarainen sähkökatkonkin aikana. Olisi valoa, lämpöä ja täydellinen ruuanlaitto mahdollisuus! Tuo parivaljakko takuuvarmana luovuttaa lempeää lämpöä pitkään. Ei olisi ensinkään tarvetta lämmitellä uuneja aamuin illoin, kuten nyt alakerrassa joutuu tekemään pönttisten kanssa talvella ja jo syksylläkin tuulisella kelillä.
Mielestäni talossamme olevat pönttöuunit, (niin hyväkuntoisia kuin ovatkin, niitä oli lämmitetty viimeiset 30v ainoastaan sähkövastuksilla) ovat melko avuttomia lämmittäjinä paukkupakkasten tai kovan tuulen aikaan. Puhumattakaan siitä, miten rumia ja asukkaitaan kohtaan epäystävällisiä ne on peltikuorensa vuoksi. En ole yhtään mieltynyt pönttisteni ulkonäköön ja niiden ulkokuoren kuumeneminen (lue kiuas-ilmiö) askarruttaa ja harmittaa. Silti, vaikka ne talvi-iltana lämmittää kuumaksi, on taas uudestaan lämmitettävä seuraavana päivänä. Talvella tuulisena päivänä tulet tehdään uudestaan jo jopa seuraavana aamuna. Mielestäni niissä on kerrassaan surkea lämmönluovutuskyky! Ensin ovat turkasen kuumia kiukaita muutaman tunnin ja kuitenkin 12-18 h kuluttua jo taas viileitä.
Tulipesiä kun katsoo, on ne moitteettomassa kunnossa, mutta onkohan sitten laasti jotain surkeaa, vai onko sitä liian vähän ulkokuoressa...? Vai missä lienee syy, ettei ne lämpöä kunnolla varaa ja lämmönluovutusaika jää lyhyenlännäksi.
Vai olenkohan vaan liian vaativa? En tietenkään voi olettaakaan, että 50-luvun alkupuolella tehdyt pönttikset olisivat nykyisten takkauunien veroisia materiaaleiltaan (ja kenties toiminnaltaankaan).
Eka pönttis on sinkittyä peltiä ja siinä on ulospäin työntyvä kullanvärinen massiivinen umpinainen UPO Liekki luukku. Sinällään toiminnaltaan aiwan verraton ja kauniskin luukku, mutta sen läpi ei näe liekkejä. Sen verran on pyromaanin vikaa, että haluaisin tuijotella tulta. Toinen pönttis on maalattu hopean väriseksi ja se omaa kaksiosaisen kullanvärisen Porin Valu luukun + kipinäpellin.
En ymmärrä mitään energiatalous laskelmista, muita vaikkei tulisijojen lisäys parannakaan talon energiataloutta, niin kyllä sillä ainakin saadaan lämpöä tupaan. Tottakai osa heti karkaa harakoille suurista ikkunoistakin, mutta suurella tulisijalla voi saada ainakin asumismukavuutta lisättyä, eikä tarvia palella.
Meillä on kuitenkin vielä talon ulkoremppakin kesken, eli 3 seinän ulkokuoreen lisätään tulevien vuosien aikana villaa 100mm + tuulensuojalevyt + tuuletusrimat + uusi vuorilauta. Tähän mennessä ulkopuolen lämpöeristys on suoritettu vasta rakennuksen etuseinän osalta valmiiksi; lisättiin vinolaudoituksen päälle 2"4 koolaukset + 100mm selluvillaa + tuulensuojalevy + tuuletusrimat + uusi vuorilauta)
Eli kotini etuseinässä on nyt siis (ulkoa sisälle) seuraava rakenne: ulkovuorilauta, ilmarako, HUNTON tuulensuojalevy, 100mm selluvillalevy + 160 mm puhallusselluvillaa, X5 ilmansulkupaperi, 20 mm paksu massiivihirsipaneeli. Kyseinen rakenne tulee oleman yhtenäinen kautta koko talon ja toteutuu toivon mukaan lähivuosien aikana.
Yläpohjassa on 50-60cm puhallusselluvillaa. Uudessa rossipohjassa/lattiassa alimpana HUNTON tuulensuojalevy + 360 mm puhallusselluvillaa + X5 ilmansulkupaperi + 28 mm paksuinen lakattu mäntylankku.
Tässä huushollissa vaan sattuu asumaan sellanen akka, jolla on aina muutama uusi haave ja suunnitelma, ennen kuin edellisetkään on toteutuneet...! Eipähän tule aika pitkäksi.
Eli jos nyt kävisi niin hassusti, että AADAN paino olisi liian raskas tukirakenteille, se kaiketi rämähtäisi alakerran olkkarin pönttiksen päälle. Pudotusta olisi noin 30 cm. Pudotessaan se luonnollisesti hajottaisi talon hormisysteemin varsin kattavasti.
Nyt haaveksin yläkerran uudelle puolelle vielä jotain pikkusta tunnelmanluojaa. Ihastuin Varma uunien lasiluukulla varustettuun SULO liesitakkaan, joka on painoltaan vain 500 kg. Se antaisi hieman vastapainoa ja tasoitusta AADAN painolle, toiselle puolen muuria. Asiantuntijan mukaan SULON voi yhdistää turvallisesti samaan hormiin AADAN kanssa, kunhan ei polta molemmissa uuneissa tulta yhtä aikaa. Sain infoa, että samassa kerroksessa olevat uunit voi käyttää yhteistä hormia, kunhan niissä ei polteta yhtä aikaa tulta.
Nälkä kasvaa syödessä ja olen nyt myös alkanut haaveilla keittiöön Tiilerin TUULIA FUNKIS takkaleivinuunin http://www.tiileri.fi/fi/tuote/179&ref=65 (kuvasssa perinteinen malli, funkis mallista ei ole kuvaa) kaveriksi pientä hellauunia.
Olen nyttemmin iskenyt silmäni tähän uutuuteen: HELMI keraamisella liesitasolla. http://www.tiileri.fi/fi/tuote/264&ref=66
Nämä kaksi kun yhdistää, niin taloustulisijojen painoa olisi yhteensä jo 3100 kg + 1000 kg keittiössä. Sen myötä olisin jo varsin omavarainen sähkökatkonkin aikana. Olisi valoa, lämpöä ja täydellinen ruuanlaitto mahdollisuus! Tuo parivaljakko takuuvarmana luovuttaa lempeää lämpöä pitkään. Ei olisi ensinkään tarvetta lämmitellä uuneja aamuin illoin, kuten nyt alakerrassa joutuu tekemään pönttisten kanssa talvella ja jo syksylläkin tuulisella kelillä.
Mielestäni talossamme olevat pönttöuunit, (niin hyväkuntoisia kuin ovatkin, niitä oli lämmitetty viimeiset 30v ainoastaan sähkövastuksilla) ovat melko avuttomia lämmittäjinä paukkupakkasten tai kovan tuulen aikaan. Puhumattakaan siitä, miten rumia ja asukkaitaan kohtaan epäystävällisiä ne on peltikuorensa vuoksi. En ole yhtään mieltynyt pönttisteni ulkonäköön ja niiden ulkokuoren kuumeneminen (lue kiuas-ilmiö) askarruttaa ja harmittaa. Silti, vaikka ne talvi-iltana lämmittää kuumaksi, on taas uudestaan lämmitettävä seuraavana päivänä. Talvella tuulisena päivänä tulet tehdään uudestaan jo jopa seuraavana aamuna. Mielestäni niissä on kerrassaan surkea lämmönluovutuskyky! Ensin ovat turkasen kuumia kiukaita muutaman tunnin ja kuitenkin 12-18 h kuluttua jo taas viileitä.
Tulipesiä kun katsoo, on ne moitteettomassa kunnossa, mutta onkohan sitten laasti jotain surkeaa, vai onko sitä liian vähän ulkokuoressa...? Vai missä lienee syy, ettei ne lämpöä kunnolla varaa ja lämmönluovutusaika jää lyhyenlännäksi.
Eka pönttis on sinkittyä peltiä ja siinä on ulospäin työntyvä kullanvärinen massiivinen umpinainen UPO Liekki luukku. Sinällään toiminnaltaan aiwan verraton ja kauniskin luukku, mutta sen läpi ei näe liekkejä. Sen verran on pyromaanin vikaa, että haluaisin tuijotella tulta. Toinen pönttis on maalattu hopean väriseksi ja se omaa kaksiosaisen kullanvärisen Porin Valu luukun + kipinäpellin.
En ymmärrä mitään energiatalous laskelmista, muita vaikkei tulisijojen lisäys parannakaan talon energiataloutta, niin kyllä sillä ainakin saadaan lämpöä tupaan. Tottakai osa heti karkaa harakoille suurista ikkunoistakin, mutta suurella tulisijalla voi saada ainakin asumismukavuutta lisättyä, eikä tarvia palella.
Meillä on kuitenkin vielä talon ulkoremppakin kesken, eli 3 seinän ulkokuoreen lisätään tulevien vuosien aikana villaa 100mm + tuulensuojalevyt + tuuletusrimat + uusi vuorilauta. Tähän mennessä ulkopuolen lämpöeristys on suoritettu vasta rakennuksen etuseinän osalta valmiiksi; lisättiin vinolaudoituksen päälle 2"4 koolaukset + 100mm selluvillaa + tuulensuojalevy + tuuletusrimat + uusi vuorilauta)
Eli kotini etuseinässä on nyt siis (ulkoa sisälle) seuraava rakenne: ulkovuorilauta, ilmarako, HUNTON tuulensuojalevy, 100mm selluvillalevy + 160 mm puhallusselluvillaa, X5 ilmansulkupaperi, 20 mm paksu massiivihirsipaneeli. Kyseinen rakenne tulee oleman yhtenäinen kautta koko talon ja toteutuu toivon mukaan lähivuosien aikana.
Yläpohjassa on 50-60cm puhallusselluvillaa. Uudessa rossipohjassa/lattiassa alimpana HUNTON tuulensuojalevy + 360 mm puhallusselluvillaa + X5 ilmansulkupaperi + 28 mm paksuinen lakattu mäntylankku.
Tässä huushollissa vaan sattuu asumaan sellanen akka, jolla on aina muutama uusi haave ja suunnitelma, ennen kuin edellisetkään on toteutuneet...! Eipähän tule aika pitkäksi.
-
pähkäilijä
- Jäsen

- Viestit: 394
- Liittynyt: Ke Joulu 21, 2011 1:24
- Paikkakunta: Ruokolahti
- Kotisivu: http://www.puulammitys.info/index.php?topic=72.0
Re: Varaava takkauuni yläkertaan
eikös tuossa ole silloin hyvä lämmönluovutuskyky jos se saa luovutettua varastoidun lämmön?TiinaParkkila kirjoitti: Mielestäni talossamme olevat pönttöuunit, (niin hyväkuntoisia kuin ovatkin, niitä oli lämmitetty viimeiset 30v ainoastaan sähkövastuksilla) ovat melko avuttomia lämmittäjinä paukkupakkasten tai kovan tuulen aikaan. Puhumattakaan siitä, miten rumia ja asukkaitaan kohtaan epäystävällisiä ne on peltikuorensa vuoksi. En ole yhtään mieltynyt pönttisteni ulkonäköön ja niiden ulkokuoren kuumeneminen (lue kiuas-ilmiö) askarruttaa ja harmittaa. Silti, vaikka ne talvi-iltana lämmittää kuumaksi, on taas uudestaan lämmitettävä seuraavana päivänä. Talvella tuulisena päivänä tulet tehdään uudestaan jo jopa seuraavana aamuna. Mielestäni niissä on kerrassaan surkea lämmönluovutuskyky! Ensin ovat turkasen kuumia kiukaita muutaman tunnin ja kuitenkin 12-18 h kuluttua jo taas viileitä.![]()
1000 kiloa savea jos lämmittää 1 asteen siihen varautuu 0.24 kWh, vuolukiveen 0.28 kWh, betoniin ja graniittiin 0.21 kWh. Paljonkohan mahtaa olla pönttiksessä massaa? KVG - 1250kg näyttäs olevan ja siitä ylöspäin http://www.tulisijatarvike.fi/ponttouunit
Jos siinä poltat 1% puuta massasta vuorokaudessa eli 12 kg ja saat talteen 2/3 hyötysuhteella energian ~32 kWh ja sen luovutat huoneeseen 12 tunnissa -> 2.6 kW lämmitin tai 18 tunnissa ->1.8 kW lämmitin, alussa enemmän ja lopussa vähemmän. Mitä viileämpi pinta sen hitaammin se lämmön luovuttaa ympärilleen ja pitempään. Toinen asia sitten miten lämmintä riittää mihinkin tilaan miksikin aikaa. Toki suuremmassa massassa on lämpeneminen ja jäähtyminen hitaampaa.
Re: Varaava takkauuni yläkertaan
Tamperelainen sanois tähän jotta "kyä tarkenee"
On tulisija poikineen, harkiten pitää lämmittää ettei tule liian kuuma. Varmasti mukavaa lämpöä.
On tulisija poikineen, harkiten pitää lämmittää ettei tule liian kuuma. Varmasti mukavaa lämpöä.
Kari
"...and we'll raise up our glasses against evil forces,
singin': 'Whiskey for my men and beer for my horses!' "
"...and we'll raise up our glasses against evil forces,
singin': 'Whiskey for my men and beer for my horses!' "
Re: Varaava takkauuni yläkertaan
Tavanomainen asuinhuoneen pönttis on useinmiten n.70 cm halkaisijaltaan ja 2m korkea,noinniinkun keskimäärin.Semmoisen pönttiksen peltikuorta vasten oleva sisusmuuraus on yleensä kanttitiilen paksuinen,6-7cm,kun taas vastaavassa vanhanajan tiiliuunissa uunin seinämä on lapetiilen paksuinen.Pönttiksen tulipesän ja siitä ylös nousevan tuliputken seinämäpaksuus tuppaa myös usein jäämään ohuenlaiseksi.Eli nämä seikat aiheuttaa sen että pönttis kuumenee nopeasti ja tarvittaessa hyvinkin kuumaksi.Mutta se myös tosiaan jäähtyy nopeammin verrattuna raskastekoisenpiin uuneihin.siis pönttikselle tyypillinen ominaisuus tai vika,kuinka vaan.Entisaikaan kun asuntuoja lämmitettiin vain ja ainoastaan uuneilla oli ihan normaalia että kylmillä säillä uuneja lämmitettiin aamulla ja illalla.
Omassa pönttiksessä poltan vain yhden n.7kg:n pesällisen vuorokaudessa,se riittää vallan mainiosti,uuni tulee pinnasta silläkin melko kuumaksi.Tämä oma tekele on tosin tuota em.normipönttistä jonkunverran massiivisempi ja pyrin sen ulkokuoren ja sisukset tekemään mahdollisimman suurimassaisiksi.Hyvin kestää vuorokauden ja ylikin lämpimänä.Jos siinä polttais vaikkapa tuon em.12 kg puuta kerralla niin sais jo melkeimpä saunoa kammarissa.
Omassa pönttiksessä poltan vain yhden n.7kg:n pesällisen vuorokaudessa,se riittää vallan mainiosti,uuni tulee pinnasta silläkin melko kuumaksi.Tämä oma tekele on tosin tuota em.normipönttistä jonkunverran massiivisempi ja pyrin sen ulkokuoren ja sisukset tekemään mahdollisimman suurimassaisiksi.Hyvin kestää vuorokauden ja ylikin lämpimänä.Jos siinä polttais vaikkapa tuon em.12 kg puuta kerralla niin sais jo melkeimpä saunoa kammarissa.
-
TiinaParkkila
- Jäsen

- Viestit: 44
- Liittynyt: Ma Heinä 11, 2011 20:03
- Paikkakunta: KOKEMÄKI
Re: Varaava takkauuni yläkertaan
Meitin pönttikset on noin 70 cm ja 76 cm halkaisijaltaan ja oliskohan pauttiarallaa 220 cm korkeita. Täytyy kyl sanoo, et Kermansaven AADA on kova plikka lämmittään, vaikkei olekaan ku reilu tonni painoa! :P Lienee silti myös tämänpäivän pönttöuunit jo tasoltaan (kivimateriaali lienee nyt laadukkaampaa ku ennenvanhaan) erilaisia ku nää 50-luvun vanhat reuhakkeet. ;)
-
TiinaParkkila
- Jäsen

- Viestit: 44
- Liittynyt: Ma Heinä 11, 2011 20:03
- Paikkakunta: KOKEMÄKI
Re: Varaava takkauuni yläkertaan
Ihan pakko hehkuttaa! Nyt on kädet ruvilla ja nahka rullalla käsistä. Tänään tuli taloon Tiilerin Tuulia takkaleivinuuni (lue: jumalatoin läjä tiiliä, laastisäkkejä jne) ja kyllä siinä hiki virtasi ennen kuin kaikki oli röijätty sisälle! On siinä tiilenpalikkaa ja -pulikkaa kerrakseen!
Tuskin maltan varota keskiviikkoa kun muurari saapuu..! 