Maanvaraisen laatan kunnostus

[Veehoo]

Terve,
Kiinnostuneena olen useamman vuoden palstaa lukenut ja nyt piti oikein liittyä ja kuulla muiden mielipiteitä omasta korjausrakennushankkeesta.
Talo on sydämmeltään -47 rintamiestalo ja saanut kylkeensä elintasosiiven -68. Elintasosiipi on rakennettu maanvaraisen, kantavan laatan päälle. Vanha osa meillä on kellarillinen. Ollaan muutama vuosi asunto omistettu ja kellaria sekä yläkertaa korjailtu. Nyt elintasosiiven lattiasta löydettiin koirien toimesta hometta usemmasta kohtaa. Hajukin on aika tympeä kun pintoja avattiin ja onhan se toki tarttunut muihin pintoihin.

Ihan kaikkea lattia-alaa ei vielä olla avattu, mutta tähän mennessä ei olla löydetty mitään homeen näköistä tai lahoa mistään. Lattia oli rakenteeltaan: hiekkaa, 10 – 15cm valu, 30cm kutterilastua, puukoolaus, raakalauta ja pintana muovimatto/laminaatti. Seinät uudessa osassa lähtee sokkelin päällä olevasta alajuoksusta, jonka alla muovia lähes koko matkan. Uuden osan maanvarainen laatta on n 40cm maanpintaa ylempänä ja salaojat kunnossa.
Seinissä eristeenä kivivillaa ja tervapaperi sisäpuolella ennen umpilaudoitusta ja pintaa. Yhdestä kohtaa alajuoksu oli hieman tumma, mutta valtaosin ja varsinkin homelöytöjen kohdalta ei ole mitään visuaalisesti havaittavaa löytynyt. Ulkopuolelta sokkeli työntää suolaa kahdesta kohtaa ulos. Syytä en vielä ole keksinyt.

Näytteet kuitenkin aikanaan otettiin ja sieltä aktiivista itiö-elämää löytyi. Tähän syyksi on arvioitu laatan läpi tuleva ilma sekä varmaan kostuneet lastut vaikkeivat siltä näyttäneet.
Nyt tarkoitus olisi kesällä laittaa koko tämä ”uuden” puolen lattia kuntoon ja muutenkin tämä osa talosta valmiiksi. Nyt askarruttaa miten lattia pitäisi tehdä ja olen neuvoja kysellyt monesta suunnasta.

Olen saanut kolme eri vaihtoehtoa. Missään ei ole suositeltu vanhan rakenteen säilyttämistä ja uudelleenrakentamista.
1) kantavan laatan kapselointi vesieristeellä tms vettä ja höyryä läpäisemättömällä tuotteella. Tämän päälle eristys EPS tai XPS eristeellä ja pintalaatta + pinnoitus
2) Pohjalaattaan reikiä, salaojittava lämmöneriste , EPS ja pintalaatta + pinnoitus
3) Pohjalle uritettu Finnfoam ja väliin salaojaputkea tuulettamaan radonpoiston tavoin, Bitumimatto, EPS ja pintalaatta + pinnoitus

Miltä kuullostaa?
Itse ajattelin jokatapauksessa nostaa alajuoksun harkoilla ylös ja toiseksi betonilaatta lattialämmityksellä myös houkuttelee. Itse vierastan täydellistä höyrysulkua lattiassa ja siksi tuo vaihtoehto 2 kiinnostaa. Lopullisen ratkaisun teen vasta kun saan kaikki lattiat auki, mutta nyt olisi vielä aikaa pohtia.
Kaikki kommentit otetaan vastaan. Varsinkin pidemmän ajan kokemukset olisivat arvossaan, mutta saa huudella musta tuntuu kommenttejakin.

[hute]

Onko mahdollista saada kuvia tilanteesta?
Meillä on sama homma edessä jonka vuoksi kiinnostaa.Vielä ei ole lattioita aukaistu mutta useat
näytteet otettu. Kasvustoa löytyi reippaasti muttei silmin näkyvää.

[Matti Alander]

Melko tyypillinen nykyisin jo hyvin tiedetty riskirakenne ja hankala korjattava.
Lämmöneristys sisäpuolella betonirakenne yhtä kylmä ja kostea kuin maaperä, suurin piirtein sama kuin sisäpuolelta puukoolatut ja eristetyt kellarinseinät.
Salaojilla ei käytännössä suurtakaan merkitystä, pohjavesi melko varmasti paljon alempana.
Sen ajan hienot kosteutta sitovat täytöt, käytännössä eivät kuivu koskaan. Paksu betonilaatta samoin, erittäin hidas kuivumaan hyvissäkin olosuhteissa.
Suolat tulevat sokkelista kosteuden työntyessä siitä ulos höyrynpaine-erojen vuoksi.
Kosteuskuormaa on pyrittävä ulkoa laskemaan, rännivesijärjestelmät ja maakallistukset kuntoon. Fuktisol levyllä saadaan myös kuivumista sokkelista ulospäin jonkinverran laskettua.
Sisäpuolelta orgaaninen materiaali pois ja desinfiointi mielellään ammattilaisten toimesta.
Ensimmäiseksi aina ajatellaan kosteutta kestäviä materiaaleja, mutta pitää ottaa huomioon, että betonilaatta kuivuu ainoastaan sisäänpäin. Kuivumista ei saa estää muovikalvolla tai siihen verrattavalla eristeellä.
Suosittelen tutustumaan system Platon tuuletettavaan lattiaan ja hormi katolle. Platonin ongelmaksi on jossain todettu pölyn pääsy rakenteeseen, maahantuojilla saattaa olla siihen jokin ratkaisu. Allekirjoittaneella on tallessa tietoa aiheesta, mikäli tarvitaan niin voin lähettää sähköpostilla matti@malander.fi.
Kaikki tällaiset rakenteen korjaukset ovat jonkinmoisia kombromisseja, mutta pääasiana on kosteuskuorman alentaminen.
Kantavaa laattaa kun noin vain ei pureta.

[Veehoo]

Tästä aiheesta on puhuttu paljon ja monella on vastaavia korjauksia tehty, joten lisää kommenntteja kaivataan.

Hute: kuvia ei nyt ole ja olen vähän kaukana niitä ottamaan. Rakenne on kuitenkin tosi selkeä: vanha kantava laatta ja sen reunoilla on alajuoksu. Vanha laatta on hyvässä kunnossa ja tosi tasainen.
Keväämmällä saadaan auki ulkoportaiden kohta auki ja samoin piipun ympärys ja niistä uskon että jotain löytyy.

Matti: kiitos kommentista. Eikö voisi kuitenkin ajatella vanhaa laattaa "maana" siellä eristeiden alla? Eli siitä vanhan laatan päältä lähdettäisiin kuin kostean saven päältä maanvaraisen laatan rakentamisessa. Platoniin olen tutustunut hieman, mutta pitänee tutkia tarkemmin.

Miten porukka on tehnyt käytännössä harkoilla alajuoksun noston? Yksi tai kaksi harkkokierrosta alapuun alle, jotta sen saisi uuden laatan tasalle tai ylemmäs? Löytyykö 100mm paksua kantavaa harkkoa, että saisi sen helposti sinne rankarungon alle sopimaan?

[Matti Alander]

Vähän kaikki versiot ovat kombromisseja, mutta kyllä vanhaa laattaa voidaan ajatella maanakin ja lähteä siitä epäorgaanisilla ratkaisuilla ylöspäin.
Sokkeleita pyrkisin kuitenkin kuivattamaan myös ja kosteuskuormaa laskemaan mahdollisimman paljon.

[hute]

Pakko nyt kysyä, että onko kantava maanvarainen laatta täysin erillainen kuin maanvarainen laatta?
Meillä on maanvarainen laatta joka on -52 valmistunut. Minun tietääkseni meillä on roskavalu jonka päällä huopa, kutterinlastut ja lattia.
Ei taida olla tässä kyseessä täysin samanlainen rakenne kuin minulla?

[Matti Alander]

Kantava laatta kantaa koko talon painon ja on yleisimmin reunavahvistettu. Siis reunoilla massiiviset betonipalkit, jotka raudoitettu yhtenäiseksi kantavaksi rakenteeksi. Joissain tapauksissa kantava laatta voi olla tasapaksuinenkin ja erittäin massiivinen kiilakivilläkin täytetty.
Kantavaa laattaa ei aivan helposti kannata lähteä purkamaan ja käytännössä sen alle uusien rakenteiden asentaminen on mahdotonta.
Rintamamiestalojen lattiat ovat pääsääntöisesti ohuita maanvaraisia lattioita ja kantavien rakenteiden alla on erilliset anturat betonista tai kivilatomot.
Ohuita betonilattioita voidaan helposti purkaa ja asentaa lämmöneristeet kapillaarikatkoineen alle. Näin kosteus pysyy maaperässä, eikä aiheuta ongelmia sisäpuolella.
Alkuperäinen maanvarainen betonilattia pyrkii lämmöneristämättömänä kuivumaan sisäänpäin, eikä sitä ole suotavaa estää.

[heippa]

Kantava laatta kantaa koko talon painon ja on yleisimmin reunavahvistettu. Siis reunoilla massiiviset betonipalkit, jotka raudoitettu yhtenäiseksi kantavaksi rakenteeksi. Joissain tapauksissa kantava laatta voi olla tasapaksuinenkin ja erittäin massiivinen kiilakivilläkin täytetty.
Kantavaa laattaa ei aivan helposti kannata lähteä purkamaan ja käytännössä sen alle uusien rakenteiden asentaminen on mahdotonta.

Meidän talossa (vm. -53 rintamamiestalotyyppinen) on koepiikkauksen perusteella koko pohjan kokoinen laatta jonka päälle on valettu sokkeli ja kantavat seinät. Voi myös olla että sokkeli/seinät ja pohjalaatta on valettu jotenkin samalla kertaa, valujälki näyttää sokkelin ja seinien viereltä vähän siltä että sokkelilaudoitus olisi ollut paikallaan pohjalaattaa valettaessa.

Laatta on raudoitettu koko alaltaan ohuella sileällä verkolla (3 mm paksu, 15x15 cm silmä), reunassa sokkelin lähellä kulkee paksumpi 15 mm rauta. Laatan paksuutta on vähän hankala arvioida koska laatan alla olevan hiekkakerroksen nyrkin kokoiset kivet ovat tarttuneet valuun, mutta ehkä noin 8-10 cm. Salaojat ja salaojittava eriste on viime kesänä laitettu kahdelle seinälle, ja havaittu että pohjalaatta ulottuu kohdasta riippuen 5-20 cm sokkelin ulkopuolelle ikään kuin anturaksi. Mielestäni laatta ei ollut reunastaan paksumpi kuin tuon 8-10 cm jonka se on paksu keskeltäkin. Nyt vähän harmittaa että silloin ei tullut laitettua muistiin paksuutta, kun oli tosiaan kuvitelmissa vielä että kyseessä olisi normaali antura.

Pohjalaatta on jätetty ilman pintaa, laatoitettu paksuilla klinkkerilaatoilla, oikaistu hienommalla betonivalulla tai koolattu ja rakennettu lankkulattia vähän huoneesta riippuen. Noista kerroksista ei myöskään ihan tarkkaa rakennusvuotta ole tiedossa, tätä on näemmä rempattu vuosien saatossa enemmänkin. Mutta pointtina on se, että ainakaan joka huoneessa pintakerros ei ole tehnyt lattiasta massiivisempaa, en tosin tiedä olisiko sillä mitään merkitystäkään jos se on selkeästi eri kerrosta kuin pohjalaatta.

Onkohan tämä laatta nyt sitten suunniteltu kantamaan koko talon paino ja sitä ei voi yöuniaan menettämättä lähteä purkamaan?

[Matti Alander]

Turussa on näitä laattarakenteita tullut vastaan aina silloin tällöin ja on hyvin mahdollista, että koko rakenne on kantava.
Ensin tehty paksuhko laatta 200 - 300 mm ja sitten ulkoseinät ja väliseinät sen päälle. Kiilakivilläkin on täytetty laattaa yleisesti.
Suosittelen ottamaan yhteyttä rakennesuunnittelijaan, joka voi päättää miten korjaaminen on mahdollista. Palmroosin Mika on Turun kaupungin korjausneuvoja ja varmaankin voisi veloituksetta katsoa rakenteen. Numero löytyy Turun asuntotoimistosta kaupungin puhelinluettelosta tai keskuksesta kysymällä.
Mikalla on muutenkin ainakin parinkymmenen vuoden kokemus korjausrakentamisesta insinööri koulutuksen lisäksi.

[Simo.J.K]

Saako tuppautua samaan ketjuun? Mulla on tässä pikku töllissä tuollainen maanvarainen laatta joka on yhdestä huoneesta hakattu pois, kohta pitäisi kaivella hiekat sun muut pois sieltä ja laitella salaojittavaa eristettä ja uusi valu. Ongelma on että miten tuo homma tehdään seinän kohdalla, toisella puolella on huone josta ei ole purettu lattiaa pois.

[kakkaroolari]

Mulla ei ollut kantava laatta ja tein sen näin. Laatta piikaten seinän vierestä poikki, siis niin että väliseinän alle ja viereiseen huoneeseen jää vielä lattia. Sitten kaivoin väliseinän alle kolon uudelle anturalle. Taakse pystyyn laitoin kattohuopaa kapillaarikatkoksi ja valumuotiksi märkää maata vasten. Pohjalle soiro 50 mm finnfoamia. Sitten lautamuotti ja valu ensin kuivabetonilla ja loraus juotosbetonia päällimmäiseksi jos ei meinaa muotoutua vanhaan lattialaattaan kiinni. Tein anturan jotta se tukisi seinää katkaistun laatan kohdalla ja siitäkin syystä että saa eristeet ryhdikkäästi tota vasten laitettua. Kukaan ei mua neuvonut näin tekemään - ihan mutulla mentiin.

[wertys]

Kantava laatta kantaa koko talon painon ja on yleisimmin reunavahvistettu. Siis reunoilla massiiviset betonipalkit, jotka raudoitettu yhtenäiseksi kantavaksi rakenteeksi. Joissain tapauksissa kantava laatta voi olla tasapaksuinenkin ja erittäin massiivinen kiilakivilläkin täytetty.
Kantavaa laattaa ei aivan helposti kannata lähteä purkamaan ja käytännössä sen alle uusien rakenteiden asentaminen on mahdotonta.
Rintamamiestalojen lattiat ovat pääsääntöisesti ohuita maanvaraisia lattioita ja kantavien rakenteiden alla on erilliset anturat betonista tai kivilatomot.
Ohuita betonilattioita voidaan helposti purkaa ja asentaa lämmöneristeet kapillaarikatkoineen alle. Näin kosteus pysyy maaperässä, eikä aiheuta ongelmia sisäpuolella.
Alkuperäinen maanvarainen betonilattia pyrkii lämmöneristämättömänä kuivumaan sisäänpäin, eikä sitä ole suotavaa estää.

Tervehdys,

Mites tuon kosteuden kanssa käy jos tuollaisen eristämättömän betonilaatan päälle laitetaan höyrysulku? Meillä kun korjaussuunnittelija tahtoo ihan väkisin laittaa lattiaan sellaisen estämään huonon ilman tunkeutumista laatan läpi huoneilmaan. Eikö pelkkien laatan ja seinärakenteiden saumojen tiivistys riittäisi? Laatta on noin 150mm paksu. Eikös se kosteus tuolla ratkaisulla rupea vain voimakkaammin siirtymään seiniin? Seiniinkin hän tahtoisi laittaa villat, höyrysulun ja Gyprocin. Eikös tuo villoitus homehdu ihan väkisin kun ulkopuolella odottaa toinen kosteussulku ja uretaanieriste. Vai voisiko tuo kuivua maan päällä olevan seinäosan kautta ulospäin riittävästi? Kellarista toinen pää on puolikellari ja toinen kokonaan maan alla.

[savu]

Tervehdys,

Mites tuon kosteuden kanssa käy jos tuollaisen eristämättömän betonilaatan päälle laitetaan höyrysulku? Meillä kun korjaussuunnittelija tahtoo ihan väkisin laittaa lattiaan sellaisen estämään huonon ilman tunkeutumista laatan läpi huoneilmaan. Eikö pelkkien laatan ja seinärakenteiden saumojen tiivistys riittäisi? Laatta on noin 150mm paksu.

Meillä oli kellarissa aivan helvatanmoinen tatti seinässä tuolla tavalla "kapseloidun" lattian kohdalla. Tulokset tietty vaihtelee tapauskohtaisesti.

Onpa "suunnittelija". Laskutus seis ja suunnittelette itse, osaatte paremmin. Tekisin niin jotta reunojen tiivistys ja vaikka solmaster ep 10 / vastaava tuote pintaan hionnan jälkeen.

[wertys]

Tervehdys,

Mites tuon kosteuden kanssa käy jos tuollaisen eristämättömän betonilaatan päälle laitetaan höyrysulku? Meillä kun korjaussuunnittelija tahtoo ihan väkisin laittaa lattiaan sellaisen estämään huonon ilman tunkeutumista laatan läpi huoneilmaan. Eikö pelkkien laatan ja seinärakenteiden saumojen tiivistys riittäisi? Laatta on noin 150mm paksu.

Meillä oli kellarissa aivan helvatanmoinen tatti seinässä tuolla tavalla "kapseloidun" lattian kohdalla. Tulokset tietty vaihtelee tapauskohtaisesti.

Onpa "suunnittelija". Laskutus seis ja suunnittelette itse, osaatte paremmin. Tekisin niin jotta reunojen tiivistys ja vaikka solmaster ep 10 / vastaava tuote pintaan hionnan jälkeen.

Mutta eikö tuo solmaster ep 10 toimi höyrynsulkuna myös? Ajateltiin laittaa vain keraamiset laatat lattiaan.

[savu]

Ep10 on vedenpitävä, mutta päästää laatan kuivumaan - silloin kun asiat menevät kuten tuoteselosteessa.