70-luvun tuplabetonilaatta ja korjaus

[PanuP]

Lattialämmitys on mielestäni noin ohuella eristekerroksella riski, jonka jo mainitsitkin. Etenkin jos laitetaan tiiviit pintamateriaalit.

Saisiko tuohon jotain perustelua? Eikö pikemminkin päinvastoin paitsi että lämpöä menee harakoille?

Mistäs tämä vääntely/pullistelu ja puhkuminen? Liittyy menetelmään jossa alempi laatta piikataan pois. Kapillaarikatko, eristekerros, laatta. Paras vaihtoehto jos vain mahdollista toteuttaa.

Totta, mutta helkkarin kallis työläs hidas kun väliseinätkin kuitenkin lähtee sen poispiikattavan raakavalun päältä ja sitä myöten menee nekin uusiksi. Ei se tuplalaattarakenne mikään riskirakenne ole, elleivät muut seikat kuten huono korkeusasema/rinnetontti/jne tee siitä sellaista. Tai falskaava pesuhuone.

Jos muovi on kylmällä puolella, siihen tiivistyy sisätilasta puskeva ilmankosteus. Lattia tulee tehdä niin, ettei tule tuplahöyrynsulkuja rakenteeseen jos pintakerroksena on märkätilan vesieriste tai vaikka muovimatto.

Ei meinaa lattiassa mitään. Maaperässä on sen verran kosteutta, ettei sisäilman vähät vesimolekyylit oikein halua ängetä sinnepäin, kun ylös ja sivuille on paine-erot suuremmat.

Kyllä meinaa.

-kondenssi kylmillä reuna-alueilla

No hyvä on, kesäkelillä ilman kosteusvirta on siihenkin suuntaan, talvella toisinpäin, muina aikoina jotain siltä väliltä. Toisaalta, muovia on sinne raakavalun alle tungettu ainakin kolmena vuosikymmenenä, mutta onko tiedossa ainuttakaan tapausta, jossa tämä rakenne olisi aiheuttanut ongelmia?

-vesivahingot. Tuplalaatassa piikataan aina isosti. Jos yksinkertaisen laatan eristeiden alle laittaa muovin, joutuu piikkaamaan yhtä laajan alan auki kuin tuplalaatassa.

Tuplalaattarakenteessa on se vika, että sieltä alhaalta tapaa aina joku seinä nousta, joko puurakenteinen tai muurattu ja ulkoseinätkin ovat yleensä lattian eristetilaan suorassa yhteydessä.

Kun taas jos yksinkertaisen laatan eristeiden alla on muovi, se on reunoiltaan ylösnostettu eikä eristetilassa oleva kosteus pääse ulkoseiniin tai omalle anturalleen rakennettuihin väliseiniin.
Täysin turhaa työtä piikata laatta pois ellei muovin päällä lillu reilusti vettä, muutama vesihelmi ei meinaa mitään saatikka korkeat kosteusmittaustulokset. Siinä mielessä 1-laattarakenne on huomattavasti parempi, oli muovia eristeiden alla eli ei.

Pahoitteluni ketjun aloittajalle turhasta rönsyilystä.

[Vesah]

Jo vain, hyvinhän sitä on juttu lähtenyt liikkeelle

Pohjalaatan piikkaus ei oikeen ole tosiaan vaihtoehto ja olettaen että alajuoksut olisi kunnossa niin ne jäisi paikoilleen koska jos niitä lähtee kaikkia muuttamaan
niin homma on ihan tolkuton ja menee väkisin sitten kaikki seinäpinnatkin uusiksi, ulkoa joutuisi myös varmaan avaamaan vinolaudoituksen takia

Lattialistan nurkkia olen aiemmin syksyllä haistellut tarkemmin kun etsin mistä homeen hajua tuli, eli muualla ei haissut mutta viemärivuodon alueella missä alajuoksut pehmenneet niin haisi paikoin melko voimakkaastikkin

Tällä hetkellä ainot tiedossa oleva vika lattiassa on tuo viemärivuoto jonka takia lattiat auki (osin kylppärin vesieristeet vanhojen laattojen päälle tehtynä syyllisenä). Kph ja saunan osalta mistä näkee ulkoseinän alajuoksun niin väri on tumma mutta ei ole pehmeä. Otin myös toisesta päästä taloa vaatehuoneen nurkasta seinään aukon ja alajuoksu on terveen näköinen ainakin yläpinnastaan mitä näkee ja seinärakenne muutenkin terveen oloinen, hajua en aukosta ainakaan omaan nenään saannut
Puretulla alueella missä viemärivuoto ei ole tehnyt tuhoja niin ainakin parin väliseinän lastulevyt jotka menee alas asti alajuoksun kylkeen niin ei näy että olisi pehmennyt tai turvonnut ja kovaakin oli piikillä painellen

Nyt vaihtoehtoina on kaiketi korjata tuo purettu alue entiseen tyyliin ja jättää loput lattiat sellaiselleen tai vetää kaikki auki ja tehdä entiseen tyyliin uusi valu mutta jättää patteriputket pois ja laittaa lattialämmitys. Hommaa puoltaisi sekin että olemme tällä hetkellä muuttaneet remontin alta pois ja talo on täysin tyhjä eli tavarat on siirrettynä pihatalliin. Nyt jos muutamme takaisin ja saamme siivottua lattiasta kattoon ja tavara kerrallaan läpikäyden tavarat takaisin niin ihan hetkeen ei lattioita tule avattua

Sitä yritän pohtia että tuleeko ongelmia tuon pienen eristeen kanssa ja kumpi on isompi haitta, lattialämmitys liian pienellä eristeellä vai pakkasen puolella olevat sisälattiat ulkoseinien läheisyydessä missä patteriputket ei kulje seinän lähellä

Paljonko menee enemmän energiaa kun lattialämmityksen kanssa lämmitettäisiin huoneilman lisäksi vielä nuo nykyisin kovin kylmät lattia-alueet

Jos lattialämmitystä ei ole tuollaiseen rakenteeseen järkevää tehdä tai siitä ei tule toimiva niin koko lattianpurkuhommaan ei lähdetä vaan mennään sitten vanhalla

Pieni plus miinus mietintä

Lattialämmitys ja lattioiden avaus
+ Lämmin lattia
+ Suht suorat pinnat
+ Ei narise ja jousta kävellessä
+ Näkee missä kunnossa muut alajuoksut ja välisenärakenteet
+ Vanhojen patteriputkien vuotoriski pienempi tulevaisuudessa
+ Mahdollisesti myydessä etu myös koska tiedetään missä kunnossa rakenteet on

- Vähäinen eriste ja mahdollisesti lisääntynyt energiankulutus
- vähintään 5-6t e pääsosin itse tehden
- Mitä muuta ?

Jätetään vanhat lattiat
+ Valtavasti vähemmän työtä
+ Tietämättömyys mahdollisesti myydessä muiden lattioiden osalta

- Kylmät ulkoseinien reunat
- Vähintään käytävän ja keittiön laminaatit joutuu uusimaan rempan takia, harmittaa tehdä yhtä vinot ja huonosti kuin edellinen vanhan koolauksen päälle
- Joustaa ja narisee

[perleh]

Jouduin taannoin vanhan mökin korjaamaan, kun kosteusmittaajaa lykkäs anturin pintalaatan alle: "eihän täällä ole edes märkää" ja mittarin lukema oli 99%.

Pintalaatta pois, lecasora tasaushiekan tilalle, eps-levy päälle, betoni, ei lattialämmitystä muuallekuin märkätiloihin.

Vanhat lämmitysputket olivat jo pinnassa joten patterit vain pestiin sisältä kunnolla.
Samalla, kun lattia oli auki niin sahasin seinistä (ja tolpista) muutaman sentin pois. Laitoin harkoista noston työlaatalta pintalaatan tasolle. Bituminauha ja uusi alapuu. Senjälkeen pystytolpat takaisin kiinni uuteen alapuuhun vähän lisää tukien.

Yksinkertainen homma jossa eniten aikaa veivät vanhan pintalaatan purku ja tasaushiekan uloskärrääminen ynnä tietysti uuden valun kuivaminen. Yksin tehtynä ja yläpuoliset rakenteet hyvin 2x4'lla tuettuna.

Tosin laitoin seinäpinnatkin uusiksi koska vanha ilmasulku oli tehty villapaalien muoveista

[savu]

Lattialämmitys on mielestäni noin ohuella eristekerroksella riski, jonka jo mainitsitkin. Etenkin jos laitetaan tiiviit pintamateriaalit.

Saisiko tuohon jotain perustelua? Eikö pikemminkin päinvastoin paitsi että lämpöä menee harakoille?

Perusteena on se että kosteus pysyy kylmässä maaperässä paremmin höyrystymättä. Jos on kovin ohkaiset eristeet ja lämmitetään lattiaa, niin tarttee olla läpäisevä lattianpinnoite. Eli tässä tilanteessa, jossa puurunko lähtee laatan päältä ja pintaan laitetaan laminaatit tms, en lämmittäisi ohuesti eristettyä laattaa jonka alla olevan tavaran lillumisesta ei ole tietoa.
.....
Pari ajatusta asiasta:
Alajuoksun yläpinta / kovuus ei vielä kerro koko totuutta, viimeinen milli on se mitä rajapinnassa tapahtuu. Tehkää kunnon koe johonkin.
"Tumma" alajuoksu, olisiko painekyllästettyä - väri saattaa muuttua ajan kanssa.
Laita märkätilat nousemaan alhaalta ylös harkolla. Eka remppani oli kaivaa muurahaispesiä kylppäristä, jossa oli alajuoksut lattian sisällä. Oli mahtavat kulkueet häälentojen aikaan pesuhuoneesta takapihalle.

Ulkoseinän alueesta kannattaisi tehdä piirustus niin joku varmaan kommentoi sitä. Eli onko siellä jokin kylmäsilta vai ilmavuoto. Patteriputkilla tms lämmittäminen on vähän sellaista laastaripaikkauksen meininkiä. Nyt kannattaa penkoa kun on se luksus että voi asua muualla.

[Vesah]

Sain aikaiseksi pari kuvaa aiheesta, paljon on lisääkin mutta katsotaan kun keretään

Eli lattia ja seinärakenne, lisänä on vastaan tullut että seinässä on villan molemmin puolin tervapaperin tapainen, kylpyhuoneen ja saunan osalla sisemmän paperin tilalla on muovia ja villapaketteja tms
Maan ja pohjalaatan välistä puuttuu kuvassa myös oletettu rakennusmuovi
Maanpinta on tuon reunavahvistuksen ala kolmanneksen paikkailla eli 5-10cm kun kaivaa maata niin ollaan laatan alla jo
Lomalaudoitus puuttuu kuvasta, 22mm vaakakoolaus sen ja tuulensuojan välissä eli huonosti tuulettuu
Lomalaudoitus päättyy alapuun alareunaan
Lomalaudoituksen alareuna on viimeisessä kuvassa takapihan puolella ~10cm maasta, etupihan puolella 15-20cm
http://i161.photobucket.com/albums/t234 ... j9hjfe.jpg

Tuulikaapin jälkeen kuvaa käytävältä, tuossa pintalaatta on jotain ~7cm paikkeilla, styrox 5cm, keittiössä seinän reunassa laatta aika niukka 5cm. Koolauksesta ja lastulevystä saa 5cm lisää pelivaraa
http://i161.photobucket.com/albums/t234 ... qfcg8s.jpg

Tuulikaapissa on todella tarkalla, taitaa olla alle 10cm yhteensä tilaa
http://i161.photobucket.com/albums/t234 ... nvn4vw.jpg

Alajuoksua saunan ulkoseinältä
http://i161.photobucket.com/albums/t234 ... d61b97.jpg

Alajuoksua kph ulkoseinältä, tumma väri kaikkialla vastaantulleissa ala- ja yläjuoksuissa sekä runkotolpissa, vertailuna 10v sitten lisättyä puuta terassin oviaukon muutoksen johdosta. Patteriputket kulkee eristämättömänä styroksin ja pintalaatan välissä
http://i161.photobucket.com/albums/t234 ... rjhyni.jpg

Tuota samaa mustaa on kaikki runkotolpat, ala ja yläjuoksu sekä kattorakenteet täynnä, osassa enemmän osassa vähemmän, labrasta sain tuloksen ja yksi pesäke kasvoi penicillium ja chaetomium hometta joka on ilmeisesti lähes puhdas tulos
Oletus on että ovat rakennusvaiheessa olleet taapelissa ja saaneet kasvustoa. Taapelin välipuun tapaisia jälkiä löytyy melkeen kaikista tolpista

Empä löytänyt kuin yhden huonon kuvan ulkoa talosta, takapihan puoli, kph ja s on tuossa terassin kohdalla ja kattotikkaiden jälkeen jatkuu jälkeenpäin jatkettu varastolaajennus
http://i161.photobucket.com/albums/t234 ... w6e6bh.jpg

Lattialämmityksen suhteen kaipaan mielipiteitä toimivuudesta ja miksei koko homman

[Tuplavee]

Ohi aiheen, mutta mitä tuommoisessa rakenteessa haetaan lattialastulevyllä?

[Vesah]

Veikkaan muusta suoritetusta ja suorittamatta jätetystä toiminnasta päätellen että nopeasti ja äkkiä uutta lattiapintaa, ovet ja ikkunat uusittu, uudet pienemmät ovet vanhoihin karmeihin, ikkunoita en ole vielä tutkinut, varmaan samalla tapaa, kylppäriremontti alkuperäisen lastulevy + muovitapetin päälle gyproccia ja laattaa, vanhan lattian päälle tasoite ja vesieriste ja uudet laatat, vanhoihin valurautakaivoihin korotusta betonilla jnejnejne

[PanuP]

Veikkaan muusta suoritetusta ja suorittamatta jätetystä toiminnasta päätellen että nopeasti ja äkkiä uutta lattiapintaa, ovet ja ikkunat uusittu, uudet pienemmät ovet vanhoihin karmeihin, ikkunoita en ole vielä tutkinut, varmaan samalla tapaa, kylppäriremontti alkuperäisen lastulevy + muovitapetin päälle gyproccia ja laattaa, vanhan lattian päälle tasoite ja vesieriste ja uudet laatat, vanhoihin valurautakaivoihin korotusta betonilla jnejnejne

No sehän nyt viritykseltä kuulostaa.

[Hekuli]

Aika usein noilla patteriputkilla, mitkä kiertävät ulkoseinälinjoja pitkin alapohjan eristetilassa, on käsittääkseni ollut funktiona lämmittää sitä ulkoseinän alajuoksua sen verran, ettei välttämättä ole vaurioita päässyt syntymään (siis jos kyseessä riskirakenne, pohjalaatta ja sitämyöten alajuoksut maanpinnan alapuolella) kosteudesta johtuen. Eli sillä ollut kuivattava vaikutus ja tiedän muutaman tapauksen kun on patterilinjat muutettu pintaan, niin on ajan kuluessa syntynyt vaurioita alajuoksuihin. Tapauskohtaista toki, paljolti riippuu rakennuspaikasta myös. Sitä en tiedä saako lattialämmitys aikaan samaa vaikutusta. Mutta ehkä ihan pähkäiltävä asia myös...

[savu]

Näytti siltä että oli laitettu muovit ulkoseinän alajuoksujen alle. Hyvä jos näin on, oliko muovi hapertunut vai kunnollista?

Toinen boonus oli tuo leikkaus. Alapuuta ei oltu motitettu valesokkelilla kahdelta puolelta. Maanpinnan perkaaminen ulkopuolelta ja kallistukset vedenpoistot yms..

Tämä on edelleen vain yksittäinen mielipide: nyt kun näkee tuon talon kokonaisuutena, korjaisin sen mitä on mennyt vesivahingossa, järkkäisin tuuuletukset katon alle ja asuisin.

[Vesah]

Otin pienet koepalat alapuusta, saunan puolelta, suunnilleen samalta paikalta kuin oli aiemmin kuva jossa oli orannsia muovia näkyvissä

http://i161.photobucket.com/albums/t234 ... jifcdm.jpg

Tuollaisen näköisiä paloja sieltä löytyi
http://i161.photobucket.com/albums/t234 ... vdwipb.jpg
http://i161.photobucket.com/albums/t234 ... ncy207.jpg

Alapinnassa ~0,5mm tuollainen ehkä vähän lahonneen oloinen pinta, kynnellä painellen kovaa ja piikillä yhtä kovaa kuin muukin puu, erityisempää hajua en saannut irti, jotain nenää ärsyttävää pölyä/hometta/lahoa mutta voi tulla muualtakin kun ilman naamaria nuuskin paikkoja

Ulkoseinien alla muovi, vaikuttaa olevan ihan ehjää ja pehmeää

Wcn alajuoku väliseinästä, ei muovia

http://i161.photobucket.com/albums/t234 ... zlinwk.jpg
http://i161.photobucket.com/albums/t234 ... wrqswm.jpg

Tuo musta noissa kyljissä tuli terästä kun leikkasin, varsin terveen näköinen tosin pohjalaatta on melkoista perunapeltoa ja tuo kohta oli osittain irti betonista

Onko ajatuksia puolesta vastaan, vähän mieli tekisi tehdä lattiat uusiksi mutta mutta

Jos uuden valun paksuus on 70mm niin 50mm on paikoin maksimi eristeen vahvuus ja paikoin voisi saada 75mm, riippuu tosiaan kuinka valtavasti pohjalaatta aaltoilee

Vahinkoalueen osalta kävi joku suunnittelija pyörähtämässä ja mainitsi että onnistuisiko eristeen tilalla käyttää muistaakseni vaahtolasia, epäili kyllä että on liian pieni kerros sanoi selvittelevänsä, googlella katselin ja aika isoa mursketta näytti olevan ja soveltuukohan muutenkaan tuohon käyttöön, kapillaarisen kosteuden estoa haki ilmeisesti samalla mutta ei liene noin ohuessa kerroksessa juuri vaikuttaa, onko kokemuksia moisesta aineesta

[Vesah]

Ajatuksia ???

On mainittu että ei saisi olla tiiviitä pintamateriaaleja, onko laminaatti tiivis, mikä ei ole tiivis ?, tai kysytään että mitä materiaalia lattiaan pitäisi laittaa, lankkulattia lakattuna tai maalattuna lie myös melko tiivis kö ?, parketti, laatta, vai mikä


Tuosta patteriputkien kuivattavasta vaikutukseta mietin myös että mikä on ero

Patteriputki kiertää ulkoreunojen alueella ja parissa paikkaa keskemmälläkin, kovilla pakkasilla putkessa kiertää ehkä 50-60ast pikkupakkasilla 30-40ast
Lattialämmitysputki kiertäisi ulkoalueiden lisäksi keskemmälläkin, kovilla pakkasilla ehkä 40ast luokkaa ja muuten 25-30 ?

Patteriputki kulkee ehkä sen 5cm styroxin puolessavälissä ilman eristettä, lämmitysputki tulisi pintabetoniin

savu mainitsi tuossa että antaa olla nykyisellään ja laittaa tuuletukset katolle, eli siis lastulevyn alta lautakoolauksen välistä. Toteutusta mietin että joka huoneen molemmista päistä pitäisi avata laminaatti ja lastulevy, tehdä joku kotelo ja tehdä kotelo seinää pitkin katolle, parissa paikassa useampikin

Jos lattian alta viel tuuletuksen katolle niin miten painovoimaisen ilmanvaihdon kanssa, hormi ja kph poistopuhallin imee varmasti enemmän ilmaa ulos kuin tuolta lattian alta menisi eli alkaisi vetää ilmaa katolta lattian alle ja sisälle. Jos korvausilmaa ottaa ulkoa lattian alle niin lattia kylmenee entisestään ja edelleen epäpuhtaudet kulkee sisälle lattian alta
Vai miten oli tarkoitus ?

Ajatusta jos kuitenkin tekisi lattia uusiksi niin sitä katselin että pohjabetoni on melkoista perunapeltoa, hyvä ettei betoninvalajan saappaatkin ole unohtuneet valun sekaan niin styroxin asentaminen tuollaisen kynnöksen päälle on aika haastavaa. Millä tuota voisi tasata, mietin että miten esim hiekkapuhallushiekka, suht edullista, kuivaa ja tasalaatuista, miten jos sitä levittäisi pahimpien monttujen ja heittojen päälle että saisi styroxsille vähän tasaisempaa pohjaa

[PanuP]

Ajatuksia ???

On mainittu että ei saisi olla tiiviitä pintamateriaaleja, onko laminaatti tiivis, mikä ei ole tiivis ?, tai kysytään että mitä materiaalia lattiaan pitäisi laittaa, lankkulattia lakattuna tai maalattuna lie myös melko tiivis kö ?, parketti, laatta, vai mikä

Tuskin muovimattokaan liian tiivis olisi. Oon kyllä törmännyt tapauksiin, jossa lattiapinnoite on ollut liian tiivis, mutta kaikissa noissa kohteissa on ollut jotakin muuta heti lähtökohtaisesti kunnolla pielessä. Kuten vaikka lämpimän käyttöveden kiertoputki eristeen alapuolisessa kapillaarikatkokerroksessa...
Laita vaan se pinnoite, mikä itseä miellyttää.

Tuosta patteriputkien kuivattavasta vaikutukseta mietin myös että mikä on ero

Patteriputki kiertää ulkoreunojen alueella ja parissa paikkaa keskemmälläkin, kovilla pakkasilla putkessa kiertää ehkä 50-60ast pikkupakkasilla 30-40ast
Lattialämmitysputki kiertäisi ulkoalueiden lisäksi keskemmälläkin, kovilla pakkasilla ehkä 40ast luokkaa ja muuten 25-30 ?

Patteriputki kulkee ehkä sen 5cm styroxin puolessavälissä ilman eristettä, lämmitysputki tulisi pintabetoniin

Nää on näitä juttuja, joista on niin monta totuutta kuin on kertojaakin. Lisätään edelliseen vielä se, että jos neuvotaan välttämään liian ohkasta lattiaeristettä ettei sisäilman lämpö aja maakosteutta ylöspäin, silti patteriputkella välitetyllä lämmöllä onkin kuivattava vaikutus, mutta ei ilmeisesti em. kosteusriskiä.

savu mainitsi tuossa että antaa olla nykyisellään ja laittaa tuuletukset katolle, eli siis lastulevyn alta lautakoolauksen välistä. Toteutusta mietin että joka huoneen molemmista päistä pitäisi avata laminaatti ja lastulevy, tehdä joku kotelo ja tehdä kotelo seinää pitkin katolle, parissa paikassa useampikin

Jos lattian alta viel tuuletuksen katolle niin miten painovoimaisen ilmanvaihdon kanssa, hormi ja kph poistopuhallin imee varmasti enemmän ilmaa ulos kuin tuolta lattian alta menisi eli alkaisi vetää ilmaa katolta lattian alle ja sisälle. Jos korvausilmaa ottaa ulkoa lattian alle niin lattia kylmenee entisestään ja edelleen epäpuhtaudet kulkee sisälle lattian alta
Vai miten oli tarkoitus ?

Luulen että tarkoitti vain yläpohjan tuuletuksen tehostamista vailla yhtyettä näihin alapohja-asioihin. Yhdessä kuvassa kun näkyy, että talo on rakennusajalleen tyypillinen lättähattu ja niissä usein on heikohko yp:n tuuletus.

Ajatusta jos kuitenkin tekisi lattia uusiksi niin sitä katselin että pohjabetoni on melkoista perunapeltoa, hyvä ettei betoninvalajan saappaatkin ole unohtuneet valun sekaan niin styroxin asentaminen tuollaisen kynnöksen päälle on aika haastavaa. Millä tuota voisi tasata, mietin että miten esim hiekkapuhallushiekka, suht edullista, kuivaa ja tasalaatuista, miten jos sitä levittäisi pahimpien monttujen ja heittojen päälle että saisi styroxsille vähän tasaisempaa pohjaa

Mikä ettei, tai sitten lecapapua, jos heittoja ja kuoppia on niin paljon.

[savu]

Jep tarkoitin vesikaton alustan tuuletusta, en lattian alle menevää systeemiä.

Nää on näitä juttuja, joista on niin monta totuutta kuin on kertojaakin. Lisätään edelliseen vielä se, että jos neuvotaan välttämään liian ohkasta lattiaeristettä ettei sisäilman lämpö aja maakosteutta ylöspäin, silti patteriputkella välitetyllä lämmöllä onkin kuivattava vaikutus, mutta ei ilmeisesti em. kosteusriskiä.

..ettei lattialämmityksen lämpö aja kosteutta ylös.

Jos patteriputket on olleet ok lattiarakenteessa, voi olla ettei toimivuus ole enää sama jos lämmittää isommalta alalta lattialämmityksellä. Ei tiedä ellei kokeile. Voi olla että toimii tai sitten ei. Paikan päällä pätevät säännöt näkyy aiemmin rakennettujen asioiden osalta. Korjaisin sen mikä ei toimi. Jokainen muutos toimiviin asioihin on riski.

Mitäpä jos sen lattialämmityksen asentaa, on sitten käyttämättä jos ei toimi. Sitten kun pintalaatta on kuiva niin laittaa jonkun koepalan vaikka muovikelmua joka huoneeseen ja mittailee paljonko tulee kosteutta. Ottaa sitten sen riskin että muuttuuko olosuhteet märemmiksi myöhemmin ja loput alajuoksut on homeessa. Jos haluaa lattialämmitystä todella paljon, tekisin noin.

[PanuP]

Mitäpä jos sen lattialämmityksen asentaa, on sitten käyttämättä jos ei toimi. Sitten kun pintalaatta on kuiva niin laittaa jonkun koepalan vaikka muovikelmua joka huoneeseen ja mittailee paljonko tulee kosteutta. Ottaa sitten sen riskin että muuttuuko olosuhteet märemmiksi myöhemmin ja loput alajuoksut on homeessa. Jos haluaa lattialämmitystä todella paljon, tekisin noin.

Näkisin kyllä asian niin, että jos lattialämmitys (tai mikä muu tahansa yläpuolelta tuleva lämpöenergia) lämmittää perustaa niin, että sen vesihöyrynosapaine nousee, kosteusvirta lähtee sivuille, ei ylöspäin. Paitsi jos lämpö lakkaa ja perusta jäähtyy hitaammin niin sitten tietysti jossain vaiheessa kosteusvirta on suoraan ylöspäin.