Betoniseinässä hometta puupintojen takana?

[Mustekimi]

ite ostin vuoden 50 rintsikan mikä oli ollu puolvuotta kylmillään kun oli vedet tullu käyttövedestä sekä patteriverkosta kellariin talvella kun oli öljykattila sipannu 30 asteen pakkaspäivänä..

siellä oli kuntokartotuksen yhteydessä havaittu homeitiöitä kellarista.. hinkkasin kaikki irtorappinkit pois muureista ja imuroin kaikki irtopölyt lattioista ja seinistä..
jonka jälkeen sumutin mikrosumuttimella kokotalon lattiasta kattoon homeenestoaineella ja sen jälkeen talo savustettiin pks kuivauksen toimesta.. minkä jälkeen 48h ei saanu mennä taloon edes sisään..

tätä ennen oli siis kaikki pinnat purettu vaakalaudotukseen asti.

tää nyt oli varmaan ihan kaikista radikaalein tapa.

[alspe]

Meillä kellarin pinnat purettu ja aloituksen kaltaista väriä ihan pienessä alueessa seinää. Onko seiniä tarpeen hioa sieltä missä on valkoista kalkkimaalia terveen näköisesti vai riittäiskö vain hioa värilliset alueet? Ei millään viitsisi pöllyttää koko kellaria pölylle.

[alspe]

Onko nämä violetin väriset alueet sitte hometta? Ne löytyi kellarin paneloitien yms. takaa. Nyt niiltä on kosteus viety pois kun seinät kuivuu sisään, seinät ovat melkoisen rutikuivat mittareilla katsottuna.

Voiko noi kohdat puhdistaa esim. porakoneen teräsharjalla? Kuppitimanttikoneelle toi seinä voi olla vähän turhan epätasainen ja se pöllyttää melkoisesti. Lähinnä se, että onnistuu toi jos kevyesti sipaisee värin pois siten, että rakennusimurilla imee samassa viereltä kun porakoneteräsharjalla raspaa?
Uutta kalkkimaalia niskaan kun väri on poissa?

https://www.dropbox.com/sh/a72n32wolaz8 ... pbVha?dl=0

[savu]

Ehdotan kuitenkin pölyä. Kun on noiden kanssa tullut rimpuiltua pari vuotta, seinäneliöitä ~250. Tulee homma nopeammin tehtyä kuin nysväten. Olen hakenut Hilti DG150-koneen eräästä Messukylän vuokraamosta ja siihen kuuluvan jättiläisimurin. Kevyellä kosketuksella kaikki skeida veks ja pinta on ollut kuin uusi. Rappaamaton pinta on unelmakohde putsata kun on kunnon laitteet. Paljaaseen ja kovaan betoniin ei tule kuoppia jos ei hampaat irvessä jyrsi samaa kohtaa.

Sitten 10 euron puutarhapainepumppupullolla Virkon S-liuos pintaan ja aineen kadottua kalkikimaali päälle.

[Nmanner]

Jos se on kalkkimaalia niin varmaan toimisi niinkin, että uittaisi märäksi niin pehmenee. Sitten kun on pehmeää niin vaikka ihan teräsharjalla rapsii pois.
Pinnasta tulee varmasti melko laikukkaan näiköinen jos vanhaa rapsii sieltä täältä pois ja sitten paikkailee kalkkimaalilla.

[Mutteri]

Hui mitkä mustat laikut ap:llä. Kyllä jotkut homeet ja sädesieni pirulainen pystyy kasvamaan betoninkin pinnalla.

http://www.espoonhomekoirat.fi/homeen-t ... ikutukset/

[Mutteri]

Miten muuten aloittaja teki kellarissaan, onko paikat jo kunnossa

[Matti Alander]

Katsotaan jos vaikka aloittaja, vielä vastaisi ja tuliko kauppoja. Mitä on tehty ja mikä on nyt tilanne.
Varsin tyypillisiä 80 luvun toimia on toteutettu ja riskirakenteita saatu aikaiseksi. Ulkopuolelle tehty rivinteeraus oudompi vaihtoehto ja varmasti vaikuttaa myös oireiluun. Kellaria muuttaessa asuin tilaksi on syytä huomioida, että rintamamiestalojen kellarit ovat olleet alun perin sisäänpäin kuivuvia, niin seiniltään kuin lattioiltaankin. Kosteuskuorma kellarinseinään yleisesti vielä pahentunut monestakin syystä: Maakallistukset väärin päin, rännivesien ohjauksessa puutteita, salaojien tukkeutumista ja vaurioita jne... Koko kellari vaatii yleisesti jo peruskorjausta, lämmöneristystä, sekä kuivumissuunnan muuttamista ulospäin.
Usein luotetaan vain siihen, että talo sijaitsee soraharjulla mistä ei paljonkaan ole apua kun sisäänpäin kuivumista estetään muovimatoilla sun muilla ratkaisuilla.
Pääsääntöisesti rakenteet ovat korjattavissa, työtä on tietysti paljon ja tietoa pitää kerätä, jotta ei tuhlaa rahojaan turhaan. Kuten edellä on kerrottu vähintään P 3 luokan suojaimia tulee käyttää ja tuollainen kertakäyttöhaalarikin on varsin kätevä.
Kellarirakenne niin lattioiden, kuin seinienkin osalta voidaan muuttaa ulospäin kuivuvaksi käyttämällä lämpötilaeroja hyödyksi, kuten yläosan rakenteissakin. Betonilattia ja kellarinseinä ovat varsin saman tyyppiset rakenteet maanalaisilta osiltaan. Ulkopuolelle riittävän paksu lämmöneristyskerros vesihöyryä läpäisevänä, niin kosteus alkaa virtaamaan pois rakenteesta korkeamman vesihöyryn osapaineen suunnasta matalampaan. Kyse on Dalttonin kaasujen osapainelaista, perus rakennusfysiikkaa.
Lattiassa lämpötilaerojen saaminen on aavistuksen vaikeampaa, koska maaperä ei asuin käytössä pääse kovinkaan helposti jäähtymään. Suositeltava eristyspaksuus salaojittavalla lämmöneristeellä on 200 mm lattialämmityksellä. Salaojittava lämmöneriste toimii myös kapillaarikatkona, jolloin erillisiä huonekorkeutta syöviä kapillaarikatkokerroksia ei tarvita. Kellarin seinäänkin 200 mm on suositeltavaa, ehkä vaikein ratkaistava on maan pinnan yläpuolinen osa sokkelia.
Suositeltavin tapa on lämmöneristys ulkopuolelle kauttaaltaan ja hyvä vaihtoehto siihen on rappaus eps S 100 vaikka 100 mm kerroksena. Yläosaan nätti valkoinen tippalista ja ei ole lainkaan niin pahan näköinen mitä usein kuvitellaan. Kombromisseja sitten voi olla monenlaisia, tällöin ulkopuolen eristys ja sisäpuolen eristys yleisesti asennettu 300 mm lomittain. Kovimmilla pakkasilla on joillakin rakenteilla tullut vastaan yläosan kondenssia, käytettäessä esim. kivivillaa rivinteerauksen välissä. Alaosan kuivaavat ominaisuudet kuitenkin toimineet kuivaajana, eikä isompaa ongelmaa tullut vastaan kivirakenteilla.
Orgaanisien aineiden puiden ja pahvien kanssa toimiessa, on mietittävä kellarissa rakenteita ja aina olisi eduksi käyttää pätevää rakennesuunnittelijaa.
Kellarilliset rakennukset ovat olleet ongelmallisia myös julkisissa rakennuksissa, muovimattoineen sun muineen. Nekin pystyttäisiin korjaamaan ja liian usein hyviäkin kivirunkoisia rakennuksia tuomitaan purkuun. Oikeastaan päivääkään ei mene, että jossain päin Suomea uutisoidaan homekouluista, ongelma on laaja ja oikeastaan tietoa ei ole vieläkään tarpeeksi. Suunnitellessa on ajateltava miten rakenne pääsee kuivumaan, mikäli se jostain syystä kastuu. Turhan usein ajatus jää vain kosteutta kestäviin materiaaleihin ja remontti toimii vain muutamia vuosia.