Kaivuhommista ja eristyksestä

[JusHar]

Terve RMT väki!
Kahlailtua viestiketjut läpi, ajattelin pistää omat tuuminnat näkösälle.

Talomme on -56 rakennettu RTM, jossa koko talon kokoinen kellaritila on käytössä.

Tällä hetkellä tilanne on sellainen, että luultavimmin joudumme piikkaamaan pesuhuoneen ja viereisen säiliöhuoneen lattiat auki öljyvahingon vuoksi (ulkosäiliön paluuputki vuotanut ja öljyä mennyt talon alle).

Kellarissamme on lämpimät puku- ja pesuhuoneet sekä sauna.
Kylmiä tiloja on pukuhuoneen vieressä oleva perunakellari (ei ko. käytössä), ns. säiliöhuone sekä pannuhuone ja pitkä autotalli.

Puku- ja pesuhuone on remontoitu "nykyaikaiseksi" joskus -90 luvun alussa sen, eli laattalattiat ja seinät sekä pesuhuoneessa sähköinen lattialämmitys.

Taloon on myöskin joskus aiemmin tehty sisäpuolelle rivinteeraus noin 100mm harkolla, enkä ole satavarma siitä mitä siellä välitilassa majailee (villa kenties?).

Elikkäs... tuo rivinteeraus lienee pakko purkaa, jos meinaa lattian piikata auki, ja poistaa alta saastunutta maata?

Toinen mieltä askarruttanut asia on tuo ulkopuolen vesieristys.
Ajattelin seurailla ensikesän, miten korkealle pohjavesi talomme lähellä nousee (mahdollista säiliön paikalle juntatusta 400mm viemäriputkesta joka ylettyy n. 3.5m maanpinnan alle), mutta jos tuon pesu- ja pukuhuoneen haluaisi säilyttää lämpöisenä, niin toimisiko salaojituksen kaverina normaali patolevy + bitumikaista + solimate?

Kolmas mieleen juolahtanut juttu on tuo kohtuullisen kookas veranta.
Hökötyksellä on leveyttä 4.6 m. ja syvyyttä 2m. (kts. kuvat).
Edestä: http://i168.photobucket.com/albums/u162 ... GP0473.jpg
Sivulta: http://i168.photobucket.com/albums/u162 ... GP0474.jpg

Onko mahdollista kaivaa sokkeli anturapintaan asti, ilman että tuo koko komeus kaatuu niskaan...?
Niin... ja jos joku on homman tehnyt, niin kokemuksia kehiin!

Tulipas pitkä vuodatus , toivottavasti joku sai selvää.

Aurinkoista kevättä kaikille!

[Matti Alander]

Kaivuuhomma on ihan helposti toteutettavissa koneella kaivaen, vaatii tietysti todellisen ammattimiehen puikkoihin. Koneeksi Bobcat liukuohjatun kaivurilla tai kauhanpyörittäjän jolla voi kayhan kääntää ylösalaisin.
Tuollainen rakenne on rintamamiestaloissa melko yleinen. Pilarit ovat useasti ilman anturaa ja ainoastaan puolen metrin syvyydellä.
Sokkelimaalin kesiminen on nähtävissä selvästi kuvissa, kyseessä on mitä ilmeisimmin Yki muovikalvomaali, joka on liian tiivis ja pysyy huonosti.
Kosteus kivijalkaan tulee pääsääntöisesti kapillaarisesti maaperästä ja sitä on melko vaikea estää. Salaojituksella ei siihen ole kovinkaan paljon vaikutusta.
Patolevyllä se ei lämpimässä kellarissa onnistu, syynä liian korkea lämpötila patolevyn ja seinän välissä, joka estää vesihöyryn pisaroitumisen patolevyn pintaan. Suosittelen hyvin vesihöyryä läpäiseviä salaojittavia lämmöneristeitä, totuttuun tapaan, niin seinä kuivuu tuossa tuokiossa.
Koska kyseessä on vahinko osallistuu vakuutusyhtiö varmaankin kustannuksiin, joten kellarin lattiakin olisi tehtävä samoin, kuin seinätkin. Rakenteesta pitäisi saada ulospäin harveneva ja pääosa lämmöneristeestä ulkopuolelle. Tämän jälkeen sisustaminen on sitten melko vapaata, eikä ole huolta home- tai kosteusongelmista.
Molempia toimenpiteitä ei pidä tehdä samanaikaisesti, perustusten sortumavaaran välttämiseksi. Suosittelen aloittamista ulkopuolelta ja vasta sen jälkeen sisäpuolelle.

[EL48]

elähän hätäile, soitappas ympäristökeskukseen ja kysele noita saastuneiden maiden kanssa plärääviä putiikkeja, sieltä löytyy sellaiset bioperäiset liemet jotka hajoittaa polttoöljyn ja siten puhdistaa maan...

täten laatan piikkaus ja aukikaivuu sekä massanvaihto eivät ole EHKÄ aivan välttämättömiä....

polttoöljy/aromaattiset hiilivedyt maassa kuullostaa paljon pahemmalta kun sen on, sen on ammattilaisille "no big deal"...

sitten jos se pääsee pohjaveteen niin......

AUTS!

t:sähköputkimies-puistokemisti-ekovihreäenviromentaalihörhö

[JusHar]

Ympäristökeskus on ollut jatkuvasti mukana, kuten myös puolueeton konsultti.

Maaperä on tutkittu tarkasti, ja lattian piikkaamisen tarkoitus on eristää asuintilat haihtuvilta hiilivedyiltä.

Myöskään bioperäiset liemet eivät luultavasti toimi noin syvällä maansisässä.

Ulkopuolen joutuu tekemään "omaan sottaan", koska on saneeraamista.

Salaojittava lämmöneriste vaikuttaa ihan hyvältä, mutta on vaan niin peijoonin kallis verrattuna patolevyyn.
Lisäksi itseäni arveluttaa miten saisin poistettua sokkelista vanhan pikikerroksen, tuntuu olevan aikasta tiukassa kiinni...

[Matti Alander]

Piki yleensä irtoaa vesihiekkapuhalluksella varsin helposti. Mikäli käytettäisiin patolevyä, piki olisi myös saatava pois, että patolevylläkin olisi edes jonkinmoiset toimintaedellytykset. Patolevyn toimintaidea ei ole tuulettuminen, vaan vesihöyryn kondensoituminen patolevyä vasten.
Kustannuslaskennassa taas kannattaa huomioida, että patolevy on vaan patolevy, salaojittavalla lämmöneristeellä on neljä toimintoa: Salaojitus, lämmöneristys, kosteuseristys ja kapillaarikatko.
15 vuoden aikana sadoissa kohteissa yrityksemme on voittanut tarjouskilpailun käyttämällä salaojittavaa lämmöneristettä, patolevyn sijaan, koska työmäärä massanvaihdossa jää murto-osaan patolevyrakenteessa, siis kokonaisuutena kellarinseinän korjauksessa salaojittava lämmöneriste on halvin vaihtoehto.
Varsinkin kaupunkialueella ylijäämämassojen kuormaus, kuljetus, sekä jätemaksut ovat melkoinen kustannuserä. Lisäksi uuden massan kuljetuksesta, kuormauksesta ja kaivantoon roudaamisesta tulee myöskin kustannuksia.
Samoin mikäli patolevykin tulee ohjeiden mukaisesti asennettuna aikaa vie pikihuovan kiinnitykset anturoihin, suojalistan poraamiset ym. myös jonkiverran.
Tietysti kaikkein tärkeintä on kuitenkin toimivuus ja kellarinseinän pysyminen kuivana.

[Hower]

Mikäli käytettäisiin patolevyä, piki olisi myös saatava pois, että patolevylläkin olisi edes jonkinmoiset toimintaedellytykset. Patolevyn toimintaidea ei ole tuulettuminen, vaan vesihöyryn kondensoituminen patolevyä vasten.

Patolevystä olet sanonut, että kondensoituminen ei toimi, eli pien poistaminen on sikäli tarpeetonta...
Patolevystä voi sanoa, että se irrottaa kellarin seinän ihan mukavasti kosteasta maamassasta.

salaojittavalla lämmöneristeellä on neljä toimintoa: Salaojitus, lämmöneristys, kosteuseristys ja kapillaarikatko.

- salaojat kai tarvitaan ihan erikseen?
- lämmöneristyksen merkitys pelkästään maan alla on aika olematon energiatalouden kannalta.
- kosteuseristys ja kapillaarikatko riitävässä määrin tulee patolevylläkin

Samoin mikäli patolevykin tulee ohjeiden mukaisesti asennettuna aikaa vie pikihuovan kiinnitykset anturoihin, suojalistan poraamiset ym. myös jonkiverran.

- eipä nuo työvaiheet kovin mutkattomia ole fuktisolinkaan kanssa...
Patolevy on ainakin meillä toiminut, jopa ilman massanvaihtoja.. varmuuden vuoksi perinteiseen tapaan pidetään sisäpinnat hengittävinä.

Unohdit Matti muuten mainostaa fuktisolin joustavuutta routaa vastaan... vai onko se ominaisuus poistunut tuotteesta.

[JusHar]

Itselläni ei tuo massanvaihto ole ongelma. Lähipiirissä 2 kpl. sora-autoja, joita voin itsekkin ajella + etukuormaajalla varustettu traktori.

Meininki on tehdä suurin osa itse, tietenkin poislukien kaivutyöt.
Saaneeko noita vesihiekkapuhallusvehkeitä vuokraamoista?.
Itselleni uusi asia .

Onko kellään kokemuksia sisältä tiiviistä rakenteesta, jossa patolevy?

Ajattelin tosiaan seurata tuon pohjaveden tasoa ja päätellä siitä, onko revohkaan aihetta. Tosin kun pesuhuoneeseen tulee uudet pinnat, niin mieli tekisi varmistaa niiden toimivuus ja pitkäikäisyys.

[Matti Alander]

Edelleenkin tärkeintä on rakenteiden kuivuus ja terveellisyys, kuin hinta korjaukselle.
Sitten tulee energian kulutus, joka sekin on tärkeä pointti.
Toimii se rakenne jotenkin patolevylläkin, kun alkuperäinen sisäänpäin kuivuminen varmistetaan ja ilmanvaihdosta huolehditaan.
Riskiä alkaa muodostumaan lisää, kun patolevyn päälle asennetaan lämmöneristys ja pahin on tilanne kun sisäpuolelle samanaikaisesti asennetaan höyrytiiviit pinnoitteet. Todellinen pommi on liittää tähän rakenteeseen koolaus, villa ja höyrynsulku.
Parasta on rakentaa rakennusfysiikan mukaisesti tiivis sisältä, ulospäin harveneva ja pääosa lämmöneristeestä ulos.
Vesihiekkapuhalluslaitteen voi hankkia vaikka Biltemasta, tavallisen koti painepesurin lisälaitteeksi, eikä maksa paljon.
On myös urakoitsijoita, joilla on ammattilaisten kalusto, jolla koko sokkeli hoituu 2-4:ssä tunnissa.
Ikkunat on hyvä suojata muovilla käytettäessä urakoitsijaa, on muuten sellaiset paineet pesurissa.
Hower patolevy kyllä irroittaa seinän kosteasta maasta, mutta antura vaan aina istuu tukevasti siinä kosteassa maassa. Siksi kapillaarinen kosteus olisi yksinkertaisinta työntää lämmittämällä vesihöyrynä ulos seinästä. Silloin ei pidä olla huopakaistaleita kriittisimmässä kohdassa ulkopuolella estämässä tätä.
Salaojaputket ovat vain yksi osa koko toimivasta salaojitusjärjestelmästä ja tottakai nekin tarvitaan. Se mikä järjestelmästä monasti on puuttunut on ollut pystysalaojitus kellarinseinän matkalle ja tiivis 200 mm kerros ylhäällä ulospäin luiskattuna.
Lämmöneristyksellä on aina merkitystä ja varsinkin kosteustekniikassa. Suosittelen jälleen mainosmielessä ostamaan uusimman Rakennus Tekniikan Maailman a 7 €, jossa tämä kerrotaan varsin helppotajuisesti yksinkertaistettuna.

[JusHar]

Itselleni on myös hinnalla merkitystä köyhä kun olen.
Pistää se kovastkkin harkitsemaan ja punnitsemaan, kun vaihtoehdon A materiaalikustannus on yli nelinkertainen vaihtoehdon B hintaan...

Ymmärrän että massanvaihto tasaa hieman tilannetta mutta silti...

[Hower]

Hower patolevy kyllä irroittaa seinän kosteasta maasta, mutta antura vaan aina istuu tukevasti siinä kosteassa maassa.

..Näinpä, ja kantavienkin väliseinen anturat istuvat tukevasti siinä kosteassa maassa. Ja kosteus haihtuu 50-vuotisella perinteellä mukavasti sisään päin.

[Matti Alander]

Näin on Hower, edellyttäen, ettei sisäpintoja mitenkään tiivistetä ja ilmanvaihdosta huolehditaan.
Vanha sanonta, että köyhän ei kannata ostaa halpaa pitää yllättävän hyvin paikkansa.
Rintamamiestalot ovat toimineet kellarinsa osalta vuosikymmeniä sisäänpäin kuivuvina, toisarvoisessa käyttötarkoituksessa. Rakenteellisiin muutoksiin on tarvetta vasta kun käyttötarvetta muutetaan.
Ritilärakenteet saunan lattioissa riittivät esi-isillemme, mutta nykyisin halutaan lattialämmityksiä, sun muita nykyajan hienouksia.
On kuitenkin ikävää, kun hyviä taloja pilataan remontoidessa aivan liian paljon ja lopuksi lakimiehet rikastuvat ja hermot kiristyvät.
Ennen kannattaa jättää remontti tuonnemmaksi ja säästää rahaa, että remonteraa sitten kerralla oikeaoppisesti.
Ongelmana on myös tiedon paljouden sulattaminen, jota nykyisin liikkuu ja siitä oikeiden tapojen erottaminen.

[lassi]

Osallistumpa minäkin tähän keskusteluun. Tontti pieni, talo pohjaltaan noin 130 neliöä, kaivuusyvyys keskiarvo 1,8 m. Kaivannon keskiarvo leveys noin 80 cm. Salaojitusta suunnitellessani laskennallinen rekkaralli oli 7 täyttä rekkaa maata pois ja 7 täyttä soraa tilalle. Huh huh. Olisihan se onnistunut, mutta kun olisi vaatinut työn teettämistä. Tai sitten oman rekan kaivikoneen ja bobcatin ostoa tai vuokrausta. No lopputulos oli nämä salaojittavat eristeet. Kaivikone pihaan talon umpäri kaivuu(kova maa ei pelkoa talon siirtymisestä).Kone pyöri päivän, jonka jälkeen itse asensin salaojat, nurkkakaivot, salaojittavat eristeet ,soran ja lisänä vielä sadevesisysteemit. Seuraavaksi kone pyörimään jälleen päiväksi ja kaivannot umpeen. Tehty ratkaisu oli oikea ja bonuksena sain vielä lämmöneristeen sokkeliin ja varmasti toimivan ratkaisun. No mikä sitten mietitytti eniten. Lähinnä suodatinkankaan kestävyys. Eikä sekään kauaa. Tietkin tehdään nykyään sen varaan. Eli jos omistaa koneet, soramontun ja maankaatopaikan ei kannata tehdä muutakuin patolevyllä. Mutta muuten kannattaa kyllä selvittää rekkarallin hinta. Se kun vaatii myös kaivinkonee kuormaamaan kokoajan. Ei tuo ollut kovinkaan kallista eristettä kun rekkaralli jäi lähes kokonaan pois.

[JusHar]

lassin kirjoituksessa on kyllä ihan hyviä pointteja. Tosi on että vaikka ne vehkeet ja läjityspaikka löytyy, niin työläämpää se takuulla on.
Minkälainen rakenne sulla on sisäpuolella? Oliko hankalaa kuistia?
Meidän pihassa on varmaan tuo kaivusyvyys aikalailla sama, mihin johdit kaivosta vedet? Jouduitko laittamaan pumpun?
Mitä Mitä Mitä... alan jo kuullostaa samalta kuin 4 vuotias poikani

[lassi]

Tää vastaus vähän kesti. Toivottavasti vielä luet. Mä tein itse suunnitelmat Käyttäen apuna netistä löytyviä ohjeita. Mulla kellarin rakenne on rivinteeraus, sokkeli betonista ja kaikki makaa kantavan laatan päällä. Varsinaista anturaa ei ole lainkaan(paitsi elintaso siivessä). Salaojat joudun pumppaamaan avo-ojaan. Tosin laitoin väliin metrin kaivon, josta saadaan sitten kasteluvesiä. Samaiseen kaivoon johdan myös sadevedet. Pumpun putki on reilusti purkuputken yläpuolella, joten pelkoa sadevesien joutumusesta talon alle ei ole.

[JusHar]

Jatkan tähän aiemmin aloittamaani. Lattiarakennetta tuumatessa ajattelin että kun lattian alle on kuulemma laitettava HDPE kalvo, niin se olisi varmaankin syytä asentaa mahdollisimman kauas lattiavalusta ettei laattaa tulisi kaksinkertaista höyrynsulkua?

Urakoitsija ehdotti finnfoamia lattialämmitetyn laatan alle eristeeksi, mutta olisikohan styroksi huokoisempana käyvämpi ratkaisu.

Eristeen alle tulee sorakerros kapilaarikatkoksi + radonputkisto.