Maanvaraisen laatan kunnostus

[Veehoo]

Nyt alkaa tämä homma olemaan ajankohtainen. Soitin Sisäilmayhdistyksen remonttineuvontaan ja he neuvoivat puhdistamaan vanhan kantavan laatan. Sen päälle sanikalla Xps siihen päälle ja siihen sitten pintalaatta etc. Miltä kuullostaa?
Tämä tapa jotenkin sotii hieman omia ajatuksia vastaan, mutta en nyt suoraltaan lähde tyrmäämään. Kuulemma näistä on positiivisia kokemuksia, mutta epäilen ettei mistään näistä korjaustavoista ole kovin pitkää kokemusta olemassa.

[30luvunhirsitalo]

Kellari saa seinustoilleen keväällä fuktisol-levyt salaojaremontin myötä. Kellarin lattia on tällä hetkellä betonilla, jossa betolux-maali päällä. Olen pohtinut lattialämmityksen asentamista (ja mahdollisesti kaakelilattian asentamista) kellariin. Huonekorkeus on varmaankin 2,2m. Onko lattiaremontin vaiheet siis:
1) nykyisen betonin auki repiminen
2) kapilaarikatkon asentaminen (vai fuktisol?) mitä eroa, kumpi edullisempi?
3) uusi täyttö
4) laatoitus

Muutama selventävä kysymys:
- Lattialämmitystä ei kannata asentaa nykyisen betonin päälle, jos ei ole kapilaarikatkoa. Mistä saan tietää, onko lattiassa katko?Poraamalla lattiaan? Onko auki repiminen ainoa vaihtoehto?
- Kuinka iso työ kyseinen homma olisi (pinta-ala n. 30m2) (euroissa arvioiden?)
- Jos lattialämmitystä ei lopulta haluta asentaa, tulisiko silti pohtia fuktisolin asentamista lattiaan

[Junka]

Kirjoitan nyt tähän viestiketjuun, miten korjasin oman rintsikan olohuoneen. En tiedä onko oikein tehty..
50 luvun hirsirunkoinen rintsikka maanvaraisella laatalla. Alkutalvesta alkoi lattiasta nousta tunkkaista hajua, joten en epäröinyt aukaista heti lattiaa. Vanha rakenne alhaalta ylöspäin: heiveröinen valu, lautoja 50cm välein(täysin homeessa), hapertunut tervapaperi, turvetta, kivivillaa 10cm, lattialaudat, kovalevyä, MUOVIMATTO.
paikallistin hajun kivivilloihin. Liekö villa imenyt vähän kosteutta ja sidosliima alkanut haista? Koko alapohja tyhjennettiin, eikä kosteutta näkynyt.
Valua tuli vahvistettua raudoituksen kera, kun alla tiivistynyt hiekka oli jättänyt ilmataskuja ja reunavalussa oli muutama halkeama.
Alimmat hirret tervattiin. Väliseinän kohdalta vaihtui alin hirsi kun oli niin laho. Lattiakoolausta vahvistettiin ja tuettiin varulta tiilillä keskeltä. Koko alapohja desinfioitiin liekittämällä varovasti ja kolmesti VirkonS aineella suihkuttamalla.

Uusi rakenne: alhaalta ylös. Laatta, bitumi, lecasoraa 10cm, ekovillaa 30cm(tiiviisti tampattuna), lattiakoolauksen väliin rimoilla tuettuna kipsilevyt, kipsilevyn päälle alumiiniteipillä lattialämmityskaapeli, kaapelin väleihin cyproc soiroja ja tasotteella kaapeli piiloon, koolauksen päälle lastulevy, pahvi, laminaatti.

Villakerrokseen tuli ulkoseinän kohdalle 15cm ekovillalevyjä pystyyn, ettei villan painumista tapahdu.

Epäilin että tuleeko lämpö 22mm lastulevyn ja 8mm laminaatin läpi, mutta hyvin lämpiää! 20neliölle 1800W kaapeli. Lämpötilan muutokset tapahtuu hieman viiveellä.
Epäilykseni on, että alku talvesta kun painovoimainen ilmanvaihto kiihtyy hormissa, alkoi alipainetta tulla asuntoon. Talossa oli vain yksi korvausilmaventtiili(wcssä), jolloin korvausilmaa on tullut alapohjan reunavalun halkeamista ja vetänyt kosteutta lattiaan.
Nyt korvausilmaventtiileitä lisätty ja ilma hieman parempi. Vielä pari huonetta avattava..

[sini]

Kaikki tällaiset rakenteen korjaukset ovat jonkinmoisia kombromisseja, mutta pääasiana on kosteuskuorman alentaminen.
Kantavaa laattaa kun noin vain ei pureta.

Voiko tuota laatan kantavuutta yrittää selvittää muuten kuin kaivamalla sokkelin vierestä, että löytyykö anturaa tai ei (tai miten luotettavasti sitäkään voi tulkita)? Olisi nimittäin yksi mökkeröinen alustavasti vähän kiinnostuksen alla... Ei ole kellaria, eikä kissanluukkuja, ei ole kuulemma koskaan ollut. Eli lattia ei välttämättä liene kovin ok kunnossa? Asia kai olisi korjattavissa työllä ja rahalla, jos se olisi sellainen laatta, minkä voisi purkaa. Mutta jos se on sellainen, mitä ei välttämättä voi purkaa, ei kuulosta yhtä hyvälle. Eli miten tuon kanssa sitten etenisi, lapio mukaan näyttöön?
Toisaalta mietin runkoakin, se ei ole hirsitalo. Ajatus, että edessä olisi pystypuiden uusimista, vähän arveluttaa. Sokkelia on kylläkin maan päällä näkyvissä ehkä 20..30 cm.

[Matti Alander]

Olet oikeilla jäljillä , kantavan maanvaraisen laatan korjaaminen vaikeampaa. Rintamamiestaloissa näitä kantavia laattoja hyvin harvoin, ovat etupäässä 70 ja 80 luvun rakenteita.
Betonilaatta maanvaraisena yleisin talon perustustapana, kuntotarkastuksesta pitäisi rakenne selvitä.