Mikä lämmitysjärjestelmä.

[Slantsix]

Terve. Uusi rintamiestalon omistaja tässä. Jonkun verran lukenut aiheita läpi, mutta.
Talo vuonna 45-46 rakennettu. Pinta-ala yhteensä n. 150m2. Josta asuinkäytössä lämpösenä n. 90m2. Loput kylmää tilaa kellarissa, johon alkuperästen piirustusten mukaan on pitänyt tulla kodinhoitohuone yms. Mutta sinne on vain tehty sauna, suihku ja pukuhuone. Ei ikinä remontoitu, vain katto uusittu ja uusittu jotain putkia ja lämminvesivaraaja.
Lämmityksenä on tällä hetkellä kellarissa saunatiloissa sähköpatteri.
Alakerrassa, suorasähköpatterit. Vain olohuoneessa on varaavatakka. Makkarin ja keittiön puuliesi ja pönttöuuni on purettu pois. Yläkerrassa suorasähköpatterit ja yksi käyttökiellossa oleva pönttöuuni makuuhuoneessa, mistä on tiiliä tippunut tulipesästä. Yläkerran pikkukeittiöstä on purettu puuliesi pois.
Kellari on tarkoitus ottaa kokonaan lämpöiseen käyttöön, ensin sokkelin ja salaojituksen uusiminen ja eristys yms.
Ajatuksena on ollut, kellariin vesikiertolattialämmitys, kun uusii sen lattian ja eristyksen.
Alakertaan ilmalämpöpumppu, takka jää tunnelman luojaksi, vesikiertopatterit.
Yläkerta remontoida pönttö vai purkaa kokonaan pois? Vesikiertopatterit tilalle. Ja ilmalämpöpumppu.
Autotalli 50m2 (on mitä jäljellä rak oikeutta) joka tulisi n. 20m päähän talosta, vetäisi talolta putket ja vesikiertolattialämmitys.
Mutta millä lämmittää toi vesikierto? Ajatellut puuta siihen ja varalle/laiskoille päiville sähkövastus. Toimisiko joku Atmos + iso varaaja? Mikä litramäärä ois varaajalle hyvä?
Ideoita ja ajatuksia? Vai unohtaa koko vesikiertosysteemit ja ihan jotain muuta...?

[lmfmis]

Jokin lämpöpumppu kannattaa laittaa.

Jos silmä kestää mankelit seinällä, niin niitä yksi per kerros. Kaikkein kannattavin.

Jos vesikiertoa laittaa niin vilp. Ja jos rahasta ei väliä niin mlp. Molemmille lattialämmitystä ja kaksilehtisiä pattereita. Vesikiertoa voi väliaikaisesti lämmittää muutaman satasen putkikattilallakin, ei tarvitse isoa varaajaa ollenkaan...

Käyttövedet ratkaiset erikseen.

[Slantsix]

Käyttövedelle pidän nykyisen järjestelmän. Mlp ei persaus ja lompakko kestä.

[Nmanner]

Ilppi on nopea ja helppo, sitten kun kyllästyy suhinaan ja vetoon niin laittaa jonkun muun.

Ei siinä kyllä enää mitään erotusta jää puu vs. MLP jos uuden atmoksen + latausjärjestelmä ja energiavaraajan laittaa.
Attack tai vastaavat merkit on hiukka halvempia kuin mainitsemasi Atmos. Pari kuutiota vois olla sopiva varaaja. Tai siis minimi jos tosissaan puulla lämmittää.

http://www.kaukora.fi/usein-kysytyt-kysymykset

tuolla on karkea taulukko varaaj/kattila kombinaatiolle. Itse joskus pähkäilin niin se olisi ollut luokkaa 30-40 kW ja 2 m3 vettä. Mut laitoin kuiteskin Vesi-ilmalämpöpumpun kun halvalla sai.

Täällä on aika kattava valikoima eri vaihtoehtoja: http://www.hemeltron.fi

[Ruskolainen]

On siinä kunnon sekametelisoppa kun lattialämpöä, vesikiertopattereita ja ilppiä. Ja vesikierto kaukana olevaan autotalliin

Autotalliin vain ilp. Kaikki muut ratkaisut ovat kalliita ja häviöt esim vesikiertoisessa talolta talliin suuret ellei eristä erittäin hyvin. Ei autotallia kannata lämmittää kuin 10-15 asteeseen tai auto ruostuu pilalle. Riittävästä ilmanvaihdosta huolehdittava.
Tuttavalla vesikiertoinen lattialämmitys öljyllä autotallissa( 2 autoa ja varastotilaa) ja etäisyys talolta alle 10m. Öljyn kulutus romahti kun vesikierrosta siirryttiin ilmalämpöpumppuun ja pumppu oli maksettu takaisin alle 2 vuodessa. Ja talo ja talli rakennettu sentään 1990-luvun loppupuolella.

[rantapelto]

Minä laitoin tuolta hemeltronilta viadrusin kattilan ja laddomat latauspumpun. Vaaraajaksi ei mahtunut kuin 1,5 kuution lämpöakku. Hinnaksi koko pompsille tuli 5000€ kun putkituksen työn osuus oli ilmainen. Verrattuna öljyyn joka oli aiempi lämmitysmuoto on säästöä tullut niin että järjestelmä on maksettu puolen vuoden päästä (2,5 vuotta). Ainoa huono puoli on tuo varaajan pienuus. Lämmityskerrat 0C 1 krt/vrk -10C 2krt/vrk -20 3krt/vrk. Sähkövastus on apuna. Puuta palaa talvesta riippuen 20-25 pinometriä.

[pvalila]

Autotalli on tosiaan aika ilmeinen paikka ilpille.

Ilpin puhkunta kuivaa märän auton tehokkaammin kuin moni muu lämmitysratkaisu.

Kellarin lattian lämmittäminen edellyttää, että lattian rakenne on ko. tarkoitukseen sopiva.

Lämmön ajaminen eristämättömään alapohjaan on taloudellinen katastrofi ja kiihdyttää helposti kapillaarista vedennousua.

Jonkin sortin kompromissi kustannusten ja mukavuuden välillä on tökätä lattiaan sähkökaapelit millilleen kulkuteiden kohdalle siellä, missä mattoja ei voi käyttää.

Suihkulle allas, niin ei tarvitse surra kosteusjuttuja niin paljoa (Allas myös tuntuu jalan alla lämpimältä heti kun on muutaman litran vettä ehtinyt valuttaa). Kaappi olisi toki vielä parempi pitämään kosteuden pois rakenteista.

Ilppien suhinaa olen kuunnellut jo vuosia, olematon noiden ääni on. Halpamalleihin ei kannata sortua, kalliin asennuksen takia (joka maksaa siis saman halpaan ja kalliiseen laitteeseen) vaaka kallistuu laadukkaampien laitteiden suuntaan. Jos ilppien on tarkoitus olla talon päälämpölähde myös - 30 asteen pakkasilla niin mallivalikoima menee huomattavan suppeaksi, itse päädyin Mitsun FD-sarjan pumppuihin (malli on jo poistunut markkinoilta).

[Slantsix]

Kellariin tulee täysremppa, kun teen siitä kokonaan lämpöisen tilan. Eli lattian auki piikkaus yms hauskuus edessä.
Autotalli ei ole käyttöautolle, vaan se on enemmän harrasteauton rakentelutila.

[ranch_k&k]

Kannattaa kuitenkin miettiä, tarvitseeko sen tallin olla koko ajan lämmin. Kun lämpöä aina menee hukkaan kun sitä siirretään.

Noista takoista/pönttöuuneista. Niittenkin kannattava korjaus, riippuu ihan siitä, saatko puuta ilmaiseksi.

[pähkäilijä]

Autotalli on tosiaan aika ilmeinen paikka ilpille.

Ilpin puhkunta kuivaa märän auton tehokkaammin kuin moni muu lämmitysratkaisu.

???

yhtä vähän sieltä kosteaa ilmaa poistuu lämmittää autotallia millä tavoin tahansa jos sama sisäilma kiertää.

Toki jos ilpin laittaa ilmastoinnille kondensoi se sitten vettä ja valuuttaa poistoputken kautta ulos mutta se ei lämmityskäytössä ole ratkaisu.

[tuuma]

Autotalli on tosiaan aika ilmeinen paikka ilpille.

Ilpin puhkunta kuivaa märän auton tehokkaammin kuin moni muu lämmitysratkaisu.

???

yhtä vähän sieltä kosteaa ilmaa poistuu lämmittää autotallia millä tavoin tahansa jos sama sisäilma kiertää.

Toki jos ilpin laittaa ilmastoinnille kondensoi se sitten vettä ja valuuttaa poistoputken kautta ulos mutta se ei lämmityskäytössä ole ratkaisu.

Jep, nyt on Pvalilalta päässyt aivopieru Varmaankin kuitenkin tarkoitti että kun märkä lämmin auto ajetaan sisään niin timerillä laittaa ILP:in muutamaksi tunniksi jäähdytykselle eli kuivatukselle.

"Autotallimalleja", joissa alhainen asetusarvo mahdollista eli ns. ylläpitoasetus on vain kai kourallinen määrä. Enkä tiedä onko sellaista olemassakaan, jonka voisi halutuksi ajaksi laittaa kuivatukselle ja sitten jälleen jatkaisi sitä moodia mihin viimeksi jäi.

[Slantsix]

Aikani pähkittyä ja muutaman päivän talossa asuneena Taidan päätyä ILP:i + varaavatakka alakerrassa + korjattu pönttö yläkerrassa ja suorasähkö kun laiskottaa.
Mutta toi kellari vielä mietityttää.
Tulevaan "autotalliin" kanssa ILP:i ja suorasähkö koville pakkasille.
Miltäs toi kuullostaa?

[Apa]

Meillä on vähän samat asiat mietinnässä. Kaikissa tiloissa oli sähköpatterit + ilp keittiössä ja kaikki takat purettu. Nyt kellarin lattiavaluun tuli vesikiertoinen lattialämmitys. Keskikerroksen lattia avataan, niin laitetaan sinnekin vesiputket. Sama homma vintille, mutta varsinainen lämmitysmuoto on ihan auki vielä.

Ilp on muuten hyvä, mutta en halua sitä jatkossa kovin keskeiselle paikalle pöhisemään. (Kellariin voisi olla hyvä jos ulkoyksikön saa piilotettua kätevästi. Muutenkin kun siellä lämpöä tarvitaan kesälläkin)
Mlp on selkeästi yli budjetista
Vilp ulkoyksikkö on ruma ja kallis sekin
Aurinkokeräimet on rumat ja vaatisi kohtuuttoman ison varaajan vaikeaan paikkaan kellariin.
Vesitakka-tekniikkaa ei viitsisi sotkea tulevaan pönttöuuniin.
Sähkökattila olisi investointina pieni ja ehkä toimintavarmin kaikista, mutta käyttökulut on täysi arvoitus.
Jos autotallia aletaan jossain vaiheessa lämmittämään niin ehdottomasti ilp sinne. Mutta jos tallissa olisi vesipisteitä tai muuten haluaisi pitää matalaa peruslämpöä, niin silloin sähköpatteri(t) (Ilpiä ei voi säätää kovin matalaan lämpötilaan, eikä käynnisty sähkökatkon jälkeen.)

[pera8x]

minä olen kyllä ehdottomaseti vesikiertoisen lämmityksen kannattaja. ja se lämpöenergiakin mieluusti puusta. voin kertoa oman rojektini pääpiirteittäin, mitenkä sen toteutin ja että olenko ollut tyytyväinen.

elikkäs. ostettiin jotain 4 vuottakohan siitä nyt alkaa oleen niin tällänen vanha omakotitalo. tai vanha ja vanha. vuonna 1960 valmistunut. vuoden verran uudempi, kun edellinen muistaakseni. talo oli purkukuntonen ja edellinen asukaskin oli kuollut. perikunta sitä sillon möi ja halusi välttää ihan kaikki riskit, eli möivät pelkän tontin hinnalla ja kaikki vastuu ostajalle. peli oli selvä. ei muutakun kaupat lukkoon ja sitten vaan ihmetteleen, että mitähän tällekkin sitten tekis. no, oltiin me sitä jo melkein puolisen vuotta keretty sitten suunnitteleenkin, että mitä sinne tehdään. se touhu, kun tuntui olevan etanan hommaa tuon perikunnan kanssa. siis se kaupan käynti tästä talosta. no, kaupat saatiin kuitenkin tehtyä ja piti alkaa hommiin.

lähtökohtana siis kellarilla varustettu puoliksi maanalla oleva omakotitalo. koko kellari aivan hirveessä homeessa. ei sinne mitään homekoiria olisi voinut viedäkkään, varmaan olisi menettäneet hajuaistinsa. sen verran karsee oli ominaistuoksu. yläkerta oli ihan ok ja se oli ollut käytössäkin kokoajan, lukuun ottamatta sitä aikaa, kun se edellinen asukas kuoli ja talo oli perikunnan hallinnassa. kellari oli ollut kylmillään jo toista kymmentä vuotta. siitä sitä sitten alettiin korjaamaan.

ihan ekana niin ylä-, kun alakerrastakin kaikki irtoava pois. sitten uutta pintaa paikalleen, eli yksinkertaisesti sanottuna yläkertaan täydellinen pintaremontti ja alakertaan/muuhun taloon melko täydellinen tekninen remontti. alakerrasta lattiat piikattiin auki, pantiin eristeet ja muut systeemit, lattialämmitysputket ja uus valu perään. salaojat ja patolevyt ulkopuolelle. uusi puukattila, mutta vanha 2 kuution varaaja sai jäädä. yläkertaan uudet patterit. kaikki ikkunat uusiksi jne. kauhea, melkein vuoden repäsy täyspäiväisesti talon kimpussa ja lopulta se oli kokolailla valmis.

no miltä se nyt tuntuu, kun lämmitys ja eristys toimii? hienoltahan se. lämmitys ei maksa, kun vaivanpalkan hakea puuta millon mistäkin. ja sitten tietenkin sen puun pilkonnan, varastoinnin ja tuuppaamisen kattilaan. energian kulutus luonnollisesti laski jonkin verran, kun eristyksia ja lämmityjärjestelmää paranneltiin, mutta mikä parasta, niin se sähkölaskun pienuus. ilman saunomisia sähkölaskut on olleet n. 50e/kk. sähkökiuas honasee omansa ja jos sitä käyttää ahkeraan, niin voi melkein tuplata tuon sähkön kulutuksen. systeemi toimii. talven pakkasilla kerta vuorokauteen pistää tulet kattilaan, niin lämmintä riittää. saa suihkussakin lotrata ihan rauhassa, kun ei tartte pelätä sähkölaskuja. ja torpassa ei vedä, niin ei tartte villasukkien kanssa pelata.

olen tyytyväinen ratkasuuni. hommaa siinä oli, mutta se kannatti. ainakin näin jälkeenpäin ajateltuna. lainaa joutu pankista tietenkin ottamaan jonkun verran ekstraa, kun pisti kerralla kuntoon, mutta nytten säästän sen saman rahan ja vähän enemmänkin lämmityskustannuksisa ja voin maksella lainaa takasin ja ostaa vielä vaikka jotain turhaakin pikkurahalla ja silti olen voiton puolella entiseen verrattuna. ja sellanen pointti vielä, että meillä oli takka olkkarissa ja se purettiin, mutta tunnelman takia haluttiin joku kevyt takka siihen tilalle, niin laitettiin sitten sellanenkin. aika vähiin on kyllä takan käyttö jäänyt. eniten sitä käytettiin sillon raksavaiheessa, kun ei ollut edes patteriputkia paikallaan, niin sai sillä sitten lämpöö. ja vielä sellanen pointti, että jos on monessa kerroksessa talo ja monta tulipesää, niin ei se nyt ainakaan mun mielestä niin nautittavaa puuhaa ole niitä kaikkia jokapäivä olla sytyttelemässä. kerta päivässä riittää.

jos miettii vesikiertoista lämmitystä, niin ei se lopulta niin kauhean iso homma ole. nyt tässä muutamaan muuhunkin taloon tehny noita vesikiertosia lämmitysjärjestelmiä, niin eihän se ole, kun putken pätkimistä ja mittaamista ja sellasta miettimistä enimmäkseen, että loppupuloksesta tulee järkevän näkönen ja muutenkin toimiva. eli sen voi tehdä ihan yhtälailla itse, kun ne muutkin remontit. kustannuksia tulee lähinnä siitä kattilasta, jos sellasella lämmittää ja sitten noista putkista ja mutkista ja muista vesiputkiosista. jää se (ylihintaisen) putkarin palkka poies, niin se kutistaa tuon koko homman kustannukset aika pieniksi. suosittelen.

tollasia pikku mietteitä vaan pistin ilmoille, kun lämmitysjärjestelmästä oli kerran kyse.

[Khyron]

Vesitakka-tekniikkaa ei viitsisi sotkea tulevaan pönttöuuniin.

Näin jälkikäteen mua hiukan harmittaa ettei otettu vesitakkaa, ei sillä et sillä olis järkevää koko taloa lämmittää, mut nyt kun laittaa tohon tulisijaan tulet lämmittää se helposti olohuone/keittiötä niin että lattialämmitys menee pois päältä, vesikiertosena lämpöä sais tasattua paremmin.

Varsinaisena lämmitysjärjestelmänä toimii mlp ja lämpö jaetaan vesikiertoisesti lattialämmityksenä alakertaan ja pattereilla yläkerran huoneisiin koska sinne haluttiin puulattiat.