Joku RM-taloja tunteva hoi!

[Wanhimmainen]

Eli olemme miettineet vuonna -54 rakennettua RM-talon ostoa.
Talo on 84 neliöinen, alakerrassa vessa, keittiö, olohuone ja makuuhuone. Ylhäällä kaksi makuuhuonetta vessa ja vintit sekä kellarissa runsaasti puuvarasto ym tilaa ja sauna ja saunassa suihku.

Kellari on kylmää tilaa. Eli sinne ei ole tehty lattialämmitystäkään pesutiloihin. Laatat on laitettu, mutta ei tod.näk. vesieristeitä. Ilmanvaihto on ratkaistu saunassa siten, että kun valot napsauttaa päälle lähtee "joku pieni laite hyrräämään". Saunan seinässä siis reikä ulos, jota pitkin ilma menee koneellisesti. Reiästä näkyy ulos. Anteeksi tietämättömyyteni kyseisistä laitteista, toivottavasti tämä oli edes vähän ymmärrettävästi selitetty kellarikerroksessa ei muuten haise lainkaan tunkkaiselle/perunakellarimaiselle. Ikkunat ovat siellä vanhat ja etenkin rappusista kyllä ilmavaihtuu, kun ovi on jo käyttöikänsä päässä. Se on selvillä, että salaoja remontti pitäisi tulevina vuosina tehdä. Muutoin emme kellaria itse remontoisi, ei edes laitettaisi lattialämmitystä. Vaihtaisimme vain saunan lattian kaakelit ja ehkä lisäisimme siihen myös vedeneristyksen. Emme missään nimessä halua alkaa kaivaa syvyyttää lisää taloon, se on liian kallis pommi. Herättääkö tämä ajatuksia?
Niin ja lisäyksenä, vuonna 2011 tehdyn kuntoarvion mukaan kellarissa ja saunan lattiassa havaittu kosteutta, mainittu kylläkin että on tavallista näille taloille.

Keskikerroksessa ei oikeastaan ole mitään isompaa remonttia, kaikki pinnat vain ja keittiön kaapistot. Vessassa ei haittu kosteutta.

Yläkerrassa vessassa ei myöskään havaittu kosteutta. Siellä on kaksi huonetta ja vinttitilat, jotka haluaisimme puhkaista vaatekomeroiksi. Vintillä ei todettu aistinvaraisesti vuotoja. Onko talon tuulettuvuuden vuoksi kuitenkin parempi, ettei vinttejä otettaisi asuinkäyttöön? Emme halua lähteä muuttamaan mitään, millä voi pilata talon terveyden. Toinen ajatus oli, että puhkaistaisiin vain pieni osa vintistä komeroksi ja loput vinttitilasta jäisi koskemattomiksi.

Oleellista lienee se, ettemme kaipaa modernia, kaikkia nykyajan vaatimuksia täyttävää taloa vaan mukavaa ja meille riittävää ratkaisua. Toki RM-taloissa viehättää myös tunnelma, edullisuus ja tässä kyseisessä talossa mahtava puutarhapiha rauhallisella alueella. Ja olemme molemmat muuten asuneet lapsuutemme vanhoissa taloissa, mies RM-talossa ja minä 30-luvun puutalossa, joten villasukat ja kerrosten ravaaminen on tuttua huttua..

[RTMPekka]

Vaikuttaa aika samanoloiselle kuin tämä oma purulaatikko seitsemän vuotta takaperin. Ihan asuinkelpoinen oli tämäkin, mutta paljon on tehty vuosien mittaan ja villasukat myös tulleet tutuiksi. Kellarista sen verran, että varaudu tekemään sille jotakin. Talvella sujuu suihkut sun muut kun lämmittää saunan. Muutoin suihku on elämys kun kuuma vesi höyryää +8 asteisessa ilmassa. Kesällä taas kosteus ei lähde millään, paikat ei vaan ehdi kuivua jos suihkussa käydään nykynormin mukaan joka päivä.

Yläkerrassa jos jotakin alat laajentamaan niin neuvoisin harkitsemaan kunnon eristämistä ja ilmansulkupaperointia. Pienenee oleelisesti lämmityksen tarve koko talossa.

ILP on myös hyvä, sillä hoituu käytännössä lämmitys aikasesta keväästä pitkälle syksyyn. Sijoitteluun ja lukumäärään en ota kantaa:-)

Remontteja kun suunnittelee kannattaa ottaa myös selvää mitä ja miten vanhaan taloon näitä voi tehdä. Pieni mainos tälle palstalle! Eri tavoin ja materiaaleilla on täälläkin tehty ja varmasti suht. toimivia ratkaisuja saatu. Rautakaupoista ei minun kokemuksen mukaan kannata neuvoja kysellä, siellä ei osaamista vanhan korjaukseen juurikaan ole. Tosin varmasti on myös poikkeuksia.

Onnea projektille jos siihen päädytte!

[pvalila]

Kellarin lattia voidaan rakentaa kahdella tavalla, vanhalla ja uudella.

Siinä vanhassa systeemissä talo rakennettiin hyvälle paikalle eikä salaojia tehty. Kellarin alle ei laitettu mitään kapilaarikatkoa (sepelikerrosta tms.) vaan jokin kohtuullinen määrä kosteutta sai rauhassa nousta betoniin, kulkea sen läpi ja haihtua kellarin sisäilmaan. Homeongelma on lähellä, jos betonilaatan päälle vedetään vesieriste tai jollain muulla tavalla estetään laatan hengitys: usein ongelman alkusyyksi riittää, että lattialle jätetään vaikkapa auton vanha kumimatto. Huoneilmaan haihtuva kosteus ei tarkoita hajuhaittaa.

Uudessa systeemissä alla ovat salaojat, kapillaarikatko katkaisen kosteuden nousun ja betonista ei nouse kosteutta sisäilmaan. Betonilaatan päälle voidaan siis huoletta vetää vaikkapa vesieristeet, laatta pysyy kuivana koska kosteutta ei alhaalta tule.

Sekä uusi että vanha tapa toimivat, mutta niitä ei pidä sekoittaa keskenään. Metsään menee, kun vanhan talon betonilattian päälle vedetään nykynormien mukainen vesieriste (tai ihan vain kosteuden haihtumisen estävä muovimatto).

*************************

Jos liikkeellä ollaan vain keskisuuren budjetin kanssa niin seuraava on kohtuullinen tapa kohdella vanhaa kellaria:

- Ei muovimattoja tms. haihtumisen estäviä juttuja mihinkään. Laminaatti ei hengitä eikä sen alle asennettava solumuovi liioin. Aito parketti ja aaltopahvi sen alla ovat parempia.
- Laatoitus on usein ihan ok mutta saumapinta-alaa on oltava riittävästi ja pitää käyttää vanhanaikaista, hengittävää saumalaastia. Kiillon tuotteet taitavat sellaisia olla, esimerkiksi muutoin mainio Mapei tekee liian tiiviit saumat. Kiillon saumavahvistetta (vai mikä se puteli nyt oli) ei pidä käyttää, lopputulos on liian hengittämätön.
- Lattialämmitys minimiin. Lämmön ajaminen "märkään" lattialaattaan lisää haihtumista eli vettä sisäilmaan nostava "pumppu" vain kiihdyttää toimintaansa. Lisäksi sähkömittari tulee hulluksi, jos alat ajamaan lämpöä laattaan, josta lämpö pääsee edelleen täysin vapaasti alla olevaan kosteaan maahan.
- Suihkukaappi on ehdottoman hyvä juttu. Jos et kaupan malleista tykkää rakenna oma: tee oma versiosi miten teet mutta höyryn on pysyttävä sisällä. Suihkuttelun jälkeen höyry tiivistyy kaapin seiniin ja poistuu viemärin kautta. Teoriassa voit rakentaa koko pesuhuoneen yhdeksi isoksi, höyrytiiviiksi suihkukaapiksi joka on irti itse talon rakenteista.

(Tällaista rakennetta kutsutaan nimellä huone huoneen sisällä ja tavallaan se kosteusteknisesti vastaa autotalliin ajettua asuntovaunua).


Suihkuallas on sikälikin kiva juttu, että se on täysin lämmin kun suihkuvettä on valunut sen päälle viisitoista sekuntia; pienen massan lämmittämiseen riittää pieni lämpömäärä.

[pvalila]

Kompaan myös kaimaa tuon ilpin suhteen.

Talo on niin pieni, että sen lämmittää kahdella laadukkaalla pumpulla kovillakin pakkasilla.

Korostan sanaa laadukkailla! Kun lämpötila tippuu ihan oikeisiin talvilukemiin otetaan ilpistä mittaa ja silloin erottuvat miehet pojista.

Mitsubishin tuotteisiin jos päädyt, kannattaa huomata ero eri mallisarjojen välillä.

Ilppien hyvä puoli on se, ettei tarvitse rakentaa/ylläpitää vesikiertoista systeemiä. Ilppien lämpö päätyy aina sisätiloihin, vesikierto lämmittää herkästi talon rakenteita.

Millaiset pääsulakkeet talossa ovat?

[Wanhimmainen]

Kiitos vastauksistanne!
Ilmalämpöpumppu tai todennäköisesti kaksikin taloon tulisi, mikäli siihen päädymme. Talon suorasähkölämmitys saattaisi muutoin osoittautua turhan tyyriiksi. Kolmella pönttöuunilla ja leivinuunilla + ilmalämpöpumpulla luulisi pärjäävän.

Tuo pääsulake-asia on myös hyvä huomio, täytyy ottaa selvää! Liekö kestää pumppuja.. Meillä on vielä muutoinkin erittäin paljon selvitettäviä asioita talossa ennen päätöksiä. Lähinnä mielessä pyörivät kauhutarinat homepommeista ym, toisaalta vaakakupissa painaa myös tuttavien ja sukulaisten ihastuttavat ja terveen oloiset rintsikat.

Talon kellarisaunaan on siis tehty 2000-luvulla remontti. Lattioissa ei ole lämmitystä, emmekä mekään sellaista laittaisi. Korkeutta pitäisi kaivaa roimasti lisää lämmitykselle. Laatat sinne on kyllä isketty, mutta vielä ei meille ole selvitetty, onko alla vedeneristettä vai mikä rakenne on. Välittäjä lupasi meille asiaa selvitellä. Edellinen asukas, joka remontin toteutti on kuitenkin kaikesta päätellen ollut liikenteessä pienellä budjetilla ja toteuttanut hommat mahd.yksinkertaisesti, joten vesieristettä en usko olevan.. Mutta purkamallahan tämäkin sitten loppuviimeiseksi selviää. Kodinhoitonurkkaus + pukuhuone on vain maalattu, ei laitettu mitään lattiamateriaalia alkuperäisen päälle, mattoja vain vaikka eipä tuo meitä haittaa, tuleepahan pyykit laitettua nopsasti talvisin..
Muu kellaritila onkin sitten ihan alkuperäinen.

Alustavat ajatukset olivat, että salaojaremontin yhteydessä laitettaisiin fuktisolit, kun täälläkin niitä mainostetaan. Tässä onkin viime illat menneet syventyessä rintamamiestaloihin ja niiden remontoimiseen, olen vähän heikkohermoinen ja varmanpäälle pelaaja, joten pakko myöntää että rintsikan osto jännittää kyllä kovasti.

[RTMPekka]

Kiitos vastauksistanne!
Ilmalämpöpumppu tai todennäköisesti kaksikin taloon tulisi, mikäli siihen päädymme. Talon suorasähkölämmitys saattaisi muutoin osoittautua turhan tyyriiksi. Kolmella pönttöuunilla ja leivinuunilla + ilmalämpöpumpulla luulisi pärjäävän.

Tuo pääsulake-asia on myös hyvä huomio, täytyy ottaa selvää! Liekö kestää pumppuja.. Meillä on vielä muutoinkin erittäin paljon selvitettäviä asioita talossa ennen päätöksiä. Lähinnä mielessä pyörivät kauhutarinat homepommeista ym, toisaalta vaakakupissa painaa myös tuttavien ja sukulaisten ihastuttavat ja terveen oloiset rintsikat.

Talon kellarisaunaan on siis tehty 2000-luvulla remontti. Lattioissa ei ole lämmitystä, emmekä mekään sellaista laittaisi. Korkeutta pitäisi kaivaa roimasti lisää lämmitykselle. Laatat sinne on kyllä isketty, mutta vielä ei meille ole selvitetty, onko alla vedeneristettä vai mikä rakenne on. Välittäjä lupasi meille asiaa selvitellä. Edellinen asukas, joka remontin toteutti on kuitenkin kaikesta päätellen ollut liikenteessä pienellä budjetilla ja toteuttanut hommat mahd.yksinkertaisesti, joten vesieristettä en usko olevan.. Mutta purkamallahan tämäkin sitten loppuviimeiseksi selviää. Kodinhoitonurkkaus + pukuhuone on vain maalattu, ei laitettu mitään lattiamateriaalia alkuperäisen päälle, mattoja vain vaikka eipä tuo meitä haittaa, tuleepahan pyykit laitettua nopsasti talvisin..
Muu kellaritila onkin sitten ihan alkuperäinen.

Alustavat ajatukset olivat, että salaojaremontin yhteydessä laitettaisiin fuktisolit, kun täälläkin niitä mainostetaan. Tässä onkin viime illat menneet syventyessä rintamamiestaloihin ja niiden remontoimiseen, olen vähän heikkohermoinen ja varmanpäälle pelaaja, joten pakko myöntää että rintsikan osto jännittää kyllä kovasti.

ILP:t itsessään ei ihan kauheasti niitä watteja syö. Suorasähkölämmitys, sähkösauna ja keittiön hella + uuni on ne suurimmat syöpöt.

Pisteet voin antaa myös Fuktisoleille, kuivaa tehokkaasti. Jännitys on hyvästä:-) Muistan kyllä hyvin miten sitä suunniteltiin, nyt voin kertoa että vapaa-ajan kanssa ei ole ongelmia vielä vähään aikaan:-)

[Noirman]

Täälläkin vaimon kanssa 54-vuosimallin RMT:n hankinta molempia miellyttävällä paikalla viimeisiä paperikuvioita vaille hankittuna, joten komppausta ja tsemppausta tilanteeseen täältäkin. :)

Tulevassa omassa tönössä ei ole tehty juuri muita remontteja keskikerroksen wc/suihkun (entinen ruokakomero) laittamista ja käyttövesiputkiston uusimista lukuun ottamatta, joten lämmitys toimii ainoastaan puu-uuneilla. Komppaan siis ILP:ta itsekin, mutta mieluiten tukijärjestelmäksi uunien lisäksi. Kuntotarkastajan mukaan yksi pahimmista kämmeistä on esim. pistää sähköpatterit ja lopettaa uunien lämmittäminen, jolloin talolle luonteenomainen painovoimainen ilmanvaihto häiriintyy ja erilaiset sisäilmakauhutarinat muuttuvat todeksi. Itsekin tarkoitus pistää ILP aikanaan hankintaan ainakin peruslämmön ylläpitoon kotoa poissa ollessa (vaikka minnepä sitä mukavasta talosta nyt reissuun lähteä haluaisi).

Tsemppiä vielä kerran taloprojektiin!