Uusi peltikatto vanhan tilalle

[AS2000]

Tilanne on tämä: rintamamiestalon katossa on (edellisen omistajan kertoman mukaan) ensin pärekatto, sen päälle tehty aikoinaan huopakatto ja päällimmäiseksi peltikatto aaltopellistä. Pellissä on pintaruostetta, mutta ainakin toistaiseksi vesi on pysynyt ulkopuolella.

Nyt haluttaisiin vaihtaa tuo peltikatto uuteen. Oikeaoppisesti pitäisi tietenkin purkaa ensin kaikki vanhat pois ja tsekata rakenteet ja korjata ja suoristaa ja mitä näitä on. Joissakin ohjeissa kuitenkin sanottiin, että huopakaton voi jättää aluskatteeksi, jos se on ehjä. Houkuttelisi aika paljon semmoinen vaihtoehto. Mun järkeni sanoo, että jos olemassa oleva rakenne on toiminut vuosikymmenet, niin ei se ihan paska voi olla. Jos siihen päällimmäisen aaltopellin vaihtaa konesaumatuksi pelliksi, niin eikös se rakenne pysy suunnilleen samana?

Onko kellään kokemusta tämmöisestä vai oletteko kaikki tehneet homman ns. kunnolla?

[Ruskolainen]

Meillä jätettiin vanha huopa alle. Sitten riittävä tuuletusrako pystyrimoin (samalla suoristettiin)- umpilaudoitus, aluskate ja konesaumattu pelti.

[pvalila]

Riippuu ihan tapauksesta.

Missä elinkaarensa vaiheessa talo on?

Onko tarkoituksesi saada hinta vain tontista vai haluatko arvoa myös talolle, sitten kun paikan pois myyt?

Jos taloa lämmitetään puilla ja puuta saadaan ilmaiseksi, ei yläpohjan eristys usein juurikaan kiinnosta.

Jos taloa lämmitetään normihintaisella energialla ja taloa on tarkoitus asustaa vielä vuosikymmeniä tulee yläpohjan eristykselle aivan erilainen painoarvo.

Millainen rakenne, onko yläpohjan eristeet mahdollista tarkistaa ja eristystä parantaa alakautta?

Missä kunnossa piippu on, pitääkö ylin metri muurata uudestaan?

Yleensä fiksuja vaihtoehtoja taitavat olla kaksi ääripäätä: tehdään joko vain kevyt maaliremppa, tarkistetaan kriittiset saumat, tai sitten laitetaan paikat ihan oikeasti kuntoon.

Mulla tehtiin rankimman mukaan.

******************

Niin, ei se vanha rakenne p-ka varmaankaan ollut. Se vastasi oman aikansa tarpeita ja oli ok sen ajan mittapuun mukaan.

[Ruttuvaari]

Hei, uutena tulokkana kerron oman kokemukseni. Talomme (1952) katossa oli pellin alla vanha alkuperäinen huopa. Ryömimme sivu-ullakoissa kattofirman miesten ja työn valvojan kanssa ja arvailimme mitä on luvassa. Onneksi teimme varasuunitelman pahan päivän varalle, sillä se mitä emme nähneet tuli esiin kun huopa purettiin pois. Katon harjaosalla kantavia rakenteita sekä laudoitusta oli täysin läpilahossa kunnossa. Korjaajat synkkinä kaapivat käsipelillä muhjua pois. Oli onni että Etelä-Suomen märät ja runsaat lumikuormat eivät olleet vielä romahduttaneet kattoa. Katolle rakennettiin kokonaan uusi runko .Talossamme on nyt paksu hattu. Nostan täten paksua hattua kaikille rintamamiestalojen urheille asukkaille

[Hiulihei]

Talomme (1952) katossa oli pellin alla vanha alkuperäinen huopa.

Toisenlainen tarina tämän vastapainoksi: Meidän -47 taloon on jossain vaiheessa vaihdettu tiilikatto peltiseksi. Pellin alla oli vain laudoitus koko katon alalta, siis vieri viereen asetetut laudat. Aaltopeltinen katto oli naulattu kiinni. Ruostetta oli reilusti ja nauloja oli noussut ylös runsaasti, kun muutama vuosi sitten aloimme vaihtoa suunnittelemaan. Laudoitus ja kattorakenteet olivat kunnossa alapuolelta ja myöskin pellin alta kun se sitten poistettiin.

Eli nopea yhteen veto olisi varmaan: ei kannata jättää huopaa alle, ellei voi varmistua tuulettumisesta.

[vesahy]

Kyllä minä olen sitä koulukuntaa, jnka mielestä silloin kun tehdään noinkin suuri korjaus, niin ei sinne väliin mitään vanhoja perskoja jätetä.

Peltikattoa meillä ei ole, vaan tiilikate ja sen alla oli päreet, sata vuotta aluskatteena palvelleet. Päreet olivat suurimmalta osin pelkkää tikkua, paitsi niiltä osin, jossa tiilikate oli vuotanut runsaammin, siinä päreet olivat muuttunet mustaksi mullaksi. Tiilet ja päreet heitettiin alas, tilalle tuli kunnon aluskate ja uudet tiilet. Tiiliksi olisin halunnut oikeat aidot savitiilet, mutta siihen aikaan (-95) ne olisi pitänyt tilata Saksasta asti.

Jos nyt pitäisi sama remontti tehdä, niin tämän lisäksi olisi lähtenyt myös laudoitus, johoka oli todella sekalsinen kokoelma erilaisia palikoita ja sen tilalle olisi tullut uusi laudoitus raakapontista. Ja kattotulien yläpintaan olisin lyönyt korotukset joko 2x4" tai 4x4" ja sillä olisin saanut enemmän tilaa eristeelle.

[AS2000]

Kiitos kommenteista kaikille Lähinnä kai tässä pitäisi saada tuonne katolle kiipeämään joku, joka tietää mitä etsii ja tekee. Minä se en ole sen enempää etsimisen kuin tekemisen suhteen

Nyt sitten hyvää ja luotettavaa kattofirmaa etsimään.

[Spautio]

Nyt sitten hyvää ja luotettavaa kattofirmaa etsimään.

Eli mielikuvitusoliota metsästämään

[juha1]

meillä kans katto vaihtumassa. alla olevan huopakaton ehjyydestä ei mitään tietoa, eikä siitä miksi huovan päälle edes pelti laitettua aikanaan, onko ollut vuotoa vaiko ei. uuden katon jälkeen on oltava täysin ehjä katto, etenkin jos vintille tekee huoneen jne.

mietittiin sitäkin suunnitelmana, että otetaan vanhat pellit ja ruoteet pois, alushuopa alle ja uudet ruoteet päälle ja pelti. ei menisi kovin paljon enemmän aikaa ja on varmasti pitävä alusta. jos sitten saisi olla huoletta jonkun kymmenen vuotta..? tai sitten ei..

[48tönö]

Mietiskelin tuossa samoja juttuja ennen kattoremonttia.
Nyt kun se tehtiin, niin päädyttiin purkamaan kaikki vanhat muhjut kattotuoleihin asti. Eli tiilet heitettiin lavalle. Päreet oli aika huttua ja niiden ruoteet erikokoista vajaakanttia, sekä saaneet myös kosteutta aikojen saatossa. Ekalla puolella otimme päreet ensin pois, kun ajateltiin jättää vanhat ruoteet. Toisen puolen purku menikin nopeammin, kun poistimme päreet ruoteineen.
Monet kattofirmat varmaan haluaisi jättää ne alle, mutta itse en suosittelisi.

Laitoimme tilalle uudet poikittaisruoteet harvemmalla välillä kulkemisen vuoksi, sitte koolaus suoraksi, levytys, aluskermi ja peltisepät teki konesaumakaton.

[AS2000]

No niin, kaverit. Päädyttiin sitten siihen, että tehdään kunnolla ja kokonaan uusiksi katto. Rahaahan saa pankista ja korot ovat halpoja...

Seuraavaksi pitäisi päättää, miten ja millä yläpohjan eristys tehdään. Meidän tilanne on semmoinen, että takasta saa lämpöä ja pattereista (maalämpö) lisää, eli torpan "vanha puoli" (jonne uusi katto tulee) on lämmin. Sen puolesta lisäeristykselle ei ole mitään huutavaa tarvetta. Mutta eikö niin, että tämä kannattaisi hoitaa kuntoon samalla, kun katto otetaan auki?

Olen aika tukevasti epämukavuusalueella näiden eristeasioiden kanssa, mutta toivottavasti viisastun tässä

[48tönö]

Eipä sinne kauhesti lisäeristettä saa, ellei tee jotain massiivia muutoksia.
Eli mielestäni ei kannata niillä kauheasti päätä vaivata. Etenkin jos on tulisija ja maalämpö.

Tehtiin juuri katto tyyliin kaikki pois kattotuoleihin asti ja uutta tilalle.
Samalla toki imuauto kävi imemässä vanhat eristeet, koska oli saaneet kosteutta + oli lasivillaa, kivivillaa ja sahanpurua sekaisin. Villat oli hieman mustuneita, mutta puru oli suht ok :)

[warixenjalka]

Korottaisin kattotuoleja ja sitten puhallusvillaa ja/tai puruja niin paljon kun mahtuu. Huomioiden tietysti tuuletusraot. Noista ei suurta lisäkulua konkurssiisi tule ja katto sen jälkeen ainakin suora.

[Ruttuvaari]

Meillä eristeenä on lasivilla. Papereissa ei ole mainittu villan nimeä mutta väri on voinkeltainen. Mineraalivilla näkyy kuvissa olevan harmahtavaa. Eristystä vinolla osalla on 150+275mm ja puhallusvillaa suoralla osalla ylimpänä 400mm. Tuuletukset on otettu huomioon. Kaukolämöllä mennään, eikä se ole halvin tapa lämmittää. Itse olisin halunnut selluvillaa tai mitä tahansa.ekomateriaalia, vaikka rahkasammalta. Annoin kuitenkin periksi 2-1. Siinä vaiheessa tahdoin myös että työ sujuu ja molemmat tahot (rakentaja ja tarkastaja) olivat nyrpeinä ekoajattelustani tyyliin " hiiret rakastavat ekovillaa... " Vanhat purut imuroitiin täysin pois, joten uuden ja vanhan eristeen yhteensopivuus ei ollut ongelma. Jos purua olisi jätetty, tällaiset villat ei olisi sopineet rinnalle. Näin olen asian ymmärtänyt. Hiukan jäi kalvamaan, Jotenkin tunnetasolla koin tehneeni juntin valinnan. Hävettää...

[kairo]

Meillä on vähän sama projekti edessä tässä kevään mittaan ja tähän liittyen kaipaisin ajatuksia erilaisista rakenteista:

Tarjouksia ollaan saatu isoilta ja pieniltä kattoalan yrityksiltä, valtaosa firmoista keneen olen ollut yhteydessä ei luonnollisesti ole mitenkään vastannut tai ainakaan jättänyt tarjousta.

Tarjousten perusteella on kaksi tapaa tehdä katto:

Sisältä ulospäin rakenne
1) eriste -> tuulensuojalevy -> tuuletusrako -> roikkuva aluskate -> tuuletusrimat -> harva laudoitus -> pelti
2) eriste -> tuulensuojalevy -> tuuletusrako -> laudoitus -> aluskate -> pelti

Molempia rakenteita ollaan nähty tarjouksissa isoilta ja pieniltä firmoilta ja saatu molempiin yhtä pitkät takuut. Kaikille naapureille on tehty katot tuolla kohdan 2 rakenteella.

Lähinnä minua tässä ihmetyttää, että minne kondenssivesi tässä menee. Jääkö se pellin ja aluskatteen väliin, vaikka siinä ei varsinaisesti rakoa olekaan. Mitä muita hyviä ja huonoja puolia näissä eri versioissa on.