Kellarin kuivuminen Isodrän- ja salaojaremontin jälkeen

[1934]

1934 rakennetun talon kellaria vasten olevalle sokkelille asennettiin Isodrän ja salaoja. Kellarin seinä ja maanvarainen betonilaatta sen vieressä ollut sisältä ulos asti kostea aikaisemmin. Isodrän+salaojan pitäisi tämä tietysti ratkaista, mutta tuntuu että nyt remontin jälkeen kuivuminen ollut todella hidasta tai lähes olematonta.

Pientä takapakkia otettiin välillä kun ränniltä johtava sadevesisuppilon putki oli irronnut ja sokkeliin valui varmaan satoja litroja vettä ja tultiin siis kuivumisessa taaksepäin, mutta haluaisin tietää onko muilla kokemuksia kuinka kauan betonin kuivumista tällaisessa tapauksessa tulisi odottaa ennen kuin otan lapion käteen ja kaivan nurkan uudestaan auki? Voiko kuivuminen viedä kuukausia? Pihan kallistukset myös vielä aavistuksen väärään suuntaan, tällä varmasti vaikutusta mutta kuinka suuresta vaikutuksesta on kyse?

[ossis]

1939 tehty talo ja sama projekti alkoi syksyllä ja kuopat lopullisesti kiinni tuossa kevään korvalla. Isodränit taisi olla sokkelia vasten siinä joulun korvalla.
Seinien osalta kosteimmissa paikoissa tuloksia alkoi näkyä ehkä jo noin 1-2kk jälkeen. Märimmissä kohdissa pintakosteusmittari huiteli jossain 80-90% tienoilla, tällä hetkellä puhutaan 30-40% tasosta.
Lattia on edelleen kostea, mutta siinäkin rasitus on pienentynyt (ehkä noin -10%, pitää mittailla lisää), kun vedet eivät enää ohajudu suoraan talon alle vaan päätyvät salaojiin.
Salaojia tehtäessä paljastui, että talo on perustettu puoliksi kallion päälle (€€€€€€ ja sitten vielä hieman lisää €€€€€). Tämä johti kosteutta aika runsaasti talon kellarin seiniin ja sekä myös lattian alle.

[1934]

Kiitti vastauksesta. Sullakin on ollut siis todella hidasta kehitystä. Voisi ajatella että jos kuivuminen kuitenkin jatkuu (ts. ei ole pysähtynyt) niin lopuksi betonit olisi kuivia? Ymmärtääkseni vanha betoni on niin kovaa että kuivuminen vaan kestää... En tiedä onko nyt kesällä muutenkin hitaampaa kuin talvella. Ilmeisesti Isodränin toiminta perustuu lämpötilaeroihin, eli voisi näin ollen kuivuminen olla talvella nopeampaa.

Täällä siis sama homma, talo osittain kallion päällä. Lähinnä nyt kiinnostaa että pääseekö tällä menetelmällä koskaan täysin kuivaan seinään/laattaan. Hitaus sinänsä ei haittaa mutta olisi kiva tietää ennen kuin viimeistelee ulkopuolelta pihaa että tarviiko alkaa uudestaan mylläämään maita. Olen lämmittänyt patterilla muuria ja koittanut nopeuttaa kuivumista ja onkin vaikea sanoa johtuuko kuivuminen pelkästään siitä vai olisiko kuivunut muutenkin.

[ossis]

Hidas kuivuminen on varmaankin parempi kuin nopea. Pysyy todennäköisesti paremmassa kunnossa eikä halkeile.

Hieman vielä kommenttia noista kosteus% eli jos oikein muistan niin betonin kosteus% pitäisi saada alle 60% tuolla mittarilla mitattuna, sitten ollaan jo hyväksyttävissä rajoissa. Ei se nollaan tule menemään koskaan.

Kuivuminen perustuu tosiaan lämpötilaeroihin. Urakoitsija ohjeisti pitämään kellarin siinä 16 asteen tietämillä minimissään läpi vuoden, niin yleisesti ottaen kosteus liikkuu oikeaan suuntaan. Mikäli mennään tuon alle voi kesällä kosteus alkaa puskea sisäänpäin. Omassa kellarissa puolet(autotalli, varasto) on noin 17 astetta ja toinen puoli (pesutilat, pannuhuone, kodinhoitohuone) noin 20 astetta. Molemmilla puolilla suhteellinen ilmankosteus on pysnyt siinä 50% tienoilla remontin jälkeen. Viime kesänä kuivurit huusi tässä vaiheessa liki 24/7, että päästiin alle 60%.

[lmfmis]

Pitäisi katkaista kosteuden siirtyminen maanvaraisesta rakenteesta. Muuten kuivuu..
aina. Kosteutta siirtyy maaperästä koko ajan lisää rakenteeseen.

Omassa kellarissa jo yhden huoneen pohjalaatan salaojitus helpotti tilannetta paljon. Vaikka kantavat seinät on edelleen kosteata maata vasten, on seinät kuivat. Käsitelty myös kuivumisen sallivilla materiaaleilla. Kalkkihärmää ei enää ilmesty.

Salaojat ei valitettavasti kuiva sokkelin alla olevaa maata jos siinä ei ole kapillaarikatkoa...

[lesticx]

Hitaastihan betoni kuivuu. Sitä voi lämmittää jos haluaa vähän nopeuttaa.. Ja huolehtia että ilma vaihtuu siellä kellarissa.
Pintakosteusmittarin lukemat ei sitten ole mitään suhteellisen kosteuden prosentteja, vaan ihan vaan suuntaa-antavia vertailuarvoja..

Tuli joskus laskettua että 300mm paksu paikallavalulaatta kestää kuivua jreilusti yli vuoden.. Kuivana pidetään kun betonin huokoskosteuden rh alle 75%.

[savu]

Täällä yksi seinänpätkä pukkasi suolaa ulkopintaan kaksi vuotta. Betonin paksuus tuossa kohdassa 660mm, sokkelin maanalainen osuus on tuossa kohdassa erityisen paksu johtuen sisäpuolisen verhomuurauksen kannatuksesta. Ennen salaojitusta seinän ollessa jatkuvasti kosteana suolaa ei näkynyt.

[Matti Alander]

Yleisesti jos kastunut vuosia, niin kestää myös kuivua. Rintamamiestalon kellarinseinän kuivuminen Fuktisol tekniikalla kestää yleisesti vähintään lämmityskauden. Kosteusmäärillä on vaikutusta ja lämpötilaeroilla, sekä myös betonin tiiveydellä ja bitumikerroksellakin ulkopuolella.
Lämmöneristeen paksuus vaikuttaa, 100 mm kerrosta voidaan pitää miniminä ja 200 mm kerroksella kuivumisominaisuudet vieläkin tehokkaampia.
Siitähän rintamamiestalossa voidaan lähteä, että kapillaarikatko kerroksia ei maaperässä anturan alla ole lainkaan. Joku edellä jo huomioikin, että salaojituksella maaperästä kapillaarisuuta huonommin poistetaan. Esimerkiksi saven kapillaarisuus voi olla 300 metriä.
Fuktisol operaation jälkeen toisinaan näkyviä suoloja ei tarvitse pelästyä, se on merkki kuivumisesta, joka jättää suolajäljen peräänsä.
Kesällä kosteutta työntyy maanpinnan yläpuolelta samalla periaatteella sisäänpäin, suuremmasta vesihöyryn osapaineesta pienempään. Kellarin kondenssi on herkässä kuumana kesäpäivänä, eristämättömillä pinnoilla.
Hyvä lämmöneristys ulkopuolella vähentää myös kondenssin vaaraa kesäaikaan kellarissa, niin seinärakenteessa, kuin lattiassakin. Ulkopuolinen lämmöneristys on myös maanpinnan yläpuolisissa rakenteissa suositeltavaa ja varsin yleistä nykyisin onkin rappaus eps eristeen asentaminen sokkelin yläosaan Fuktisol remontin yhteydessä. Näin säästyy myös rutkasti lämmitysenergiaa, maaperää ei ole kovinkaan kannattavaa lämmittää.
Maanpinnan kallistukset ja vuotamattomat kumitiivisteiset rännivesijärjestelmät ovat asiaa, laskevat kosteuskuormaa omalta osaltaan. Perustuksiin mitä vähemmän valuu vettä sitä parempi. Kalliossa kiinni oleva rakenne on aina haastava ja surullisesta asiasta saa hieman iloisemman, tuolla kirkaisulla €€€€€ ! Mikä yleensä pitää paikkansa kallio ongelmaa ratkoessa.

[Afa]

Terve kaikille.
Olen kans uusi ja onnellinen rintamamiestalon omistaja Tuusulasta. Katon olen jo vaihtanut uuteen ja tarkoitus olisi vielä ne salaojat katsoa kuntoon.
Tässä kun lueskelen näitä viestejä, niin nousee väkisinkin sellainen kysymys:
Ensin kun tekee salaojarempan ja sitten tuleekin ilmi, että lattiakin olisi hyvä eristää ja salaojittaa vaikkapa sillä salaojittavalla eristeellä, niin kuinka syvälle voi lattian alle mennä. Ei ymmärtääkseni kuitenkaan salaojien tason alle, ainakaan mun logiikan mukaan.
Joten se ainakin rajoittaa mahdollisuutta laittaa eristettä ja muita rakenteita kovinkaan paksulti.

[Matti Alander]

Rintamamiestalon kellaria operoidessa huonekorkeuden kanssa yleisesti joutuu pähkäilemään. Kellaria ei alunperin suunniteltu asuinkerrokseksi ja ihmisetkin olivat jonkin verran pienempiä.
Remontti on parasta aloittaa ulkopuolelta, jolloin salaojitustasoa voi pystyä jonkin verran laskemaan, luiskaamalla kaivannon pohjaa ulospäin ja salaojitusputki n. 50 cm talosta kauemmas. Anturan alta ei maata pidä häiritä, rintamamiestalon sokkeli on jo nähnyt aikaa ja saattaa olla hyvinkin heikko, sekä raudoittamaton.
Salaojaputken alle C 2 ohjeen mukaisesti 100 mm sepeliä ja salaojitustaso on niin alhaalla kuin mahdollista. Tarvittaessa käytetään pumppaamoa salaojille, rännivedet hoituvat pääsääntöisesti viettona, eikä niiden pumppaamista kannata suorittaa, ellei ole aivan pakko. Siihen tarkoitukseen tarvitaan jo sitten järeätä kallista pumppaamoa.
Kun ulkopuoli kunnossa käydään sisäpuolen kimppuun ja käytettäessä salaojittavia kapillaarikatko eristeitä saadaan huonekorkeutta, kun ei tarvita sepeleistä 200 - 300 mm kerroksia rakentaa kapillaarisuutta katkaisemaan. Käytännössä sepelit vielä muutenkin huonommin kapillaarisuutta katkovat ja hienoaineksia joutuu kuljetusketjussa helposti mukaan.
Myöskään sisäpuolelta ei pidä anturoiden alta mennä kaivelemaan ja usein rintamamiestalossa koko anturakin voi puuttua tai tilalla epämääräinen kivilatomo, josta kiviä ei kannata turhanpäiten irroitella.
Salaojittavaa lämmöneristettä voi perustustason alle upottaa korkeintaan n. 50 - 100 mm, mutta kyllä yleisesti lattian vaatima paksuus eristeineen 280 mm mahtuu muutenkin. Mikäli salaojittavaan lämmöneristeeseen nousee tilapäisesti vettä ei ole katastrofi, koska eristeeseen ei synny vedenpainetta ja sen Eps kuulat on suojattu bitumilatexi liimalla.
Uuteen lattiaan kannattaa sijoittaa johonkin kohtaan esim. 315 mm putki muovikannella , josta voi sitten tarkkailla lattian alusen toimintaa ja vaikka hätätilassa sitten pumpatakkin vettä pois.
Maaperän lämpiämistä ja kosteusongelmaa vastaan 200 mm eristekerros on suositeltavaa varsinkin lattialämmityksiä käytettäessä ja säästyyhän siinä runsaasti energiaakin, tarkoituksenahan on lämmittää vain huonetilaa. Pidemmän päälle on palkitsevampaa tehdä kerralla kunnolla, ei sinne uuden teräsbetonilattian alle mennäkään enää niin helposti kuin alkuperäisen 50 mm betonikorpun . Uusi lattia euro normien mukaisesti 80 mm ja suunniteltu kestoaika 50 vuotta.
Parhaat kuivumisominaisuudet on lattialla, joka toteutettu pelkästään salaojittavalla eristeellä , kuivaa itse itsensä tehokkaasti lämpötilaerojen ansiosta kahteen suuntaan. Kuten ennenkin olen kirjoittanut voidaan tehdä myös säästöversioita, alimmaisena 100 mm salaojittavaa eristettä ja päällä 100 mm lattia Eps 100 kpa eristystä.
Aikoinaan lattia rakenteisiin tungettiin muovikalvoja, milloin eristeen päälle ja milloin alle, Eps eristeiden vettymistä esiintyi. Samoin kävi routaeristeiden muovikalvon alla ja maine turhaan kärsi.
Vanha ajatus tiivis sisältä ulospäin harveneva ja lämmöneristeet ulommaiseksi on edelleen toimiva, puukoolatauista Lattioista, joissa sisäpuolinen eristys on runsaasti huonoja kokemuksia ja tunnettu riskirakenne jota syytä betonin päällä välttää.

[Ruskolainen]

Matti voisikin selventää kaikille kiinnostuneille montako oikeusjuttua Fuktisol/Isodrän on aiheuttanut?
Kyseessähän on teoriaan perustuva kuivuminen ja teoriassa Talvivaarakin on toimiva laitos.
Juttelin erään useamman vuosikymmenen maansiirtotöitä sekä salaojia kaivaneen kaverin kanssa ja ihan suoraan kyllä sanoi ettei laita eikä ole laittanut kenellekkään moisia eristeitä. Kun on jo ajat ajatellut sillä tavalla ettei hänen kannata kaikkia oppirahoja maksella vaan antaa muidenkin oppia kantapään kautta.

[Matti Alander]

Vanha ohje on jos provosoidaan ei pidä provosoitua. Nyt voin hiukan provosoitua.
Salaojittavissa kuivaavissa eristeissä ole kuin yksi vika, jos oikein tarvitsee etsiä ja se on ettei allekirjoittanut ole keksinyt niitä.
23 vuoden kokemuksella aiheesta, ei tiedossani ole ainuttakaan toimimatonta rakennetta, enkä myöskään ole kuullut kilpailijoistakaan mitään negatiiviista Pohjoismaissa.
VTT on myös Suomessa myöntänyt tuotteille sertifikaatin.
Ensimmäiset eristeet on valmistettu jo 60 luvulla ja laatu siitä kehittynyt parempaan suuntaan, liimojen ja tehtaiden tietotaitojenkin parantuessa.
Tuotteilla on tapana toimia myös käytännössä, jos toimivat teoriassa. Rakennusfysiikkaa on hyvä tuntea, niin tuotteita kehitellessä, kuin asennettaessakin.
Rakenteiden kosteustekninen käyttäytyminen on erittäin vaikea laji ja vaatii pitkällisen perehtyneisyyden, sekä mielellään myös koulutuksen. Kosteus ja homeongelmia riittää, mummonmökistä kerrostaloihin ja ehkä turhan usein korjaustoimenpiteidenkin jälkeenkin.
Asiakas sitten päättää mitä tekniikkaa käyttää ja asennusliikkeen, sekä myyjänkin puolesta vähin vaatimus on mielestäni , perustella ehdotuksensa. Perusteluissa sitten selviää, miten tuote on suunniteltu toimivaksi ja miten asennetaan.
Ruskolaisella tuota pientä erimielisyyttä on ollut aikaisemminkin ja kun olet paikkakuntalaisia , niin tervetuloa käymään Piikkiössä , homma varmasti selviää perusteellisesti melko vaivattomasti.
Tärkeää on pitää tämä palsta asiallisena tietokanavana, tuhansille lukijoille, joita on paljon myös ammattilaisia , tekniikan lisensiaatteihin tohtoreihin saakka. Silti myös tavallisen rintamamiestalon ostajankin asiaa palsta palvelee kokeneempien avulla.