Rossipohjan päälle märkätila??

[kimi1]

Ymmärsin kyllä itse, että siporexlankut asennetaan hirteen kiinni, eli ei siellä ole ulkoilmaan rajoittuvaa tuuletusrakoa. Muutenhan asia olisi järjetön, kuten itsekin kirjoit.

Tuo lattian hengittävyys ja vesieristys on mahdoton ratkaisu, eli jos laitat vesieristeen niin lattiasta tulee hengittämätön - eikös. Eli sitä hengittävyyttä lienee turha liikaa tuijottaa, mutta tuo alaspäin kuivuminen on kiinnostava asia. Jaan täysin näkemyksesi siitä, että tuo styroks/spu/finnfoam eriste kahilankun pinnassa vaikuttaa epäilyttävältä. Jättäisin sen pois, jolloin lattialämmitys pitäisi kahilankkuja lämpimänä ja kuivattaisi niitä. Lämpövuotoa toki tulee, mutta se on ehkä pienempi murhe kuin home ja laho. Toisin sanoen, kun vesieristeeseen tulee reikä, tihkuttaa se ensin huokoiseen betonilaattaan (=blogikirjoituksen kaatovalu) ja sen läpi siporekslankkuun ja siitä edelleen ulkoilmaan.

Jeps mutta huomasitko että siis että tuossa mallissa oli kahilankun alapuolella styroksi ja ylä puolella, ei vain pääli puolla, eli molemmat styroksit mihin vesi pääseekään ohjaa sen veden styroksien kallistumis suuntaisetsti johonkin sienään ja et huomaa mitään, ei kuiva alaspäin!?

tietty jos ei mitään eristettä laita niin sittenhän ei ongelmaa niin olekkaan, mutta aika hurjalta tuntuu lämmitellä ulkoilman kanssa olevaa "kiveä" näin kärjistettynä:)

Tuntuu et mitne vaan tekis niin jos myyt ja ongelma tulee niin sä maksat viulut:P no nyt ei olla myymäsä vaan pitäs laatua tehdä itselle niin että ei pilaa vanhaa taloa, ja pitäs peseytyäkkin eikä vanhaan malliin kerrran viikossa ulkosaunassa:P onko se vaan niin että jos haluat sisällä peseytyä ja saunoa niin pitää olla valmis joko homeesen, talon uusimiseen 20-40vuoden välein tai lämmittää rahalla rakenteita niin että ei varmasti kosteutta kerry mihkään:P

Kim

[PetteriKivimäki]

Mulla on tismalleen samanlainen prosessi menossa, paitsi ettei tehdä saunaa. Entiseen askarteluhuonetilaan, jossa nyt on pyykkikone ja jakotukkikaappi, tulee märkätila lattiakaivolla eli kylppäri suihkukaapilla, altaalla ja pöntöllä.

Vähän niin kuin tuossa, paitsi että gyproc-korvataan vanerilla, jonka alla on koolaukset:



Teemme sen niin, että lattiaan poistan 5 x muovimaton ja huonon lautalattian -> imuroin purut -> tuemme valun vuoksi lattianiskoja yhdellä ylimääräisellä liimapuupalkilla -> laitan lattiaan viemäröinnin kuntoon eli lattiakaivo keskelle ja suihkukaapin alla kuivakaivo -> ilmansulkupaperointi huolellisesti -> ekovillatäyttö -> ilmansulkupaperi -> vaneri -> lattialämmitys ja 50 mm. valu lattiaan seiniä myöden -> vesieristys lattiaan ja seiniin ja lattiaan laatta.

Seiniin -> ohut väliseinätiili valun päälle seinille -> sen päältä 50 mm. koolaukset ja ekovillaa levyinä pex-putkien ja sähköputkien sekaan -> vaneri, josta hanakulmarasiat ja sähköt läpi -> ohut väliseinätiili ja vaneri vedeneristetään -> vaneriin 20 mm. koolausrimat joihin helpiponttipaneeli.

[Rakennusinsinööri]

Jeps mutta huomasitko että siis että tuossa mallissa oli kahilankun alapuolella styroksi ja ylä puolella, ei vain pääli puolla, eli molemmat styroksit mihin vesi pääseekään ohjaa sen veden styroksien kallistumis suuntaisetsti johonkin sienään ja et huomaa mitään, ei kuiva alaspäin!?

Joo, olet oikeassa että siinä on kyllä jotain hämärää. Veikkaan että kuvauksessa on joko virhe tai sitten siitä puuttuu jokin tieto. Kuitenkin siinä sanotaan, että siporexlankuille on muurattu tuet anturalle, joka viittais että kyseessä on kuitenkin tuulettuva-alapohjaratkaisu. Tai voihan sinne siporexien alle toki laittaa maata, mutta vähän veikkaan että se kyllä sieltä ajansaatossa painuu. Toi on kuitenkin yks parhaita ratkaisuja joita olen nähnyt tai kuullut tähän sun ongelmaan, jota itsekin olen paljon pohtinut. Eli ehkä itse kallistuisin rakenteeseen (ylhäältä alas):alhaalta ylöspäin:
- Laatoitus
- Vesieriste
- Kallistusvalu + lattialämmitys
- XPS
- Siporex

Perustelut. Lattialämmitystä ei tarvinne perustella. Jos tuohon XPS:n pintaan tai kallistuvaluun upottaa noi lattialämmitysputket, niin XPS estää suurinta osaa lämpöä karkaamasta alapohjan suuntaan. XPS:ssä täytyy kuitenkin olla saumoja, eli ei mitään pontattua ja uretaanilla liimattua tiivistä kerrosta, koska jos ja kun vesieriste pääsee hajoamaan, niin vesi tihkuu kallistusvalun ja xpsien välistä siporexlankkuun, joka pääsee kuivamaan alaspäin. Jonkun verran toki joutuu lämmittämään "kiveä" tässä ratkaisussa, mutta pitää muistaa että onhan siporex itsessään aika hyvä eriste, ja tuo pinnan XPS vielä parantaa sitä tilannetta. Mitäs mieltä?

[Zaffodi]

Itseäni vähän epäilyttää tuo ajatus että eristeen päälle tulisi suoraan vain kallistusvalu. Eikös tässä ihan riittäisi tupla lattiagyproc jonka päälle kallistusvalut ja vedeneristeet.

Tuo siporex-lankkuviritys on kyllä jotenkin ylitseampuva ratkaisu. Jos vedeneriste pettää rakenteet kastuu ja pitää purkaa + kuivattaa, ihan sama mistä ne on tehty.

[PetteriKivimäki]

no nyt ei olla myymäsä vaan pitäs laatua tehdä itselle niin että ei pilaa vanhaa taloa, ja pitäs peseytyäkkin eikä vanhaan malliin kerrran viikossa ulkosaunassa

Tuosta saunasta: itsellä tähän torppaan tulee yläkerrassa olevan märkätilan (WC ja suihkukaappi) lisäksi tuo alakerran kylppäri&WC -yhdistelmä. Ne on helposti rakennettavissa suihkukaapin ja hyvän tuuletuksen avulla suhteellisen helposti suhteellisen turvallisesti.

Sauna on mielestäni eri juttu, moni on kysellyt, että ekkös sää sitä sisäsaunaa; en. Ulkona on jo mainio pihasauna, joka lämpiää 2-3 kertaa viikossa. Lisäksi jos saunaa alkaisin miettiä vanhaan taloon sisälle, niin tekisin raakasti saunalle ja pesutiloille sitten uuden kylkiäisen tai jatkeen kompromissittomalla rakenteella.

[Rakennusinsinööri]

Itseäni vähän epäilyttää tuo ajatus että eristeen päälle tulisi suoraan vain kallistusvalu. Eikös tässä ihan riittäisi tupla lattiagyproc jonka päälle kallistusvalut ja vedeneristeet.

Ei tuo varmasti "väärä" ratkaisu ole, joskin jos tuota blogikirjoitusta luit niin juuri kyseisen ratkaisun oli hylännyt (vapaa lainaus) "vaativiin rakennuskohteisiin erikoistunut rakennuskonsultti, jonka mukaan tällainen rakenne on aiheuttanut pahoja ongelmia, etenkin jos se oli tehty gyprocilla". Käsittääkseni Kim etsii tässä (pahoittelen Kim jos laitan sanoja suuhusi) sellaista järjellistä ja mahdollisimman turvallista rakenneratkaisua, joka epäkuntoon mennessäänkään ei pääisisi aiheuttamaan suurta vahinkoa arvokkaalle talolle.

Tuo siporex-lankkuviritys on kyllä jotenkin ylitseampuva ratkaisu. Jos vedeneriste pettää rakenteet kastuu ja pitää purkaa + kuivattaa, ihan sama mistä ne on tehty.

Ajatuksena onkin se, että kun vedeneristyst pettää ja kun sitä yleensä ei heti huomata, niin mitä tapahtuu pidemmällä aikavälillä. Tuo ratkaisu pyrkii minimoimaan vahingon, ja vaikka koko viritelmä itsestäkin tuntuu hieman kuin tykillä hyttystä ampuisi, niin toisaalta ajattelen myös niin, ettei näissä asioissa liika varovaisuus ja varmuus ole kovinkaan paha rikos. Osittain kyllä filosofinenkin kysymys siis.

[kimi1]

Kiitos vastauksista:)

Kyllä tässä vähän on fiilis että periaatteessa oikein mikään ei ole niin kovin hyvä ratkasu, kaikissa omat huonot puolet.. mutta eiköhän tämä jotenkin nyt sitten tehdä kumminkin ilman foameja ja uretaani levyjä.

Mietityttää miksi ollaan saunoja vastaan kovin?

Ymmärrän ehkä sähkösaunassa kuivumis ongelman jos heti saunomisen jälkeen sammutetaan sauna sauna, mut miksi muuten?

jos sauna tila on vuorattu spu saunalevyillä ja hyvin teipattu, päällä rimoitus jossa johon tulee puupaneelit kiinni ja tapapuolelle jää näin vielä ilman kierto raot jotka ovat auki kattojen ja lattioiden rajoista.

Myöskin vanhassa rakennuksessa ehkä hyvä jättää se vanhan katon ja uudne katon väliin joku reilu 20-50cm väli johon voi eristää ja vetää raitisilman joko seinästä pihalle tai johonkin hormiin.


vettähän ei käytetä läheskään niin paljoa kuin suihkussa ja vesi heitetään kiukaalle, josta se höyrystyy ja menee pintamateriaaleihin isolle alueella, ja kuivaa hetkessä siinä lämmössä pois materiaaleista?
varsinkin jos vielä puusauna, niin kunhan jatkuva lämmitteisessä viel heittää pesällisen kun lopettamaisillaan saunomista niin sauna kuivattaa rakenteet täydellisesti.
ja oven kun jätät auki niin kuivattaa suihkutilatkin .

saunan käyttö on normaalisti se kerran viikossa suurinpiirtein. kun tähtää vielä pyykkipäiviin niin vaatteetkin kuivuaa nopeasti talvisin sisällä ja kaikki kosteus.

eli miksi saunoja pidetään jotenkin paljon pahempina kuin suihkuja esimerkiksi?

[Rakennusinsinööri]

miksi saunoja pidetään jotenkin paljon pahempina kuin suihkuja esimerkiksi?

Käsitykseni mukaan kysymys on puhtaasti siitä, että saunomisen yhteydessä ilmaan "haihtuu" melkoinen määrä vettä paitsi löylynheiton myös hikoilun ja suihkuttelun seurauksena. Erikoistapauksena tietysti se kun on poikain tai tyttöin saunailta ja saunojia on kymmenkunta tai enemmänkin. Kaikki se vesi joka kiukaalle heitetään - useampaa litraa - höyrystyy ja jotenkin sen kosteuden on päästävä pois. Tämä on huomattavasti suurempi määrä kuin mitä vaikkapa suihkun yhteydssä haihtuu ilmaan ja jää pinnoille, suurin osahan menee viemäristä alas.

[PetteriKivimäki]

Minä osallistuin joskus 10-v. sitten Museoviraston järjestämässä päivässä, jossa yhtenä pääaiheena oli märkätilojen rakentaminen/saneeraaminen vanhan taloon, pohjana oli pitkälti tuo korjauskortti messevillä pieleen menneillä esimerkeillä&vaurioilla höystettynä:
www.nba.fi/fi/File/2132/korjauskortti-25.pdf

En muista LVI-asiantuntijan nimeä, mutta muistan hänen painottaneen, että saunan tuottama kosteusrasitus rakenteille on moninkertainen tavalliseen suihkulla varustettuun kylpyhuoneeseen sen tuottaman runsaan vesihöyryn eli kuumennettaessa kaasuuntuneen kosteuden vuoksi. Eli siis itse en tiedä, olen vaan kuunnellut muita.

Sen luennoista muistan, että joskus muodissa ollut kostean tilan muovimatto on myös pannassa.

[Labyrint64]

Käsitykseni mukaan kysymys on puhtaasti siitä, että saunomisen yhteydessä ilmaan "haihtuu" melkoinen määrä vettä paitsi löylynheiton myös hikoilun ja suihkuttelun seurauksena. Erikoistapauksena tietysti se kun on poikain tai tyttöin saunailta ja saunojia on kymmenkunta tai enemmänkin. Kaikki se vesi joka kiukaalle heitetään - useampaa litraa - höyrystyy ja jotenkin sen kosteuden on päästävä pois. Tämä on huomattavasti suurempi määrä kuin mitä vaikkapa suihkun yhteydssä haihtuu ilmaan ja jää pinnoille, suurin osahan menee viemäristä alas.

Nyt kun tulit maininneeksi; itsellä saattaa mennä 8 litraa vettä löylyihin illassa. Ja kun nyt oikein miettii, ilmaanhan se suurin osa haihtuu.
Saunan kosteusrasitusta ilmeisesti pelätään koska on helpompi päästää saunan höyryt vääriin paikkoihin, kuin suihkun vesi. Kaikki tajuaa ettei suihkutella mihin sattuu, mutta saunan höyryt voi päästää kyllä.

Olen saunonut monessa rivitalosaunassa, jossa asukkaat ovat pitäneet pesuhuoneen ovea raollaan koska muuten pesuhuoneessa tukehtuu. Sen seurauksena koko yläkerta on ollut kosteaa höyryä täynnä.
Olen tavannut monia kertoja ihmisiä, jotka surutta avaavat kellarikerroksen pesu- tai pukuhuoneen oven kellarin portaikkoon, saadakseen tilalle viileämpää ilmaa.
Olen nähnyt lukuisia kylpyhuoneita joiden seinillä vesi helmeilee saunomisen jälkeen.

Kaikkia näitä edellämainittuja yhdistää puutteellinen ilmanvaihto ja ajattelematon ihminen joka päästää höyryt vääriin tiloihin.

Itse asiaan; onko kukaan tehnyt suihkutilojen lattiaan pohjaa lasikuidusta? Epoxi on toki kallista mutta halvemmalla hartsillakin saa kestävän altaan, jonka sisäpintaan sitten hieroo vielä vesieristeen ja päälle laatat. Lasikuitu ainakin vahvistaisi kaikkein kriittisimmän kohdan eli seinän ja lattian liitoksen.

[nupa]

Voin kommentoida hiukan tuota villa kotilan kylppärin lattiiaa, kun juuri tulin tuosta kylppäristä suihkusta..

Tää talo on siis siirtämäni vanha hirsitalo. Perustusratkaisi on korkea altatuulettuva rossipohja. Perusmuuri on muurattu paalutetun anturapalkin varaan. Alunperin tarkoitus oli tehdä perus puurakenteinen selluvillalla eristetty alapohja ja siihen märkärilat sanikalla yhteen liimatuista kyprokeista, lattiaan triplalevy ja seiniin tupla.

Suunnitelmat tosiaan vaihtuivat kun juttelin näitä paljon suunnitelleen rakennuskonsultin kanssa. Kyseinen mies autteli minua oman kiinnostuksen vuoksi, kun tämä on muutenkin ollut vähän tälläinen tavallisuudesta poikkeava projekti. Hän on kuitenkin suunnitellut satoja vastaavia rakenteita. Hän sanoi suunnittelemani rakenteen ongelma on se, että on pelkästään kosteuseristeiden varassa. Pienikin vuoto jää kyprocciin muhimaan. Ja kertoi tosiaan, että hänelle on tullut vastaan useita kohteita, missä rakenne on aiheuttanut ongelmia.

Tuo siporex- lankkulattia kuulosti aluksi aika hurjalta idealta omiinkin korviin. Varsinkin kun en pidä yhtään ko materiaalista, minulla on siitä niin huonoja kokemuksia aikaisemmin. Mutta lopulta tuon kylppärin alapohjan tekeminen ei ollut mikään erityisen työläs juttu ja se ei tullut edes kovin kalliiksi. Lopulta luulen, että oli isompi homma tehdä muihin huoneisiin perinteinen alapohja. Lattiasta ylöspäinhän tuo kahi seinä ratkaisu on hyvin tavallinen märkätiloissa joten siitä en kirjoittele sen enempää. Lattian kanssa oli kaksi isompaa ongelmaa. Lattia painaa aika paljon. Minulla oli onneksi anturapalkit sen verran perusmuuria leveämmät, että sain muurattua anturan päälle leca-harkosta muurin, minkä muuratessa vedin vielä sanikalla kiinni perusmuuriin. Näin sain kannon lattielankuille. Suurin ongelma oli lankkujen saaminen taloon sisään, mutta onnistui sekin, siitä on blogissa juttua enemmän.

Alaspäin kuivuvuus ja se, että rakenne ei ole moksiskaan pienistä tihkuvuodoista oli tuossa se juttu, mihin tykästyin. Tuo minua neuvonut konsultti kertoi, että hänellä on ollut vähän vastaava vanha kohde, missä tehtiin kylppäriremppa. Siellä oli tehty 80-luvulla vastaava rakenne kuin minulla, mutta ilman mitään kosteussulkuja! Silti kylppäri oli ollut purettaessa aivan terve. Tuota alimpana olevaa styroxia on täällä jotkut epäilleet riskiksi, mutta se on julkisivuihin rappauksen alle tarkoitettua laatua, mikä läpäisee höyryä ja mistä menee vesi kaatamalla läpi. Hirren ja siporexin rajan tein niin, että laitoin bitumihuovan hirttä vasten. Siporex-lankun ja bitumihuovan väliin jäi muutaman sentin rako, minkä täytin siporex-rouheelle. Konsultti meinasi, että rakenne ei ole alimmalle hirrelle mikään riski, koska hirsi pääsee kuivumaan ulospäin ja lattialämmitys pitää siporexin lämpimänä ja kuivaa rakennetta. Alhaalla styroxit tulivat sivuilta perusmuuria vasten ja tiivisti sen välin vielä pillivaahdolla, eli sieltä ei tule ilmavuotoja.

[puumies]

Sama tilanne oli itsellä että yksi on ulkoseinä. Eipä sillä eristyksellä ole väliä mikä lattiassa on. Pesutilat on vesieristettävät joka tapauksessa. Ainut paikka missä sinulla voi kosteus tiivistyä suuresta lämpötila erosta rakenteisiin on ulko seinä. Itse laitoin kipsilevyn taakse pystykoolauksen 600mm jaolla ulko seinään vaakalaudoituksen päälle. Ylä sekä alapäähän jätin vaakakoolausen ja pystykoolauksen väliin n. 1cm raot, jotta ilma kiertää. Lattiaan laitoin muovimaton taatakseni ettei vesi mene läpi. Muovimaton alla on ohut paksuimmillaan alle 2cm:ä paksu lattiakaato valu. Sähköinen lattialämmitys vaatisi vain n. 1cm noston valuun, jotta viemärien ympärille saa kaapelit valun alle. Selluvilla eristeen päälle teet harvalaudoituksen ja päälle levy. kaatovalu levynpäälle. Pääasia että tiiviin rakenteen ulkopuolella rakenteet pääsee hengittämään. Pesutiloijen kosteus pitää johtaa suoraan ulos jokatapauksessa joko koneellisesti tai painovoimaisesti. Itse en luotta vesieristeen toimivuuteen puulattiassa, koska se elää koko ajan ja voi halkaista vesieristees nurkista. On silti moni tehnyt kaakelilattian rossipohjaiseenkin pesutilaan, johon en itse luota ollenkaan. Kuitulaastia meni minulla 9m2:ön n. 6 säkkiä eli 120 kiloa. Se ei rasita rakenteita merkittävästi. muistaakseni meni niin, että 1mm nosto vaati 1,6kg sementtiä per neliö. voit itse laskea paljonko painaa valu.

[PetteriKivimäki]

^Tuosta muovimatosta. Voikohan niissä olla mikroskooppista halkeilua tai jotain, sillä kun purin yläkerrasta pahalta haisevan 1980-luvun kylppärin, niin betonivalu oli ehjän muovimaton alla kosteaa/suorastaan märkää ja homeessa tietty - muualtakin kuin lattiakaivon ympäriltä. Mulla on jossain arkistoissa kuvakin, linkitän lähipäivinä kun löydän..

Pakkohan se oli laittaa uusiksi kaikki lattialastulevyä myöden. Muuten se "kosteudenkestävä lattialastulevy" kerää itseensä todella ruman näköistä mustaa hometta..

[Rakennusinsinööri]

Sama tilanne oli itsellä että yksi on ulkoseinä. Eipä sillä eristyksellä ole väliä mikä lattiassa on. Pesutilat on vesieristettävät joka tapauksessa. Ainut paikka missä sinulla voi kosteus tiivistyä suuresta lämpötila erosta rakenteisiin on ulko seinä. Itse laitoin kipsilevyn taakse pystykoolauksen 600mm jaolla ulko seinään vaakalaudoituksen päälle. Ylä sekä alapäähän jätin vaakakoolausen ja pystykoolauksen väliin n. 1cm raot, jotta ilma kiertää. Lattiaan laitoin muovimaton taatakseni ettei vesi mene läpi. Muovimaton alla on ohut paksuimmillaan alle 2cm:ä paksu lattiakaato valu. Sähköinen lattialämmitys vaatisi vain n. 1cm noston valuun, jotta viemärien ympärille saa kaapelit valun alle. Selluvilla eristeen päälle teet harvalaudoituksen ja päälle levy. kaatovalu levynpäälle. Pääasia että tiiviin rakenteen ulkopuolella rakenteet pääsee hengittämään. Pesutiloijen kosteus pitää johtaa suoraan ulos jokatapauksessa joko koneellisesti tai painovoimaisesti. Itse en luotta vesieristeen toimivuuteen puulattiassa, koska se elää koko ajan ja voi halkaista vesieristees nurkista. On silti moni tehnyt kaakelilattian rossipohjaiseenkin pesutilaan, johon en itse luota ollenkaan. Kuitulaastia meni minulla 9m2:ön n. 6 säkkiä eli 120 kiloa. Se ei rasita rakenteita merkittävästi. muistaakseni meni niin, että 1mm nosto vaati 1,6kg sementtiä per neliö. voit itse laskea paljonko painaa valu.

Saattaa olla etten nyt ihan ymmärtänyt sanomaasi tai sitten keskustelu polveilee sen verran etten pysy perässä, mutta vaikuttaa siltä että tässä sekoitetaan nyt kaksi eri asiaa: vesi nesteenä ja vesi kaasuna. Viittaan tällä siihen, että toteat alkuun ettei lattian eristysmateriaalivalinnalla ole merkitystä koska pesutilat on vesieristettävä, ja heti seuraavaan hengenvetoon puhut kosteuden tiivistymisestä, hengittävyydestä ja pesutilojen kosteuden poisjohtamisesta ilmanvaihdon avulla. Vesi kaasumaisessa olomuodossaan (vesihöyry) on toki pyrittävä poistamaan KPH:sta ilmanvaihdon avulla, mutta nähdäkseni keskustleun ydin on ollut miten käsitellä vettä nestemäisessä muodossa KPH:n lattialla ja miten voisi varmistua siitä ettei vesieristeen pettäminen ensitöikseen aiheuta rakenteiden lahoamista ja homehtumista. Tähän on ehdotettu alaspäin kuivavaa rakennetta, jolloin nimenomaan lattian eristysmateriaalin sekä rakenneratkaisun valinnalla on oleellinen merkitys.

Lisäksi itseäni hämää, että toteat ettei vesieriste puutalossa kestä, mutta kuitenkin perustelet muovimaton asentamista sillä että haluat taata ettei vesi mene rakenteisiin. Vaikka todettaisiin että muovimatto on levitettäviä elastisia vesieristeitä lujempi ja pitkäkestoisempi vaihtohto, on vaikea uskoa, että se siltikään kestäisi puutalon elämistä ja näin ollen "takaisi" ettei vettä pääse rakenteisiin. Mutta ehkä tosiaan ymmärsin sut väärin.

[puumies]

Saattaa olla etten nyt ihan ymmärtänyt sanomaasi tai sitten keskustelu polveilee sen verran etten pysy perässä, mutta vaikuttaa siltä että tässä sekoitetaan nyt kaksi eri asiaa: vesi nesteenä ja vesi kaasuna. Viittaan tällä siihen, että toteat alkuun ettei lattian eristysmateriaalivalinnalla ole merkitystä koska pesutilat on vesieristettävä, ja heti seuraavaan hengenvetoon puhut kosteuden tiivistymisestä, hengittävyydestä ja pesutilojen kosteuden poisjohtamisesta ilmanvaihdon avulla. Vesi kaasumaisessa olomuodossaan (vesihöyry) on toki pyrittävä poistamaan KPH:sta ilmanvaihdon avulla, mutta nähdäkseni keskustleun ydin on ollut miten käsitellä vettä nestemäisessä muodossa KPH:n lattialla ja miten voisi varmistua siitä ettei vesieristeen pettäminen ensitöikseen aiheuta rakenteiden lahoamista ja homehtumista. Tähän on ehdotettu alaspäin kuivavaa rakennetta, jolloin nimenomaan lattian eristysmateriaalin sekä rakenneratkaisun valinnalla on oleellinen merkitys.

Lisäksi itseäni hämää, että toteat ettei vesieriste puutalossa kestä, mutta kuitenkin perustelet muovimaton asentamista sillä että haluat taata ettei vesi mene rakenteisiin. Vaikka todettaisiin että muovimatto on levitettäviä elastisia vesieristeitä lujempi ja pitkäkestoisempi vaihtohto, on vaikea uskoa, että se siltikään kestäisi puutalon elämistä ja näin ollen "takaisi" ettei vettä pääse rakenteisiin. Mutta ehkä tosiaan ymmärsin sut väärin.

Siis tarkoitin sitä, että ei lattia eristettä tarvi kosteidentilojen takia laittaa erillaista kuin muualle taloon. Siinä mielessä ei ole merkitystä. Kyllä olet oikeassa muovimatto ei ole ikuinen, mutta näkee heti jos se antaa periksi. Kaakelin alla oleva vesieriste jos pettää, niin sitäpä et näe. Itse rakensin pesutilat tiiviiksi kapseliksi jonka ympärillä pääsee ilma kiertämään joka suunnassa. Nimen omaan mahdollisen kaasumaisen veden tiivistyttyä rakenteisiin pääsee ne myös kuivumaan. Lattiassa minulla on rossipohja finnfoam ja sen päällä harvalaudoitus sitten 9mm havuvaneri ja lattia kaato kuituvalulla. lattialämmitys vesiputket kiertää harvalaudoituksessa. Tämä sen takia jotta sain madollisimman keveän lattian ja muovimaton alla on ilmatila josta madollinen kaasumainen kosteus pääsee haihtumaan. Toi alaspäin kuivuva ratkaisu on kyllä hyvä. Minulla se ei tullut kyseeseen, koska tein eriste valinnan muista syistä koko taloon. Kerroin vain esimerkin, miten olen itse tuon ratkaissut. Én sen enempää.