Nonnih!
Kanalan kalkitus aloitettu. Kalkittu paitti kanalan seinät, myös 1 lippis, rillit, yksi vaatekerta sekä muutama kana
Soittelin tutulle isännälle, joka ennenkin näitä kalkitus hommia tehnyt, ja hän sanoi ettei siitä kalkitsemisesta liian hankalaa kannata tehä; Otat vettä saaviin, lisäät rakennushienokalkkia (menihän se nimi nyt näin?) jotta tulee löysähkö velli, ja eikun sudit seiniin. Toki kannatta putsata ens irtopölyt seinistä harjalla poijes.
Toki nyt on kyseessä eläinsuoja, mutta näillä konsteilla isäntä sanoi kalkin pysyneen seinässä useita vuosia, viimeiksi kalkinnut ennen viime kesää 5 vuotta sitten.
Otin n. 30 litraa vettä johon lisäsin kalkkia, jotta tuli piimämäinen seos, ja tapettiliisterisudilla huiskin meneen, vähän ohensin, koska tuntui mukavammin levittyvän (tosin myöskin valuvan) ohuempana.
40 kilon Kalkisäkki maksoi vajaa 15 euroo, ja luulen että lähemmäs 100 litraa siitä levitettävää tulee.
Toinen kerta lienee tarpeen, koska paikoin seinät tosi mustat, ja kuultavat vielä läpi, ja kattokin vielä jäi laittamtta, koska kanat alkoivat nurista tuossa viiden aikaan että pitäis maate päästä jo
Kun alotin homman ja tietysti sotkin koko kanalan; orret siirsin syrjään ja muna- pesät keskelle lattiaa. Kanat oli aika järkyttyneitä, ja Jorma niitä kovasti kaitsi ja lohdutteli ja ohjaili rauhaisempaan nurkkaan minun maalisutini tieltä.
Pari tuntia maalattuani rupesin katsomaan mihin on kukko kadonnut, onko kalkkisaaviin tippunut ja hukkunut, ja olenko Jormaparan huomaamattani tukkinut jonkin rakosen tilkkeeksi, valkoinen kun on?
Oli sitten vai epeli saanut tarpeekseen Sankarin roolistaan, kiivennyt keskellä lattiaa jöpöttävään munintapesään, ja vetänyt vielä heiniä eteen, että vain pieni valkoinen vilahdus näkyi, Rouvaparat saivat nurkassa lattialla selvitä ihan miten taisivat

...ja tämä tarina on tosi.
Opi toisten virheistä, et voi millään elää tarpeeksi kauan tehdäksesi ne kaikki itse.