Seinärakenne sisältä alkaen?

[Sukkamoi]

Moi,

pitäisi alkaa pikkuhiljaa remontoimaan 50-luvun lopulla rakennettua taloa ja nyt mietityttää, mitenkä nuo seinät päivittäisi järkevästi nykyaikaan ja lisäisi samalla lämmöneristystä. Nykyinen seinärakenne sisältä alkaen on (tietääkseni) seuraava: Maali/tapetti, kovalevy, "finnfoam alumiinifoliolla" (ei mitään käryä miksi tuota kutsutaan, asennettu joskus 80-luvulla), vaakalaudoitus, tervapaperi, puru, tervapaperi, vinolaudoitus, ulkolaudoitus ilman tuuletusrakoa ja maali (ei tietoa mikä maali, tämänkin tunnistusapuun otetaan vinkkejä vastaan!).

Ajatuksena olisi laittaa sisällä seinät kipsilevyille, mutta mitä laittaa vaakalaudoituksen ja levyn väliin eristeeksi? Kannattaako tuo "foami" jättää tuonne? Toisaalta tekisi mieli ottaa se pois ja katsoa, onko laudat vielä kuivia. Vai onko käytännössä ainoa keino lisäeristämiseksi uusia julkisivu ja eristää ulkoa päin + lisätä tuulensuoja ja tuuletusrako? Sisätilojen seinät haluaisin kuitenkin "koviksi", joten pinkopahvit ja joustavat seinälevyt on poissa laskuista.

Tämä talo nyt vaikuttaa ikäisekseen vielä suhtkoht terveeltä, enkä millään haluaisi olla se tyyppi, joka tietämättömyyttään pilaa koko tönön lopullisesti...

Apuva?

[tarmo.lukkarinen]

Itse suosittelen vahvasti juuri tutkimaan tuon seinän rakenteen. Kaikki "ylimääräiset" kerrokset pois sisältä päin sinne vaakalaudoitukseen asti. Purut halutaan ilmeisesti vielä jättää. Tervapaperin hengittävyydestä en tiedä mitään. Mutta suosittelen siihen laudoituksen päälle esim joku 40mm uretaanieriste kipsilevypinnalla. Toimii höyrynsulkuna ja lisää lämmöneristystä jo paljon. Itse otin purutkin pois seinästä ja laitoin sen tilalle myös uretaanieristeen. Mutta miten teetkin niin pidä rakenne mahdollisimman yksinkertaisena.

Joku siellä jo varmaan mutisee että rintsikan pitää hengittää, mutta se seinärakenteen hengittävyys ei tarkoita että huoneilma revitään seinien läpi asukkaiden keuhkoihin.

[Rosvolinna]

Mikäli kohdalleni tulisi vastaava tapaus. Purkaisin alumiini-SPU:n asti kaikki pois. Teippaisin folion tiiviiksi ja asentaisin 2 x kipsilevyn limisaumoilla pintaan.

En usko, että nuo foamin takana olevat laudat ovat kostuneet. Mikäli ovat märät niin vuoto on tullut ulkoa päin. Höyry pyrkii huoneesta ulospäin. Siellähän on tuo foami ilmasulkuna.

Uteliaisuuttaan ei kannata purkaa tai voihan siihen jonkun pikku tarkistusreijän tehdä, jos ihan välttämättä haluaa tutkia.

[warixenjalka]

Minä purkaisin ainakin sen alumiinifolion pois. Koska rakenteessa ei ulkopuolella ole ilmarakoa, sadevesi saattaa imeytyä puruihin asti. Se ei ole ongelma mikäli purut pääsee kuivumaan ja ne kuivaa paremmin, mikäli kuivumista tapahtuu molempiin suuntiin.

[Rosvolinna]

Ei se folionpoisto siitä hengittävää tee. Tiiveimmän pinnan, kun jättää sisäpuolelle niin homma toimii. Kosteus poistuu ulospäin.

[terhi78]

meillä samanlaista edessä.vanhat huokopahvit otetaan irti sisälaudoitukseen asti eli rakenne meillä.poikkilauta+tervapaperi+puru+tervapaperi+poikkilauta+vanha ulkolaudoitus+runkolevy+50mm villa+ulkovuoraus(ilman tuuletusrakoa).ikkunan alla huokopahvit ottaneet jostain kosteutta...ei siis märät mutta ikkunan saumakohdasta näkee,että jostain on osumaa ottanut.
sisäpuolelle ajatuksena laittaa uudet huokoleijonat 12mmx 2 saumat limittäin,MUTTA....laittaako laudoituksen ja uusien huokoleijonien väliin ilmansulkua uutta?vanhoja tervapapereita ei aleta ottamaan pois,koska edellyttäisi laudoituksen purkua ja saamarellista määrää seinän puruja yläpohjasta asti syliin.
Laittaako ilmasulun vaan ikkunan ympäri ja kaikki reunat ja kulmat?

[PetteriKivimäki]

Joku siellä jo varmaan mutisee että rintsikan pitää hengittää, mutta se seinärakenteen hengittävyys ei tarkoita että huoneilma revitään seinien läpi asukkaiden keuhkoihin.

Juu ei, ei todellakaan tarkoita. Sillä "hengittävyydellä" oikein käytettynä terminä ei myöskään ole mitään tekemistä ilmanläpäisevyyden tai "tiiveyden" tai sen puutteen kanssa: hirsiseinä on ehdottoman tiivis ja se "hengittää", koska "hengittävyys" tarkoittaa sitä, että rakenne läpäisee ja luovuttaa kosteutta l. on hygroskooppinen, ks. huvikses vaikka https://fi.wikipedia.org/wiki/Hengitt%C ... A4_rakenne

Koko termistä "hengittävä" pitäisi mielestäni rakentamisessa luopua, kun sen käyttö menee reisille jopa rakennusmestarilta puutalorakentamisen seminaarissa!

Oli miten oli, onpa se seinä sitten hengittäväksi tehty - eli puukuitulevyä ja kipsilevyä (ilman lasikuitutapettia) - tai hermeettisen tiiviiksi vuorattu joko höyrynsulkumuovilla tai urtsikalla, niin hallitusti otettu ja riittävä korvausilma on tärkeää yhtä kaikki.

Tämä talo nyt vaikuttaa ikäisekseen vielä suhtkoht terveeltä, enkä millään haluaisi olla se tyyppi, joka tietämättömyyttään pilaa koko tönön lopullisesti...

Jos edes pikkuinen mahdollisuus on, että aiot talosi joskus myydä, niin kysy suunnitelmaa ammattitaitoiselta rakennesuunnittelijalta - joko perinnerakentajalta tai nykymaakarilta - miten tehdään milläkin materiaalilla sellainen rakenne, joka toimii. Et ole kusessa sitten taloa myydessäsi täältä saatujen neuvojen osoittauduttua vähän suuntaa antaviksi.

[tarmo.lukkarinen]

hirsiseinä on ehdottoman tiivis ja se "hengittää", koska "hengittävyys" tarkoittaa sitä, että rakenne läpäisee ja luovuttaa kosteutta l. on hygroskooppinen

Hirsiseinässä tuo hygroskooppinen tarkoittaa, että puu pystyy ottamaan vastaan sisäilman kosteutta ja myös luovuttamaan sitä. Kosteus imeytyy ainoastaan puun pintakerrokseen. Ei läpäise koko puuta missään vaiheesssa. Puu toimii kosteuspitoisuuden tasaajana.

[Sukkamoi]

Hei,

kiitos kaikille vastanneille. Näköjään monenlaista mielipidettä tässäkin asiassa. Tätä on nyt myös omassa mielessä "viennelty ja kiennelty", tutkittu asiaa kirjoista ja netistä sekä lueskeltu remppablogeja. Tällä hetkellä suunnitelma olisi seuraava:
- Sisältä kaikki pois vaakalaudoitukseen asti
- Ikkunoiden alta vaakalaudoituksen purku, paperin ja purun poisto ja tilalle ekovillalevyä, vaakalaudoitus takaisin niin päästään siitä painumisongelmasta.
- Ikkunat menee vaihtoon, ovat kauniit ja varmaan olisivat vielä kunnostettavissa, mutta yksi talvi kaksilasisilla ikkunoilla riittää! Samalla saa näppärästi korvausilmaventtiilit. Tässäkin varmaan menee jonkun mielestä pieleen, kun tilalle tulee ihan perus alumiiniikkunat, mutta tiivisteeksi sentään ajateltiin laittaa pellavaa.
- Vaakalaudoituksen päälle ilmansulkupaperi. Lattiakin olisi tarkoitus avata, ja katto muuttuu siskonpaneelista helmipaneeliksi, niin saa ilmansulun koko huoneen ympärille.
- Ulkoseinille huokoleijonaa, niin saa sen eristyksen hoidettua edes hieman paremmalle tolalle. Toiselle osapuolellekin kävi pienen väännön jälkeen, että sähköjohdot tulee edelleenkin enemmäkseen pintavetona, niin ei tarvitse sen takia koolailla. Väliseiniin olisi kyllä edelleen tarkoitus laittaa kipsilevyä, ajatus kiehtoo varsinkin paloturvallisuuden vuoksi, että tulisi edes jonkinlaista katkoa. Onko kellään tällaisesta kokemusta, miten esim. nurkat toimivat? Täytyykö materiaalien erilaista elämistä peitellä listalla?
-Sitten hengittävät maalit/tapetit.
Edelleen odotellaan, että saataisiin joku pääsunnittelija innostumaan, vastaanotto on ollut aika vaisua.

[lmfmis]

- Ikkunat menee vaihtoon, ovat kauniit ja varmaan olisivat vielä kunnostettavissa, mutta yksi talvi kaksilasisilla ikkunoilla riittää! Samalla saa näppärästi korvausilmaventtiilit. Tässäkin varmaan menee jonkun mielestä pieleen, kun tilalle tulee

Mieti vielä.

Tuosta on oikea tutkimuskin ettei ehjien kaksilasisten vaihto kolmilasisiin hyödytä kuin ikkunamyyjän kukkaroa. Energiansäästönä et sitä kiri ikuna takaisin. Jotenkin nurinkurista että maan parhaat myyjäresurssit on näitä ikkunoita kauppaamassa... Linkki tutkimukseen löytynee täältä jostain keskusteluista....

Ja ikkunat on niin oleellinen osa rmt arkkitehtuuria että pieleen menee ulkonäkökin