Jokaiselta rintamamiestalon omistajalta on varmasti monesti kysytty: "Löytyikö yllätyksiä". Vanhat talot saattavat joskus todellakin kätkeä sisäänsä niin iloisia kuin surullisiakin yllätyksiä. Remontoidessa niihin sitten törmää.
Jahans, tämän iltaisessa Remonttireiskassa rakennustarkastaja toteaa pikkasen tähän tyyliin, että "kyllä pitäisi elämän kokemuksella tietää, että tälläiset lahovauriot tämän ikäisessä talossa". Kuulema sekä kuluttajavalituslautakunta että hovioikeus tehneet päätöksiä tämän mukaisesti viime aikoina.
Vaikka en kuulukaan rakennustarkastajan "pari vuosikymmentä kerrostalossa asuneeseen sukupolveen", vaan ihan omakotitalossa elellyt, niin SILTI, on mun mielestä kohtuutonta vaatia, että ei-rakennusalan ammatilaisina minun olisi pitänyt tietää lahosta, jota kuntotarkastajakaan ei edes epäillyt.
S*mperi. Myyjäpuoli on varmaan kattonu saman ohjelman ja saa vettä myllyynsä .
Vahiksen mamma kirjoitti:Jahans, tämän iltaisessa Remonttireiskassa rakennustarkastaja toteaa pikkasen tähän tyyliin, että "kyllä pitäisi elämän kokemuksella tietää, että tälläiset lahovauriot tämän ikäisessä talossa".
Minulle jäi sellainen maku, että tarkastaja puhui siitä, että ei saa tulla yllätyksenä, jos 100 vuotta vanhan hirsitalon alimpia hirsiä joutuu kengittämään tai rinuliin vaihtamaan pari kakkosnelosta. Sitten vasta olisi syytä "urputtaa", kun on talosta yksi tai kaksi julkkaria täysin mätiä...
Rakennuskonservaattori, restaurointirakentaja ja restaurointikisälli http://www.suorakon.com
Vahiksen mamma kirjoitti:Jahans, tämän iltaisessa Remonttireiskassa rakennustarkastaja toteaa pikkasen tähän tyyliin, että "kyllä pitäisi elämän kokemuksella tietää, että tälläiset lahovauriot tämän ikäisessä talossa".
Minulle jäi sellainen maku, että tarkastaja puhui siitä, että ei saa tulla yllätyksenä, jos 100 vuotta vanhan hirsitalon alimpia hirsiä joutuu kengittämään tai rinuliin vaihtamaan pari kakkosnelosta. Sitten vasta olisi syytä "urputtaa", kun on talosta yksi tai kaksi julkkaria täysin mätiä...
No huh, hyvä, että on jääny useammanlaisia mielikuvia. Mie vaan voin kuvitella millä mielellä meän myyjä on tuon ottanut, jos on katsonut.
Käräjäoikeus ratkaisi asian meidän hyväksemme. Kaikki vaatimuksemme menivät läpi. Myyjäpuoli ilmoitti heti tyytymättömyytensä päätökseen ja ilmeisesti valittavat hoviin. Että näin täällä
Yllättävän nopeasti pääsitte tuohon vaiheeseen, että on jo käräjäoikeuden päätös takataskussa. Usein kuulee, että noissa voi mennä paljon pidempiäkin aikoja ennenkuin nää talokauppariidat ratkaistaan edes ensimmäisessä asteessa.
Vaan jos teidän myyjät menee koko ruljanssin läpi korkeimpaan, niin vielä teillä on ainakin pari vuotta vääntöä edessä...Toivottavasti päätös pitää kaikissa oikeusasteissa. Näissä jutuissa kun päätökset tuntuu olevan ihan arpapeliä kun ne päätöksentekijät ei todellakaan ole mitään raksapuolen asiantuntijoita.
Joutuuko ne myyjät kuinka ison osan maksamaan? Puolet vai enemmän?
Kuulostaa siltä että myyjäpuolelle alkaa kertyä maksettavaa ihan mukavasti jo pelkästään käräjöinnin vuoksi.Asianajajathan tunnetusti eivät ihan halvalla työtään tee...
No,mutta suomalainenhan ei perinteisesti luovuta tällaisissa tapauksissa vaan loppuun asti taistellaan ja käydään kaikki oikeusasteet läpi.Loppujen lopuksi toivottavasti oikeus toteutuu mutta ainakin asianajajat rikastuu.
Kyllä vaan pakko sanoa, että onneksi pariskunta jolta me ostimme talon olivat fiksuja ja reiluja. Itse emme vaatineet huimia ja oikeastaan ensimäisellä neuvottelukierroksella ihan vaan minun ja myyjän kesken pääsimme sopimukseen. 5% hinnanalennus talosta tuli yhdessä sovittua.
Ongelmana oli remontoidut salaojat jotka eivät olleet piirrustusten mukaiset, ja muutama muu rakenteellinen virhe vuonna -87 tehdyssä remontissa.
Molemmat olivat tyytyväisiä päätökseen, asianajajat eivät päässeet rikastumaan
Tosiasiahan on, että näissä taloissa on aina pikku puutteita jotka kuuluvat mukaan kauppaan.
Nykyiset korkeat asuntojen hinnat ovat varmasti kiihdyttäneet näitä kaupanjälkeisiä vaatimuksia, sekundasta kun ei kukaan ole valmis maksamaan täyttä hintaa.
Meillä kävi toisinpäin kun ostettiin rinstikka ja myytiin kerrostaloasunto, tosin toisessa järjestyksessä..enivei pari viikkoa myynnin jälkeen ostaja soitti ja sanoi, että kylppäri on homeessa, kuten on muuten keittokomero ja olohuoneen pääty siinä toisella puolellakin.
Hää oli nimittäin alkanut tekemään vähän isompaa remppaa saman tien siellä ja tuollainen piilevä ylläri löytyi samalla.
Edellinen omistaja oli tehnyt kylppäriremontin joskus 80-l lopulla kosteuseritys oli sittemmin pettänyt.
Päästiin heti yhteisymmärrykseen siitä, että 1) ongelma oli piilossa eikä meillä ollut mitään mahdollisuuksia havaita kosteusvauriota. 2) Asunto ei enää vastannut sitä, mitä hintalapussa luki. Laskimme hintaa, eli palautimme osan rahoista. Ostaja oli seinänaapurimme, joka laajensi asuntoaan "meille," joten neuvotteluyhteys oli poikkeuksellisen helppo.
Samallahan muuten laskee myyntivoitosta maksettavan veron määrä. Kun positiivisesti asiaa ajattelee, hinnanalennuksen tappio on vain 70 prossaa siitä tappiosta, sillä voitosta pitää maksaa sen 28 prosenttia pääomatuloveroa.
Kun sama sovelletaan vaikkapa peruskorjattavaan, mutta siistiin omakotitaloon, mua kiinnostaa kovasti mitä siitä talosta on maksettu.
On totta että peruskorjattavana myytävässä talossa voidaan olettaa löytyvän monenlaista remppaa. Jos talo maksaa 50 000 tontteineen, tällaista kannattaa epäillä. Jos samalta alueelta maksaa taas 150 000 talosta ja tontista, kyllä vuotavasta katosta voi alkaa vaatimaan korvauksia ihan eri lailla.
honkanen kirjoitti:Meillä kävi toisinpäin kun ostettiin rinstikka ja myytiin kerrostaloasunto, tosin toisessa järjestyksessä..
Tämä tapaus hoidettiin ilmeisesti kaikkia tyydyttävästi, mutta noin yleensä kannattaa muistaa, että asunto-osakkeiden kauppaa sääntelee eri lainsäädäntö kuin kiinteistökauppaa. Kiinteistökaupasta on säädetty Maakaaressa, mutta osakkeiden (myös osakeyhtiömuotoisen omakotitalon) kaupasta säädetään Asuntokauppalaissa. Esim. oy-muotoisen rmt:n kaupassa virheiden osalta ko. lain 6 luvun 11 - 19 § ovat merkittäviä.
heinis kirjoitti:maailman paras bisnes: ostakaa rintamamiestalo, etsikää siitä virheet mitä myyjää ei ilmoittanut ja vaatikaa törkeitä korvauksia
ja pitää vielä paikkansa. kyllä se minusta niin on että jos vanhan talon ostaa niin pitää olla varautunut "yllätyksiin".
Minusta yllätysten mahdollisuus pitäisi näkyä hinnassa. Nykyisillä hinnoilla ei ole lainkaan väärin lähteä hakemana korvauksia, jos priiman hinnalla onkin saanut sekundaa. Tällä hetkellä rintamamiestalojen hinnat liikkuu hyvin lähellä muutaman vuoden vanhojen, yhtä isojen talojen hintoja. Jossakin kohtaa ollaan kyllä menty metsään ja pahasti.
Marauderi kirjoitti:Myyjä eikä ostaja teettänyt mitään kuntokartoituksia, vaan luultiin molemmat, että talo on vielä suhteellisen kunnossa.
Tuossa taitaa piillä tarinan opetus... Ikävä tapaus kaiken kaikkiaan. Seuraavalla kerralla kun päättää investoida merkittävän summan rahaa johonkin, niin saattaa olla viisasta se tavara tarkistaa etukäteen? Välttyy monelta vaivalta ja yllätykseltä...
Valitettavasti ei se kuntotarkastuskaan onnea ja autuutta tuo. Ostajapuolen pitääkin olla aika tarkkana kuka sen kuntotarkastuksen on tehnyt. Jotkut kuntotarkastajat paneutuvat tosissaan asiaansa ja puuttuvat epäkohtiin ja kiinnittävät pieniinkin mahdollisiin epäkohtiin huomiota.
Toiset taas, no jaa. Jos huomaavatkin jotakin, niin pyrkivät selittämään asiat "hyvällä" tavalla. Meidän tönön kuntotarkastus on ollut ihan surkea. En ole ammatti-ihminen, mutta silti olisin älynnyt takertua moneen asiaan, joita meidän kuntotarkastaja ei yhtään edes kyseenalaistanut.
.
.
