Kellarin lattian kunnostus

[tuokki]

Hei,

Olen selvittellyt vaihtoehtoehtoja ja materiaaleja kellarin lattian kunnostamiseen.

Ajatuksena on piikata vanha lattia pois (alla ei ole kun 5 cm hiekan "tapaista" saven päällä). Betonnilaatta on aika haperoa säästöbetonia 3-5cm paksuinen. Ideana on laittaa alimmaksi suodatinkangas, sitten tasoisotusora, Fuktisolia 100mm, lattia Stryroksia 100mm, 5 cm betonilattia jossa radoitus+lattialämmityputkisto.

Samassa projektissa tulee salaojat talon ympäri ja Fuktisolia seinille.

Maaperä on melkoista liujua. Eikä talossa ole varmasti mitään paalutusta, kun on 1942 valmistunut. Kovempaa savea/multaa on n. 2m maanpinnasta. Kahden metrin kohdalla alkaa pehmeämpi savi.

Mietin mitä kannattaisi tehdä. Paalutus ulkopuolelta ja kiinnikkeiden valaminen voisi olla yksi vaihtoehto, jos haluaa varmistella. Tämä on kuitenkin kallista. Onhan talo pysynyt paikallaa ennen kellari remppaakin semmoiset 73- vuotta

Oleellisin kysymys on kuitenkin se, että kellarin laatalla on varmasti ollut/on suuri melkitys kantavuudessa, jos uuden laatan tekee nykyohjeiden mukaan. Eli seinien viereässä liikuntasaumat = lattia kelluu eikä ole kiinni seinissä kuten nyt. Miksi liittymäsaumat pitäisi jättää. Ajattelin ensin, että uusi lattia valetaan kiinni anturaan ja laatan liikumattomuus / pysyminen anturussa varmistetaan raudoituksella joka menee anturan sisälle.

T: Tuokki

Ps. Taas sitä ollaan aloittamassa projekti, jossa kuluu paljon rahaa, aikaa ja hermoja

[lmfmis]

Se vähän riippuu...

Meidän kellari on selvästi rakennettu niin että ensin on valettu pohjalaatta tuollaisen hiekka/kivi pedin päälle, sen päälle on sitten valettu seinät, sitten laatta on bitumoitu ja sen päälle valettu vielä kerros siistiä lattiapintaa.

Tätä rakennetta uusiessa päättelin kyllä niin että uusi laatta ankkuroidaan vanhaan kiinni kuvailemallasi tavalla. Mitään anturoita kun ei ole ja pelkkä seinämuuri aiheuttaa kyllä pistekuormaa alla olevaan saveen.

Ja huone kerrallaan niin muut rakenteet jakaa tyhjän huoneen kuormaa sen ajan.

[tuokki]

Älytön hommahan tuosta tulee, mutta ajattelin tehdä huone kerralaan juuri tuon kuorman jakautumisen takia.

----

Viisaammat kommentoivat toisaalla, että sauma jätetään, jotta laatta ei kuivuessa halkea tai jopa halkaise sokkelia. Tilanne on kuitenkin nykyään eri, koska talot on paalujen varassa, jotka ovat sokkelin alla. Kellarin lattialle ei siis ole osaa / arpaa talon pitämisessä (kellumassa saven päällä), kun monessa rintamiestalossa on tilanne.

----

Laatta ei ole sokkelin alle vaan sokkelin sisäreunassa, mutta kiinni sokkelissa ilman mitään saumaa ( myös rautaa menee lattialaatasta sokkelin sisälle). Laatta per huone ole kovin suuri. Kyseessä on 4 kpl n. 3*4 m laattoja eri huoneissa. Siinä mielessä, en usko että vetoa kuivuessa tulee hirveästi per huone (koska betonilaatta suhteellisen pieni). Jos huone kerrallaan rakentaa, niin en usko että kantavuuskaan hirveästi vähenee, kun ei pura laattaa kerralla jokaisesta huoneesta ?

T: Tuokki

[kakkaroolari]

Jos sun lattia ei ole kuin 3-5 cm paksu oliskohan kantavien seinien alla jopa anturat? Meillä on, mutta vain noin 5cm lattialaattaa syvemmällä. Voi olla että saadakseen 200 mm eristettä joudut jatkamaan anturaa pätkissä, mutta silloinhan saat tehtyä siihen enemmän leveyttä ja siten kantavuutta. Homma vaan lisääntyy. Joidenkin väliseinien alla saattaa olla antura mutta kaikkien alla välttis ei. Uskaltaako noita "keveitä" väliseiniä edes purkaa tulematta holvia?

Jos ulkopuoli on auki samalla auttaa se poistamaan maanpaineen seiniä puskevaa vaikutusta. Ei välttis ole niin suurta pelkoa että lattian poistamalla seinä pullistuisi sisäänpäin.

Eikös varsinkin lattialämmitys saa aikaan laatan lämpölaajenemista ja erotuskaista kai hiukan huojentaa siitä seinään aiheutuvaa sivuttaista vääntöä? En tiä ihan mutu pohjalla mennään.

[vm51]

Moi!

Mikäli tiedät, että perustusolosuhteet on haastavat, niin tässä vaiheessa ottaisin ihan oikeasti rakennesuunnittelijan tekemään kunnon suunnitelman tuosta rempasta! Tuossa taisi tullakin kommenttia tuosta lattialaatan kantavuudesta: 30-50mm laatalla ja sen ajan raudotuksella tuskin on saatu kovin suurta taivutusta kestävää rakennetta. Suurin painohan on sivuseinillä, ja jos laatta on siihen saatu kiinni, niin mitenköhän ovat saaneet hoidettua raudoituksen ankkuroinnin niin että laatta auttaa sivuseiniä?
Onko laatassa jossain seinän vieressä halkeamia tai mitään viitettä, että laatta olisi taivutettu?

Jotenkin tässä mun mielestä tuntuu olevan sellaisia haasteita, että tämä on parempi jättää ammattilaisen piirustuspöydälle ja tutkimusten varaan...

[itokt]

Ideana on laittaa alimmaksi suodatinkangas, sitten tasoisotusora, Fuktisolia 100mm, lattia Stryroksia 100mm, 5 cm betonilattia jossa radoitus+lattialämmityputkisto.

Taitaa tulla vaikeuksia saada kaikki mahtumaan valuun. Jos 6 mm:n raudoitus vie 1,2 cm ja raudoitus tulee keskelle valua, niin putkille jää tilaa 1,9 cm, eli putket hädintuskin peittyvät betonista. 8 cm betonivahvuudella ongelmat poistuvat.

[tuokki]

Ideana on laittaa alimmaksi suodatinkangas, sitten tasoisotusora, Fuktisolia 100mm, lattia Stryroksia 100mm, 5 cm betonilattia jossa radoitus+lattialämmityputkisto.

Taitaa tulla vaikeuksia saada kaikki mahtumaan valuun. Jos 6 mm:n raudoitus vie 1,2 cm ja raudoitus tulee keskelle valua, niin putkille jää tilaa 1,9 cm, eli putket hädintuskin peittyvät betonista. 8 cm betonivahvuudella ongelmat poistuvat.

Hyvä pointti ! 8cm kakku kuulostaa hyvälle idealle, jotta tuo putkille jää enemmän "tilaa".


Löysin tällaisen lattia stryroksin. Tämä voisi helpottaa hommia. Tosin tuossa putki jää betonin ja styrorokslevyn väliin ? http://eristekauppa.com/fi/eps-styrox-e ... x1200.html

Jotenkin tässä mun mielestä tuntuu olevan sellaisia haasteita, että tämä on parempi jättää ammattilaisen piirustuspöydälle ja tutkimusten varaan..

Heh.. Kadulla on 2/3 kellareista rakennettu vuosien 50-60 välillä (1/3 ei ole kaivettu / tehty kellaria vaan jätetty rossipohja). Yksikään talosta ei ole nutjahtanut rakentelujen takia mitenjään (paitsi maan pehmeydestä ja paalutuksen puutteesta johtuen jotkut ova vinossa > enemmän ne joissa ei ole kellaria koko talon pohjan alueella). Suunnitemat on tehty tupakka askin kanteen. Eli rautaa / betonia on laitettu jokaiseen vähän eri verran ja suunnitelmia ei varmasti löydy paperilla mistään taloista.

En sinänsä ole rakennesuunnittelua vastaa, mutta kun vanhastakaan ei löydy piirustuksia, niin nou kaverit eivät oikein osaa kun potkia savipaakkua. Ehkä jostain alan ammattilaisesta, joka on tehnyt vastaavia. Saisi enemmän irti, että mitä tässä tapauksessa voi tehdä.

T: Tuokki

[savu]

Samassa projektissa tulee salaojat talon ympäri ja Fuktisolia seinille.

Onko niin paljon työvoimaa, että nämä kykenee tekemään samanaikaisesti? On yhteensä aivan hillitön urakka jos ei teetä kaikkia isolla porukalla. Muutenkin, mihin kantaa maat ja betonit sisältä jos talon ympärillä on vallihauta ja kasat. Kuinka saa rakennustarvikkeet roudattua tontille ja sisään. Tekisin sisältä tontin vesi-viemäri-sähköliittymäasiat samalla sikäli jos tarvitsee, muuten jättäisin muun kellarin rauhaan salaojien ajaksi.

Salaojat ei ole loputtomiin auki odottamassa sisäpuolen töitä. Jos sisäpuolelta on kaivettu täyttöjä pois ja sitten ulkopuolen kuoppa jysähtää täyteen savea, voi ulkoseinä joutua koville.

Jos 30mm raudoitettu laatta yrittäisi kannatella taloa, olisi siinä takuulla halkeamia. Liekö suunniteltu sellaiseksi, mutta valu jätetty työmaalla kesken..? Ei voi kuin arvailla onko vuonna -42 ollut heittää rautaa turhaan rakenteeseen. Tekisin koekuopan jotta näkee ulottuuko ulkoseinä laatan alle. Salaojahommassa tuo asia selkiintyisi ennen sisätöitä.

[tuokki]

Onko niin paljon työvoimaa, että nämä kykenee tekemään samanaikaisesti? On yhteensä aivan hillitön urakka jos ei teetä kaikkia isolla porukalla. Muutenkin, mihin kantaa maat ja betonit sisältä jos talon ympärillä on vallihauta ja kasat. Kuinka saa rakennustarvikkeet roudattua tontille ja sisään. Tekisin sisältä tontin vesi-viemäri-sähköliittymäasiat samalla sikäli jos tarvitsee, muuten jättäisin muun kellarin rauhaan salaojien ajaksi.

Salaojat ei ole loputtomiin auki odottamassa sisäpuolen töitä. Jos sisäpuolelta on kaivettu täyttöjä pois ja sitten ulkopuolen kuoppa jysähtää täyteen savea, voi ulkoseinä joutua koville.

Kyllä tämä on tasapainottelua ajan, rahan, oman tekemisen ja ostetun tekemisen ja hemojen menettämisen välillä

Voisi todeta, jos on "riittävästi" rahaa, niin voi palkata useampia tekijöitä, mutta rahaa menee helposti 3-4 kertaa enemmän, kun suurimman osan itse tehden. Tämän olen monessa aikaisemmassa projektissa todennu (ja Lottovoitosta haaveillut).

Kellarin remppa on kyllä suurin mitä tässä talossa on tehty. Riskit ovat myös suurimmat, kun ollaan kantavuuden ja pohjaveden kanssa tekemisissä. Tutkimuskaivauksia on vähän tehty ja suunnittelun palikat alkavat olla kasassa.

Kellari voisi suhteelisen helposti korottaa semmoiset 20-30 cm, jokska sokkeli on riittävän syvällä. Este vähän syvemmälle menolle on ollut imeisesti viemärin taso tiellä. Padotuskorkeus on olematon (ei varmasti vesilaitoksen määräysten mukainen). Keraamisten salaojaputkien vesi menee suoraan viemäriin, joka sekään ei ole nykymääräysten mukainen. Mallissa myös kadun p-viemärin tukkeutuminen ja veden pinnan nousu kadulla nostaa p-veden kellarin lattialle ja jopa salaojiin. Tätä on kadulla tapahtunut (naapureissa). Omalla kohdalla on ollut tuuria (kopkop). Myös tämä vesi- tilanne on yksi minkä takia kellarin korjaus on noussut tapetille.

Edellä mainittuihin toki ratkaisuna liittyminen huleveteen (€€€€) ja erillinen kaivo salaojille ja siinä pumppu.

T: Tuokki

[savu]

Teillä on sitten saman verran porukkaa työmaalla kuin meilläkin.

Oma työmaa on venynyt, kun töitä on tehnyt satunnaisina iltahommina klo 18-20 jolloin hiljaisuus. Ajattelin että kolme viikkoa menee salaojissa, menikin kaksi kuukautta. Oli sen verran paikattavaa perustuksissa. Nyt on kellarista olleet lattiat ja raplingit poissa maaliskuusta lähtien. Edelleen paikkailen kantavia sisäseiniä, koolausten alta paljastui kaikenmoista tuhotyötä.

[varipekka]

Terve!

Ollaan tekemässä pientä pintaremonttia kellariin ihan vain niin että saadaan pintoja vähän siistiksi ja siihen liittyen olisi kysymys:
Meillä on lattiana nyt betoni, joka tehty varmaan 20-30 vuotta sitten. Ymmärtääkseni siellä on alla vain joku ihan ohut styroksi jos sitäkään. Mutta lattia on kostea joka tapauksessa kun mittarilla katsoo.
Teenkö lisää vahinkoa jos laitan betonilattian päälle suoraan laattaa (ilman että kaivan kapillaarikatkot yms.)?
Tiedän että jos homma tehdään hyvin, niin toki pitäisi aukaista ja tehdä kapillaarikatkot ja lämmöneristykset yms, mutta jos sen tekee vain edellä kuvailemallani tavalla, pointti on se että pahentaako tämä tilannetta verrattuna aiempaan jotenkin(esim. että betoni ei pääse kuivumaan kunnolla ylöspäin, onko siitä enemmän haittaa verrattuna aikaisempaan tilanteeseen jos lattialaattojen alla on kostea betoni).
Tarkoitus ei ole tehdä mitään oleskelutilaa vaan pitää edelleen vain kellarina, jossa kuitenkin pinnat olisi tarkoitus saada siistiksi.

Kellarin seinät tein pari vuotta sitten salaojittavalla eristeellä ulkopuolelta kuntoon.
Ainakin näin syksyllä kosteus on kyllä kovempaa yleisesti kellarissa, ja vähän olen käyttänyt kosteudenpoistajaakin, mutta suurin osa vuodesta mennään ihan ok kosteuslukemissa.