Vesivahingon ( http://www.rintamamiestalo.fi/viewtopic.php?t=4411 ) takia pitää kellarikerroksessa olevan pesuhuoneen lattia laittaa uusiksi. Nyt lattiassa on laatoituksen alla betonilaatta, muovi, putket, ohut alumiinipintainen styroksi (= lämmönjakolevy?), betoni, styroksi, hiekka/ sora. Alemman betonikerroksen päältä mitattuna kosteus-% on lähes 100.
Oikein tehtynä korjaus menisi kai suunnilleen näin:
- Kaikki vanhat pois, hiekan tilalle pintaan kapillaarikatko
- Eristekerros (salaojittava?)
- Raudoitettu betonivalu
- Lattialämmitys (sähköllä toimiva laitetaan)
- Tasoitevalu, jolla muotoillaan kaadot
- Vesieriste
- Laatoitus
Onko vaihtoehtoisia tapoja? Jos jättäisi alemman betonikerroksen ja alkaisi sen päälle tekemään niin, että uusikin rakenne olisi sisäänpäin kuivuva. Miten se kannattaisi tehdä, ja olisiko siinä järkeä?
Pesuhuoneen lattia uusiksi - miten?
Re: Pesuhuoneen lattia uusiksi - miten?
Kuinkas se sisäänpäin kuivuu vesieristeen läpi??rmt-60 kirjoitti: Jos jättäisi alemman betonikerroksen ja alkaisi sen päälle tekemään niin, että uusikin rakenne olisi sisäänpäin kuivuva.
Oikeaoppinen rakenne on:
-Vähintään 300mm sepeliä pohjalle(kapillaarikatko)
-Salaojan voi tarvittaessa laittaa sepelin alle(jos on kostea maa alla)
-Suodatinkangas
-Vähintään 2x50mm EPS-routa, limitettynä
-Maanvarainen laatta kerralla 100-150mm, jonka sisään korokepaloilla verkko ja siihen lattialämmitys (verkon tulisi olla keskellä tai min. 50mm pinnasta)
-primeri, vesieristys, laasti ja laatta.
-edit. voihan sen laatan jättää halutessa 100mm ja tekee pintavalun myöhemmin päälle. Saa ne kaadot jo ensimmäiseen valuunkin, mutta vaatii enemmän aikaa ja kärsivällisyyttä. Jos epäilee taitojaan, niin suosittelen pintavalua erikseen.
Jos on lusikalla annettu, ei voi kauhalla vaatia...
Re: Pesuhuoneen lattia uusiksi - miten?
Mikä vesieriste? Tarkoitin kysymykselläni juuri sitä, että minkälainen olisi lattian rakenne ilman vesieristettä. Jos ei halua purkaa maakerrokseen asti, pitäisi jättää vesieriste pois, että maaperästä nouseva kosteus pääsisi kuivumaan. Lämpöeriste pitäisi kuitenkin olla. Voiko sellaista siis tehdä niin, että ei lattialämmityksellä lämmittäisi maaperää, ja se olisi muutenkin järkevä.Onni kirjoitti:Kuinkas se sisäänpäin kuivuu vesieristeen läpi??rmt-60 kirjoitti: Jos jättäisi alemman betonikerroksen ja alkaisi sen päälle tekemään niin, että uusikin rakenne olisi sisäänpäin kuivuva.
Re: Pesuhuoneen lattia uusiksi - miten?
Ratkaisu 1: Rakenna koppisauna pihalle. (pääset halvalla)rmt-60 kirjoitti: Tarkoitin kysymykselläni juuri sitä, että minkälainen olisi lattian rakenne ilman vesieristettä.
(Et sä tee lattian pintaa, ilman vesieristettä)... joten,
Ratkaisu 2: JOS jätät alemman laatan paikalleen, niin AINOA vaihtoehto on laittaa siihen katko, eli höyrynsulkukalvo päälle. Sitten 100mm EPS/FOAM ja edelliset toimenpiteet. (valu, lämmitys, yms)
Älä ota henk.koht. Oon vaan korjannut liian monta samanlaista tapausta töiden merkeissä, mutta siitä saan palkkaa...
Ja, kun kerran vakuutusyhtiö maksaa, niin tee kerralla kuntoon, ettei tarvi uusia parin vuoden jälkeen...
Jos on lusikalla annettu, ei voi kauhalla vaatia...
-
Matti Alander
- Jäsen
- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Ratkaistaan kuten kellarin seinärakennekkin
Kerroskakku lattiat ovat yleisesti huonosti toimivia, lisäksi vielä vaikeasti kuivattavia ja varsinkin kun rakenteissa on käytetty muovikalvoja.
Vesi kerääntyy muovikalvon päälle ja alkaa aiheuttamaan tuhojaan.
Useasti putkirikot lattiassa johtuvat huonosti kosteusteknisesti toimivista lattiarakenteista.
Tapauksessasi kannattaa koko lattiarakenne laittaa kerralla uusiksi.
Miltei muovikalvon veroisen vesihöyryn vastuksen omaavia suulakepuristettuja eristelevyjä tai routa R levyjä ei tulisi lattiassa käyttää, mikäli tavoitteena on lattian kuivuminen kohti maaperää.
Eristepaksuuden tulee myös olla riittävä, jotta vältetään kosteusteknisesti haitallinen maaperän liika lämpiäminen. Erityisesti tämä tulisi huomioida lattialämmitystä harkitessa, koska kyseessä on iso maakosketuksessa oleva lämpöpatteri.
Turvallinen lämpötila ero maaperän ja betonilattian välillä on vähintään 3 astetta, jotta maaperän kosteus pysyy maassa, eikä nouse höyrynä ylös turmelemaan rakenteita.
Käyttämällä salaojittavia hyvin vesihöyryä läpäiseviä lämmöneristeitä, voidaan erillinen kapillaarikatko jättää pois, koska kapillaarinen kosteudennousu on maximissaan 5 mm.
Lähdetään siitä että lattialämmitys toteutetaan, niin rakenteen olisi hyvä olla alhaalta ylöspäin seuraava: Sepelitasaus 5-11 tai 8-16 mm, 100 mm Fuktisol 19 tai 30 kg/m3, lattia Eps 60 tai 80, suodatinkangas, betonivalu 6mm verkko 150 mm silmällä n. 7 cm paksuna.
Lopputuloksena saadaan kohtuullisen edullinen rakenne mahdollisimman pienellä työllä. Rakenne myös kuivuu ulospäin kohtuullisesti ja antaa anteeksi tehokkaalla kuivumisominaisuuksillaan pienet vedeneristyksen vuodotkin.
Mikäli talon ulkopuolinen salaojitus on kunnossa, ei erillistä salaojitusta lattian alla tarvita.
Kovemman kantavuusluokan lämmöneristeitä suositellaan käytettäväksi vesieristettyjen tilojen alla, jolloin varmistutaan siitä, että lattiarakenteen painumista ei tapahdu seuraavan 50 vuoden aikana.
Vesi kerääntyy muovikalvon päälle ja alkaa aiheuttamaan tuhojaan.
Useasti putkirikot lattiassa johtuvat huonosti kosteusteknisesti toimivista lattiarakenteista.
Tapauksessasi kannattaa koko lattiarakenne laittaa kerralla uusiksi.
Miltei muovikalvon veroisen vesihöyryn vastuksen omaavia suulakepuristettuja eristelevyjä tai routa R levyjä ei tulisi lattiassa käyttää, mikäli tavoitteena on lattian kuivuminen kohti maaperää.
Eristepaksuuden tulee myös olla riittävä, jotta vältetään kosteusteknisesti haitallinen maaperän liika lämpiäminen. Erityisesti tämä tulisi huomioida lattialämmitystä harkitessa, koska kyseessä on iso maakosketuksessa oleva lämpöpatteri.
Turvallinen lämpötila ero maaperän ja betonilattian välillä on vähintään 3 astetta, jotta maaperän kosteus pysyy maassa, eikä nouse höyrynä ylös turmelemaan rakenteita.
Käyttämällä salaojittavia hyvin vesihöyryä läpäiseviä lämmöneristeitä, voidaan erillinen kapillaarikatko jättää pois, koska kapillaarinen kosteudennousu on maximissaan 5 mm.
Lähdetään siitä että lattialämmitys toteutetaan, niin rakenteen olisi hyvä olla alhaalta ylöspäin seuraava: Sepelitasaus 5-11 tai 8-16 mm, 100 mm Fuktisol 19 tai 30 kg/m3, lattia Eps 60 tai 80, suodatinkangas, betonivalu 6mm verkko 150 mm silmällä n. 7 cm paksuna.
Lopputuloksena saadaan kohtuullisen edullinen rakenne mahdollisimman pienellä työllä. Rakenne myös kuivuu ulospäin kohtuullisesti ja antaa anteeksi tehokkaalla kuivumisominaisuuksillaan pienet vedeneristyksen vuodotkin.
Mikäli talon ulkopuolinen salaojitus on kunnossa, ei erillistä salaojitusta lattian alla tarvita.
Kovemman kantavuusluokan lämmöneristeitä suositellaan käytettäväksi vesieristettyjen tilojen alla, jolloin varmistutaan siitä, että lattiarakenteen painumista ei tapahdu seuraavan 50 vuoden aikana.
Re: Ratkaistaan kuten kellarin seinärakennekkin
Eli onko tuo siis 50 mm EPS 60:stä?Matti Alander kirjoitti:... lattia Eps 60 tai 80
Miten muuttuu jos tulee vesikierto -lattialämmitys?
Nimim. "Fuktisolit pihalla kasassa"
Re: Ratkaistaan kuten kellarin seinärakennekkin
Ei mitenkään muutu. Vesikiertoinen putki tulee samanlailla surrulangalla verkkoon kiinni.Akuankka kirjoitti:Miten muuttuu jos tulee vesikierto -lattialämmitys?
se eps60/80 on styroxin paksuus. Harvoista paikoista saa noita erikoiskokoja, eli viisasta laittaa 2x50mm limitettynä.
Jos on lusikalla annettu, ei voi kauhalla vaatia...
-
Matti Alander
- Jäsen
- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Kyseessä puristuslujuus
Eps- 60 tarkoittaa levyn kuormituksen kestoa, mikä on 60 kpa, eli kilopascalia. mikä kansanomaisesti ilmaistuna on 6000 kg/m2.
Solupolystyreeni levyyn saadaan kuormituksenkestoa, levyn tiiveyttä lisäämällä. Tällöin kuutiopaino lisääntyy ja vesihöyrynläpäisykyky heikkenee.
Fuktisol levyn 19 kg/m3 rikkoontumispiste on 58 kpa, eli 5800 kg/m3.
Pitkäaikaiskuormituksessa levylle voidaan ilman toiminnan häiriintymistä sallia 20 % kokoonpuristuminen maksimissaan. Tällöin kuormitusta voi olla reilu 2000 kg/m2, mikä on lattiakuormana melkoinen.
Normaali lattiakuorma betonilaatan osalta on n. 250 kg/m2 n. 10 cm:n betonipaksuudella.
Laattaa voidaan sitten kuormittaa erilaisella kalustuksella, mutta kuormitus jakaantuu betonilaatan avulla hyvin laajalle alueelle.
Styrox eristettä Fuktisol levyn päälle esitetään kustannussäästömielessä. Vielä parempi rakenne ja nopeampi kuivuminen saadaan aikaiseksi käyttämällä kahta Fuktisol levyä päällekkäin.
Suositeltava eristepaksuus minimissään lattialämmitysrakenteessa on 200 mm eristettä. Tällä pyritään estämään maaperän liiallinen lämpiäminen, jotta maaperän lämpö ei nousisi liian korkeaksi ja alkaisi nostaa vesihöyrynä kosteutta ylös kohti huonetilaa.
Maaperä talon alla ja varsinkin keskiosassa kellarillisissa taloissa ei pääse oikeastaan jäähtymään mistään ja lämpöä alkaa vuosien kuluessa vähitellen sitoutumaan termisesti maaperään.
Maaperän lämpiäminen ja sen aiheuttavat kosteusongelmat ovat varsin harvinaista tietoa ja sitä vielä sotkee koulussa opittu tieto maaperän eristyskyvyn huomioimisesta suunnittelussa.
Nykyaikaisissa vesikiertoisen- ja kaapelilämmityksen vaihtoehdoissa ei enää ole niin suuria lämpötilaeroja, että sillä olisi vaikutusta. Kyseessä on muutenkin pitkäaikainen vuosien kuluessa kertyvä ongelma, mikä ei välttämättä tule ilmi edes kymmenessä vuodessa.
Vanhaa kastunutta kapillaarista laattaa ei tule jättää, koska sitä pitkin kosteus siirtyy poikittain helposti väli- ja ulkoseiniin. Myös muovikalvon käyttö rakenteen missään kohdassa ei ole suositeltavaa, koska se aina myös estää kuivumista.
Mikäli rakenne ei harvene ulospäin, kertyy alimmaiseen Eps-kerrokseen vähitellen kosteutta, joka alentaa lämmöneristyskykyä.
Liian tiiviit vesihöyrynvastukseltaan isot lämmöneristeet estävät ulospäin alas kuivumisen ja silloin lattia voi kuivua ainoastaan ylöspäin, kohti huonetilaa. Tällöin lattian kuivumistehokkuus ja nopeus on ratkaisevasti kiinni huonetilan kosteusolosuhteista. Siis mitä pienempi on suhteellinen kosteus huonetilassa, sitä suurempi kuivumisnopeus.
Kaikki edellä kerrottu pätee myös kellarinseinän maanalapuolisen osan toimintaan, eroa ei ole muuta, kuin että seinärakenne on pystysuorassa.
Solupolystyreeni levyyn saadaan kuormituksenkestoa, levyn tiiveyttä lisäämällä. Tällöin kuutiopaino lisääntyy ja vesihöyrynläpäisykyky heikkenee.
Fuktisol levyn 19 kg/m3 rikkoontumispiste on 58 kpa, eli 5800 kg/m3.
Pitkäaikaiskuormituksessa levylle voidaan ilman toiminnan häiriintymistä sallia 20 % kokoonpuristuminen maksimissaan. Tällöin kuormitusta voi olla reilu 2000 kg/m2, mikä on lattiakuormana melkoinen.
Normaali lattiakuorma betonilaatan osalta on n. 250 kg/m2 n. 10 cm:n betonipaksuudella.
Laattaa voidaan sitten kuormittaa erilaisella kalustuksella, mutta kuormitus jakaantuu betonilaatan avulla hyvin laajalle alueelle.
Styrox eristettä Fuktisol levyn päälle esitetään kustannussäästömielessä. Vielä parempi rakenne ja nopeampi kuivuminen saadaan aikaiseksi käyttämällä kahta Fuktisol levyä päällekkäin.
Suositeltava eristepaksuus minimissään lattialämmitysrakenteessa on 200 mm eristettä. Tällä pyritään estämään maaperän liiallinen lämpiäminen, jotta maaperän lämpö ei nousisi liian korkeaksi ja alkaisi nostaa vesihöyrynä kosteutta ylös kohti huonetilaa.
Maaperä talon alla ja varsinkin keskiosassa kellarillisissa taloissa ei pääse oikeastaan jäähtymään mistään ja lämpöä alkaa vuosien kuluessa vähitellen sitoutumaan termisesti maaperään.
Maaperän lämpiäminen ja sen aiheuttavat kosteusongelmat ovat varsin harvinaista tietoa ja sitä vielä sotkee koulussa opittu tieto maaperän eristyskyvyn huomioimisesta suunnittelussa.
Nykyaikaisissa vesikiertoisen- ja kaapelilämmityksen vaihtoehdoissa ei enää ole niin suuria lämpötilaeroja, että sillä olisi vaikutusta. Kyseessä on muutenkin pitkäaikainen vuosien kuluessa kertyvä ongelma, mikä ei välttämättä tule ilmi edes kymmenessä vuodessa.
Vanhaa kastunutta kapillaarista laattaa ei tule jättää, koska sitä pitkin kosteus siirtyy poikittain helposti väli- ja ulkoseiniin. Myös muovikalvon käyttö rakenteen missään kohdassa ei ole suositeltavaa, koska se aina myös estää kuivumista.
Mikäli rakenne ei harvene ulospäin, kertyy alimmaiseen Eps-kerrokseen vähitellen kosteutta, joka alentaa lämmöneristyskykyä.
Liian tiiviit vesihöyrynvastukseltaan isot lämmöneristeet estävät ulospäin alas kuivumisen ja silloin lattia voi kuivua ainoastaan ylöspäin, kohti huonetilaa. Tällöin lattian kuivumistehokkuus ja nopeus on ratkaisevasti kiinni huonetilan kosteusolosuhteista. Siis mitä pienempi on suhteellinen kosteus huonetilassa, sitä suurempi kuivumisnopeus.
Kaikki edellä kerrottu pätee myös kellarinseinän maanalapuolisen osan toimintaan, eroa ei ole muuta, kuin että seinärakenne on pystysuorassa.
Tässä ketjussa kerroin omasta ratkaisustani
http://www.rintamamiestalo.fi/viewtopic ... sc&start=0
En minä sitä suosittelemaan rupea jos on mahdollista ja halua purkaa kaikki pois ja kaivaa vähän maatakin. Parempi siitä niin varmastikin tulee.
Meillä se olisi vaatinut kohtuuttomia toimenpiteitä, joten päädyin esittämääni ratkaisuun.
Uskoisin, että lattia toimii sisäänpäinkuivuvana ja toisaalta taas höyrynpaineen osaeroista johtuen kosteudella on mahdollisuus painua myös ulospäin maahan. Vesieristeitä ei paljon ole harrastettu.
Lähtötilannteena oli originaali phjalaatta + sepelikerros + pintalaatta.
Voi vielä todeta että kellarissa oli pesuhuone ennestäänkin ilman vesieristettä, pintalaatta oli valettu sepelikerroksen päälle levitetyjen sanomalehtien päälle. Osa niistä oli ihan lukukelpoisia tosin aika haperoita....
Mun mielestä noiden vesivahinkojen kannalta kellarin vesieristeettömyys on pelkkää plussaa, ei jää niiden kalvojen alle mitään muhimaan.
http://www.rintamamiestalo.fi/viewtopic ... sc&start=0
En minä sitä suosittelemaan rupea jos on mahdollista ja halua purkaa kaikki pois ja kaivaa vähän maatakin. Parempi siitä niin varmastikin tulee.
Meillä se olisi vaatinut kohtuuttomia toimenpiteitä, joten päädyin esittämääni ratkaisuun.
Uskoisin, että lattia toimii sisäänpäinkuivuvana ja toisaalta taas höyrynpaineen osaeroista johtuen kosteudella on mahdollisuus painua myös ulospäin maahan. Vesieristeitä ei paljon ole harrastettu.
Lähtötilannteena oli originaali phjalaatta + sepelikerros + pintalaatta.
Voi vielä todeta että kellarissa oli pesuhuone ennestäänkin ilman vesieristettä, pintalaatta oli valettu sepelikerroksen päälle levitetyjen sanomalehtien päälle. Osa niistä oli ihan lukukelpoisia tosin aika haperoita....
Mun mielestä noiden vesivahinkojen kannalta kellarin vesieristeettömyys on pelkkää plussaa, ei jää niiden kalvojen alle mitään muhimaan.
Kiitos tähän astisista kommenteista. Epäilinkin, että sisäänpäin kuivuvia vaihtoehtoja ei juuri esitetä, ainoa tuli Howerilta.
Miten mahtaisi toimia sellainen rakenne, että alimmaisen betonikerroksen jättäisi paikalleen ja sen päälle fuktisol, valu, lattialämmitys ja laatoitus? Siis ilman vesieristettä. Suurin osa pesuvesistähän menee viemäriin, lopuista suurimman osan lattialämmitys kuivaisi huoneeseen, josta se johdetaan hormiin. Maaperästä ei kosteutta nousisi fuktisolin läpi, ja jos pesuvesistä jotain kosteutta riittäisi betonilaattaan, sen fuktisol hoitaisi alaspäin. Ei tämä tunnu ainakaan huonommalta kuin vanhanaikainen rakenne, joka sekin on toiminut. Se alin betonilaatta olisi tietysti aina kostea, mutta niinhän se on tähänkin asti ollut.
Sitten se lattialämmityskaapeli. Moni tuntuu olevan sitä mieltä, että se kannattaa laittaa suoraan betonivaluun, ja vielä aika syvälle. Meillä kuitenkin pesuhuoneessa peruslämmön pitää keskuslämmityspatteri. Lattialämmityksen tarkoitus olisi vain pitää varpaat lämpiminä ja kuivata lattia suihkun jälkeen. Siksi ajattelin laittaa sen valmiin valun päälle tasoitekerrokseen. Näin tehoa ei tarvitsisi kovin paljoa ja kaapelin vikaantuessa sen vaihto olisi helpompaa. Onko tässä ajattelussa jotain vikaa?
Miten mahtaisi toimia sellainen rakenne, että alimmaisen betonikerroksen jättäisi paikalleen ja sen päälle fuktisol, valu, lattialämmitys ja laatoitus? Siis ilman vesieristettä. Suurin osa pesuvesistähän menee viemäriin, lopuista suurimman osan lattialämmitys kuivaisi huoneeseen, josta se johdetaan hormiin. Maaperästä ei kosteutta nousisi fuktisolin läpi, ja jos pesuvesistä jotain kosteutta riittäisi betonilaattaan, sen fuktisol hoitaisi alaspäin. Ei tämä tunnu ainakaan huonommalta kuin vanhanaikainen rakenne, joka sekin on toiminut. Se alin betonilaatta olisi tietysti aina kostea, mutta niinhän se on tähänkin asti ollut.
Sitten se lattialämmityskaapeli. Moni tuntuu olevan sitä mieltä, että se kannattaa laittaa suoraan betonivaluun, ja vielä aika syvälle. Meillä kuitenkin pesuhuoneessa peruslämmön pitää keskuslämmityspatteri. Lattialämmityksen tarkoitus olisi vain pitää varpaat lämpiminä ja kuivata lattia suihkun jälkeen. Siksi ajattelin laittaa sen valmiin valun päälle tasoitekerrokseen. Näin tehoa ei tarvitsisi kovin paljoa ja kaapelin vikaantuessa sen vaihto olisi helpompaa. Onko tässä ajattelussa jotain vikaa?
kosteus jäisi fuktisol kerrokseeen valujen väliin - sieltä se kulkeutuisi seinien reunoille tai lopulta nousisi ylempään laattaan jos rakenne on tarpeeksi tiivis?alimmaisen betonikerroksen jättäisi paikalleen ja sen päälle fuktisol, valu, lattialämmitys ja laatoitus? Siis ilman vesieristettä
Ollaan kaavailtu ihan suoraan betonille laatoitettua lattiaa ja mahdollisesti jonkinlaista vesieristettyä suihkulavettia sitten joskus kun ehditään tuonne "saunaosastolle" asti.
Noin juuri tehtiin, meillä kun sitä lämmöneristettä ei kovinkaan paljoa ole niin ei ole järkevää hoitaa varsinaista lämmitystä lattialämmityksellä. Vesipatterit on seinillä joka huoneesssa. Saunassa, pesuhuoneessa ja pukuhuoneessa tasoitekerroksessa laattojen alla lämpökaapeli mukavuutta tuomassa ja kuivaapahan lattiatkin kätevästi.rmt 60: Sitten se lattialämmityskaapeli. Moni tuntuu olevan sitä mieltä, että se kannattaa laittaa suoraan betonivaluun, ja vielä aika syvälle. Meillä kuitenkin pesuhuoneessa peruslämmön pitää keskuslämmityspatteri. Lattialämmityksen tarkoitus olisi vain pitää varpaat lämpiminä ja kuivata lattia suihkun jälkeen. Siksi ajattelin laittaa sen valmiin valun päälle tasoitekerrokseen. Näin tehoa ei tarvitsisi kovin paljoa ja kaapelin vikaantuessa sen vaihto olisi helpompaa. Onko tässä ajattelussa jotain vikaa?
Se eristeen ohuus johtuu ihan huonekorkeudesta, ollaan vajaassa kahdessa metrissä...
Miksi se siihen jäisi ?sou: kosteus jäisi fuktisol kerrokseeen valujen väliin
- kai vesihöry betonin läpi menee ja vaikka vesikin ?
Mihin ylhäältä ja alhaalta tuleva kosteus häviää jos rakenne on:
Betoni
Fuktisol
Betoni
Maa
Fuktisol eristeen ja alemman valun kosketuspinnassa huoneen reunoihin? Riippuen veden määrästä kuvittelisin että reuna-alueilla voi tulla ongelmia.
Ellei vesiä saa poistettua johonkin(salaojiin?).
Ensimmäiseen valukerrokseenhan voisi tehdä kaadon jonka pohjalle vielä syvennys - syvennykseen letku ja yläpuolisella pumpulla sitten imee kertyneet vedet pois..
Betoni
Fuktisol
Betoni
Maa
Fuktisol eristeen ja alemman valun kosketuspinnassa huoneen reunoihin? Riippuen veden määrästä kuvittelisin että reuna-alueilla voi tulla ongelmia.
Ellei vesiä saa poistettua johonkin(salaojiin?).
Ensimmäiseen valukerrokseenhan voisi tehdä kaadon jonka pohjalle vielä syvennys - syvennykseen letku ja yläpuolisella pumpulla sitten imee kertyneet vedet pois..
sou kirjoitti:Mihin ylhäältä ja alhaalta tuleva kosteus häviää jos rakenne on:
Betoni
Fuktisol
Betoni
Maa
Fuktisol eristeen ja alemman valun kosketuspinnassa huoneen reunoihin? Riippuen veden määrästä kuvittelisin että reuna-alueilla voi tulla ongelmia.
Ellei vesiä saa poistettua johonkin(salaojiin?).
Ensimmäiseen valukerrokseenhan voisi tehdä kaadon jonka pohjalle vielä syvennys - syvennykseen letku ja yläpuolisella pumpulla sitten imee kertyneet vedet pois..
Vesien poisto? Puhutaan kai kosteudesta, vesihöyrystä.
Matti Alanderin kotisivuilla on ruotsalainen tutkimustulos, jonka yhteenvedossa todettiin:
"lämpöeristeen asentaminen pohjalaatan ja pintalaatan väliin on rakenne, jolla on suuret mahdollisuudet onnistua."
Ja kysymyksessä vieläpä rakenne, joka tekstin mukaan voitaisiin pinnottaa esim. tiiviillä muovimatolla
huh, mitä en tietenkään tehnyt... Oma ratkaisuni kellarin lattiaan vaikuttaa tutkimuksen ja käytön perusteella ihan hyvältä. Aika tosin näyttää....