Pesuhuoneen lattia uusiksi - miten?

Keskustelua maanpinnan alapuolelta - kellari, salaojat, sokkeli jne.
sou
Jäsen
Jäsen
Viestit: 179
Liittynyt: Pe Touko 19, 2006 9:59
Paikkakunta: vantaa

Viesti Kirjoittaja sou »

Hower kirjoitti:Vesien poisto? Puhutaan kai kosteudesta, vesihöyrystä.
En tiedä onko maakosteus pintavalun alla höyryä vai nestettä?
Kyseinen rakenne voi olla oikein hyväkin ratkaisu - etenkin jos pintavalu haihduttaa nopeammin kuin alavalu päästää läpi? Ehkä Alander voisi käydä kertomassa asiaan oman mielipiteensä.
Matti Alander
Jäsen
Jäsen
Viestit: 2256
Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36

Maahan sitoutunutta kosteutta

Viesti Kirjoittaja Matti Alander »

Kosteus on sitoutuneena maaperään ja alimmaiseen laattaan.
Höyryksi eli kaasuksi se muuttuu osapaine-erojen vaikutuksesta.
Paine-eroon taas vaikuttaa kosteuden määrä ja lämpötilaerot.
Kyseessä on Dalttonin kaasujen osapainelaki.
Kosteus siirtyy maaperässä myös kapillaarisesti ja myös sivullepäin.
Kosteutta on maaperässä myös pohjavetenä, jonka pintaa säädellään salaojituksella.
Ainoa kosteuden kiinteä olomuoto on jäätyminen, jolloin se ei käytännössä liiku.
Lämpöeristämällä lattiaa riittävästi pyritään saamaan höyrynpaine-ero muodostumaan kohti maaperää, jolloin se pysyy siellä.
Myös salaojituksella ja kapillaarikatkoilla pyritään samaan lopputulokseen.
Rakenteet voivat olla myös sisäänpäin kuivuvia, jolloin vesihöyryn osapaine on sisätilassa pienempi ja kosteus vesihöyrynä pyrkii tasapainotilaan, siirtymällä huonetilaan.
Näissä tapauksissa tiiviistä sisäpuolen pinnoitteesta alkaa muodostua haittaa.
Tällainen kosteuskäyttäytyminen saattaa olla hyvinkin hidasta ja ongelmia alkaa esiintyä vasta vuosikausien kuluessa.
Alkuperäinen rintamamiestalon kellarin ja lattian kuivuminen tapahtui sisäänpäin ja tuulettamalla hormin kautta ulos. Tällaista rakennetta voidaan käyttää vieläkin aivan hyvin, on vain varmistauduttava riittävästä tuuletuksesta, sekä ettei haihduttavaa pintaa liiaksi peitellä.
System platon on tutustumisenarvoinen rakenne, kun halutaan lattian sisäänpäin kuivumista. Myös vanhat puutralli systeemit ovat ihan käyttökelpoisia. Hyvin vesihöyryä läpäisevät pinnoitteet, kuten tiililaatat käyvät yleensä myös tarkoitukseen ja nykyaikaiset vedeneristeetkin alkavat olla höyryä läpäiseviä. Vedeneristeiden toimintaperiaate kannattaa kuitenkin aina selvittää valmistajalta, tai myyjältä.
Mikäli on tarvetta voitte ottaa yhteyttä sähköpostilla matti@malander.fi, niin lähetän tietoa sisäänpäin kuivuvista lattiarakenteista.
Toivottavasti edellä kerrotusta on hyötyä näitä visaisia kosteusasioita käsitellessä ja remontteja tehdessä, jotta saataisiin mahdollisimman toimivia rakenteita, jotka eivät jälkikäteen aiheuttaisi ongelmia.
Minusta tuntuu, että tämän palstan lukijat ovat paljon valveutuneempia näissä asioissa, kuin uudisrakentajat, joiden ongelmia ratkotaan aivan muutamia vuosia vanhoissa taloissa.
Avatar
Hower
Jäsen
Jäsen
Viestit: 1866
Liittynyt: To Elo 25, 2005 13:00

Viesti Kirjoittaja Hower »

Hmm... niinkuin olen kertonut meillä oli ja on edelleenkin kellarissa vanhana lattiarakenteena pohjalaatta+ 4-6cm sepelikerros + pintalaatta. Vanhassa laatoitetussa vesieristämättömässa pesuhuoneessa oli sama rakenne. Ongelmitta. Pesuhuone lienee ollut käytössä ainakin 60 luvulta lähtien.
Tämmöinen lattiarakenne on mahdollisten vesivahinkojen tai tulvimisten kannalta täysin idioottivarma; vaikka koko kellarin lattialle tulisi 30cm vettä niin pysyvää tai purkamista/korjausta vaativaa vahinkoa ei lattiarakenteelle tapahtuisi. Ei myöskään seinärakenteille mikäli pitäydytään kivirakenteissa. Kaikki kuivuisi itsestään tai kuivaimien avulla. Mitään kosteutta ei pääse muhimaan vesieristeiden taakse (jos kunnon tulva tai vesivahinko tapahtuu niin takuuvarmasti vettä menee vesieristeiden taakse jotain kautta).

Pesuhuonerempan ja saunan rakentamisen yhteydessä lattiarakenne uusittiin 12m2:n alueelta koska kaadot olivat väärin ja piti tehdä muitakin muutostöitä.
Pyrkimyksenä oli säilyttää lattia sisäänpäin kuivuvana (tai kuivukoon vaikka ulospäin höyrynpaineiden johdosta) entiseen malliin uusilla konsteilla.
Suihkusyvennyksen lattia (reilu 1m2) on vesieristetty
Kaikien muiden kellaritilojen lattiarakenne on säilytetty ennallaan, klinkkereitä laitettu pukuhuoneeseen.

Arvelen, (Matti Alander korjannee jos arvioni on väärä) että pohjalaatta+ fuktisol/isodrän+pintalaatta vastaa pitkälti tuota pohjalaatta+ sepelikerros + pintalaatta -rakennetta. Noilla eristeillä on tietystikin paljon parempi lämmöneristyskyky eivätkä ne ole kapillaarisia. Jos mulla olisi korkeus antanut myöden niin olisin luultavasti laittanutkin sen noin.
Kulju
Jäsen
Jäsen
Viestit: 319
Liittynyt: To Tammi 05, 2006 10:44
Paikkakunta: Lempäälä

Viesti Kirjoittaja Kulju »

Hower kirjoitti: Jos mulla olisi korkeus antanut myöden .....
Minulla on myös pesuhuoneen mataluus ongelmana. Miten teit pesuhuoneen katon?
Matti Alander
Jäsen
Jäsen
Viestit: 2256
Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36

Suosittelen kuitenkin pohjalaatan purkamista

Viesti Kirjoittaja Matti Alander »

Suosittelen kuitenkin pohjalaatan purkamista, jos se on ohut ja kantamaton.
Kahden laatan väliin voi aina päästä vettä, joka on useasti tullut vastaan kevytsorarakenteena.
Vähän samanlainen on tilanne, jos lämmöneristeen alla on muovikalvo, jolloin mahdollinen vesivahingon vesi ei pääse poistumaan.
Tietysti oman ongelmansa muodostaa myös tiivis savi, jonka päältä vesi tulisi saada johdettua salaojiin.
Avatar
Hower
Jäsen
Jäsen
Viestit: 1866
Liittynyt: To Elo 25, 2005 13:00

Viesti Kirjoittaja Hower »

Kulju kirjoitti:
Hower kirjoitti: Jos mulla olisi korkeus antanut myöden .....
Minulla on myös pesuhuoneen mataluus ongelmana. Miten teit pesuhuoneen katon?
Vanhan pesuhuoneen betoniholvi oli rapattu/tasoitettu ja maalattu. Se oli sinänsä todella hyvin kiinni katossa, mutta tuli kopisteltua pois kun tilajakokin vähän muuttui....
Betoniholvi rappauksen alla oli käsitelty ohuesti jollakin mustalla (piki?). Ilmeisesti jonkinlainen kosteuseriste yläsuuntaan.
Lähtökohta oli se että jokaikinen sentti pois huonekorkeudesta on liikaa eli mikään rimoitus/panelointi ei käynyt.
Tasoitin sen vanhan todella epätasasaisen betonikaton sileäksi pinnaksi (2-3 kertaa Vetonit Serpo 410 kuiturappauslaastia ja pintaan pari kertaa Vetonit VH, Maalaus Lujalla. Hyvin on pysynyt.

Sauna puolestaan on Matala, mutta siellä nyt lähinnä istutaan.
Eli siellä kattoon Sauna-Satu, rimat ja panelit normaaliin tapaan..




Siitä "kastuvasta betonista" tuolla toisessa ketjussa arvelin tähän tapaan:

Märempi se laatta oli 50-luvulla valun jälkeen.
Ja kuivui, vai?
sou
Jäsen
Jäsen
Viestit: 179
Liittynyt: Pe Touko 19, 2006 9:59
Paikkakunta: vantaa

Viesti Kirjoittaja sou »

Hower, paljon teillä lähti lattiakorkeudesta tuolla valu,sora,finfoam,valu-systeemillä? En ole vielä ihan vakuuttunut pystyisinkö käyttää samanlaista rakennettä meillä koska kellarin valu on suoraan maata vasten ilman mitään sora/tuplavalukerroksia. Maa on kyllä hiekkamaata. Pesutiloihin tulisi täysin erilainen lattiarakenne. Ehkä voisi toimia, pitää miettiä.
Jos tuosta katosta löytyy jotain kuvia, niin laita jakoon - etenkin työvaihekuvat kiinnostaa.
Avatar
Hower
Jäsen
Jäsen
Viestit: 1866
Liittynyt: To Elo 25, 2005 13:00

Viesti Kirjoittaja Hower »

sou kirjoitti:Hower, paljon teillä lähti lattiakorkeudesta tuolla valu,sora,finfoam,valu-systeemillä? En ole vielä ihan vakuuttunut pystyisinkö käyttää samanlaista rakennettä meillä koska kellarin valu on suoraan maata vasten ilman mitään sora/tuplavalukerroksia. Maa on kyllä hiekkamaata. Pesutiloihin tulisi täysin erilainen lattiarakenne. Ehkä voisi toimia, pitää miettiä.
Jos tuosta katosta löytyy jotain kuvia, niin laita jakoon - etenkin työvaihekuvat kiinnostaa.
Pesuhuoneen huonekorkeus ei käytännössä kasvanut eikä lattiarakenne ohentunut muutostyöllä juuri ollenkaan entisestä, mutta se oli pakko uusia viemäri/lattiakaatojuttujen vuoksi.
Lähtötilanne oli semmoinen että vanha lattiarakenne oli enemmän tai vähemmän kosteaa maata vasten oleva ohut pohjalaatta, sen päällä sepelikerros jonkinmoisena kapillaarikatkona ja sen päällä erillinen pintalaatta (rivinteeraukset muurattu pintalaatan päältä).
Pintalaatta ja sepelit purettiin pois.
Epätasaisen, ohuen pohjalaatan ja katon vapaa väli oli n.205 cm.
- pientä tasailua pohjalaattaan
- sen päälle 30mm reiítetyt ja toisistaan reilusti irtiolevat finnfoamit, rakoihin ja reikiin pestyä sepeliä ja Lecasoraa.
- uusi pintalaatta n.6cm (raudoitusverkko),
- n. 1cm:n tasoituskerros johon asennettiin mukavuuslämmityskaapeli.
- laatoitus
= yhteensä n. 11-12cm.
Eli loppputilanne on se, että vapaa korkeus pesuhuoneessa on tällä hetkellä 194cm.
Lattian lämmönersitävyys on varmaan huono, tiedetään.
Mulle olis kelvannut originaalimallinen sepelikerroskin tuon foamin sijaan...oli vaan helpompi tehdä se noin (raudoituksen ja valun kannalta)

Katto:
Vaikka nyt itse sanonkin niin siitä katosta tuli aivan hemmetin hieno. Se on nyt totaalisen sileä ja tasainen, lähtökohta oli kuitenkin aika hirveä...
Ei se niin vaikeeta ollut, mutta pirunmoinen hierominen siinä oli. Muistaakseni vedin niitä laasteja ja tasoitteita viiteen kertaan ja viimeisten välillä hionnat.
Vastaa Viestiin