alapohjaan kuivain?

[heinis]

Olen uusi täällä joten terve kaikille!

minua askarruttaa hieman tuo alapohjan tuuletus ja kiinnostaa onko kenelläkään tietoa/kokemuksia alapohjan kuivaimista. löysin aika nihkeästi niistä netistä tietoa. kertokaa nyt ihmeessä kokemuksia tai edes mistä niitä saa ja paljonko ne maksaa

kiitos

Joni Heinäaho

[Matti Alander]

Laadukas ilmankuivaaja on idioottivarma rossitilan kuivaaja jasaattaapi heikosti eristetyissä lattioissa todellisuudessa jopa säästää energian kulutuksessa. Tätä asiaa kuitenkin kannattaa kysyä tuotteen edustajilta, koska tiedossani ei ole tutkimustietoaaiheesta.
Kuivaajia löytyy kosteustekniikkaan ja kuivatukseen perehtyneistä liikkeistä, kuten Muntersilta jne...
Rautakaupoistasaattaisi löytyä halvempia kondenssikuivaajia n. 300 €:n hintaan ja laaduttomampia halvemmallakin.
Mikäli ongelmat halutaan ratkaista varmalla tavalla on kuitenkin hankittava Sorbtiokuivaaja, joka toimii varmemmin ja pääse jäätymään talvella.
Näihin voit tutustua osoitteessa http://www.kryotherm.fi
Olemme asentaneet näitä Japanilaisia laatukuivaimia täällä Turussa ja ovat toimineet moittettomasti jo vuosikausia.
Mahdottomiin eivät nämäkään tietysti pysty, joten salaojitukset, rännivesijärjestelmät ym. pitää olla ensimmäiseksi kunnossa.
Rossipermantojen kosteusongelmat aiheutuvat useasti liian alhaisesta lämpötilasta, jota pitäisi pyrkiä nostamaan esimerkiksi lämpöeristämällä sokkelipalkkeja, sekä maanpintaa.
Ulkoilmalla tuuletettu alapohja voidaan muuttaa myös kokonaisuudessaan lämpimäksi alapohjaksi, jolloin tuuletusluukut suljetaan kokonaisuudessaan, tai tuuletusta vähennetään ratkaisevasti. Tällöin ilmanvaihtoa voidaan hoitaa mahdollisella talon omalla ilmanvaihtokoneella, pelkällä puhaltimella ulospäin ja käyttämällä sokkelipalkissa höyryä läpäiseviä rakenteita, kuten salaojittavia lämmöneristeitä.
Muovikalvon käytöstä maanpinnalla ovat asiantuntijatkin erimielisiä ja omana mielipiteenäni asiasta sanoisin, ettei muovikalvosta ole ongelmaa mikäli käytetään vähintään 100 mm kerrosta salaojittavaa lämmöneristettä muovikalvon alla. Pelkkä muovikalvo saattaa jo sitten muodostua ongelmaksi, koska sen alle kerääntyy helposti runsaasti vettä.

[nikolai]

Tuota tuota....

Tuosta tuulettuvan alapohjan muuttamisesta lämpimäksi kannattaisi ehkä saada lisäinfoa?
- miksi alapohja pitää lämmittää?
-- onko lattiat liian kylmiä
-- tai joku muu ongelma

- miten sisäilman kondenssiriski on hoidettu?
- lämpötilan nosto lisää mikrobien kehitystä oleellisesti
- miten alapohja, onko yli vai alipaineinen, sisä-/ulkoilmaan nähden
- ilmatilan lämpötilan nousu lisää kosteuden haihtumisriskiä...

Ja yleensä, miksi koneellisia ilmakiertolaitteita ylipäätään pitää laittaa tuulettuvaan alapohjaan?

[Matti Alander]

Ulkoilmalla tuuletetun alapohjan tuuletusilmansäätö ja koko toiminta on yllättävän monimutkainen prosessi.
Lattiat ovat helposti kylmiä, ilmavuotojen ansiosta. Suurin ongelma on kuitenkin vesihöyryn kondensoituminen rakenteisiin, joka alkaa olla ongelmallinen varsinkin puulattiaisissa rakennuksissa.
Ruotsalaisessa tutkimuksessa, mikä muistaakseni on myös kotisivuillamme todetaan Ruotsissa olevan ongelmaisia ulkoilmalla tuuletettuja alapohjia 175 000 kappaletta, mikä on todellasuuri määrä.
Nykyaikainen rossipohja on huomattavasti viileämpi useassa kohtaa vuotta, kuin 1800 luvun rakenteet. Tällä palstalla kuitenkin käsitellään rintamamiestaloja ja aihe tulee paremminkin esiin, kun rakennusta lisäeristetään lattiastaan.
Sisäilman kondenssi riskin nosto ei sinänsä kysymyksessä mennyt jakeluun, mutta alapohjassa lämpötilan nostolla pyritään kondenssiriskin vähentämiseen.
Lämmin alapohja voidaan paremminkin ymmärtää matalana kellarina, jota ei sinänsä erikseen lämmitetä. Ilmanvaihto toimii vähän samoin kuin rintamamiestalon kellarillisessa versiossakin.
Lämmin alapohja on varsin yleinen nykyisissä uudisrakennuksissa täällä Etelä-Suomessa ja se kytketään talon ilmanvaihtoon, sekä säädetään ilmanvaihto toimimaan varastotilan vaatimusten mukaan kerran neljässä tunnissa.
Rakenteella saadaan aikaiseksi lämpimämpi kondenssiriskittömämpi rakenne, routimattomuusturva, putkien jäätymisen esto ilman putkien eristämistä jne...
Itselläni on omassa talossani lämmin alapohjaja rakenne on seuraava: Sokkelipalkit eristettynä pääsääntöisesti ulkopuolelta U-arvo n. 0.15, maatavasten eristettä 100 mm Fuktisol ja 100 mm lattia Eps U-arvo n. 0.18. Välipohjana ontelolaatta, jossa lattialämmityksen alla 30 mm lattia Eps . Alapohjan lämpötila on välillä 16,5 ja 18,5 astetta hieman vuodenajasta riippuen. Suhteellinen kosteus on talviaikaan n. 30 % luokkaa ja kesällä n. 50 %. Talon koko on 135 m2 ja lämmitysenergian kulutus erillisellä mittarilla mitattuna on n. 7000 kwh.
Olisi varsin mielenkiintoista tutkia energiankulutuksen erot verrattuna ulkoilmalla tuuletettuun, koska maalaisjärjellä päättelee helposti lämmitettävien kuutioiden kuluttavan enrgiaa, mutta toistaiseksi tätä tietoa ei ole saatavissa.
Rakensimme ensimmäiset kaksi lämmintä alapohjaa aikoinaan Raision asuntomessuille ja siellä rakenteena oli puurossi ja palkkina kevytsoraharkot.Kevytsoraharkko ja Fuktisol ovat erittäin höyrynläpäiseviä ja tulpatessamme ilmanvaihdon pysyi rossitilan suhteellinen kosteus läpi vuoden alle 30 % lukemissa. Tästä voidaan päätellä, että mitä paremmin vesihöyryä läpäisevä rakenne on sen vähemmän ilmanvaihtoa tarvitaan. Samantyyppisiä päätelmiä on tullut Siporex rakenteiden kanssa.
Nämä tiedot perustuvat hyvinkin lyhytaikaiseen tutkimukseen, joten pidemmällä aikavälillä ohuella eristeellää saattaisi vesihöyry alkaa kulkeutumaan myös sisäänpäin.
Mikäli nyt kuitenkin puhutaan rossipohjaisista rintamamiestaloista, sekä niiden muuttamisesta lämpimiksi alapohjiksi, alkavat kustannukset tulla jo liian kalliiksi.
Mikäli ongelmia ei ole, ei pidä tietenkään tehdä mitään, mutta jos niitä ilmaantuu on paljon halvempaa käyttää ilmankuivaajia.
Tietysti aivan ensimmäiseksi on tehtävä perusremontit: Rännivesien johtaminen maakallistuksilla, mahdollisten homehtuvien orgaanisten ainesten poisto rossitilasta, tarvittaessa salaojitus, tuuletuksen varmistaminen, jne...
Homeiden käsittely kuuluu jo sitten niistä enemmän tietäville, rakenteellisesti riittää, kun suhteellinen kosteus saataisiin tuuletustilassa pysymään alle 75 % ja orgaaniset ravinteet poistettua.
Hometta maailmassa on ja tulee aina olemaan terveydelle vaarallisimpia ovat kosteusindikaattorina toimivat lajikkeet, jotka levittävät homemyrkkyjä eli Toksiineja.
Ulkoilmalla tuuletettujen rakennusten kosteusongelmista on netissäkin jo löydettävissä runsaasti tutkimuksia ja lopputuloksena niissä päädytään ilman lämpötilasta johtuvaan kondenssiriskiin.
Hyvällä tuuletuksella kesäaikaan saadaan rossitilan lämpötilaa nostettua, mutta talviaikaan taas jäähdytettyä merkittävästi, mutta tämän kaiken hallitseminen normaalilla omakotiasukkaalla alkaa olla jo varsin monimutkaista, että siksi lämpimät alapohjat ja ilmankuivaajat.

[heinis]

no minkähän hintainen nyt tälläinen kuivain olisi? ilmeisesti sen kannattaa olla sellainen joka poistaa kosteutta puhallusilman mukana. eli jättää yhden luukun auki ja pistää siitä meneen puhallusilman ja sulkee muut? olenko oikein ymmärtänyt? mutta hinta kiinnostaisi.

[Matti Alander]

Tuuletustilan koko on ratkaiseva tekijä, laitteen tehoa määritellessä. Voit ottaa yhteyttä vaikka sähköpostitse matti@malander.fi heti pääsiäisen jälkeen, niin selvitetään tarvittava laite ja hinta.
Kysyä voit myös kuivaimia esimerkisi paikalliselta Muntersilta.
Sorbtiokuivaajien hinnat liikkuvat 2000 €:n paikeilla, mutta tämän lisäksi tarvitaan vielä asennustyö ja hieman ilmanvaihtoputkea.
Hintaa tietysti kertyy jonkinverran, mutta kysessä ovat ammattilaisten laitteet. Kondenssikuivaajat ovat halpoja, mutta niiden teho ja laatu saattaa olla kyseenalainen.
Sorbtiokuivaaja on yksi yhtenäinen paketti, joka kytketään normaaliin 220 voltin pistorasiaan töpselillä ja asennuksineen putkineen menee n. puolen päivän verran.

[hakkarainen]

Uusi kaveri minäkin, ja tässä paniikissa liikkeellä. Alustava tilanne: Rintamamiestalo, jonka alapohjaan ei tarkastusluukkua, mutta kissaluukuista huomasin nyt lautojen alapinnassa olevan paikoin ohuemmin ja paikoin paksummin valkoista hometta. Puut ja maaperä näyttää kuivilta, yhdessä kohtaa suurinpiirtein vessan alapuolella puu parin metrin matkalta todennäköisesti märkä. Pohjalla on lastua ja laudan pätkää, kaikki pysyneet kuivina. Nyt täällä lukiessani olen ymmärtänyt, että tuuletus on varmasti riittämätön, enkä ole varmasti parhaina aikoina luukkuja talven alla osannut sulkea. Lisäksi nyt ehkä siellä joku vuoto, mahdollisesti viemäri. Ryömintätila puolesta metristä vajaaseen metriin, reilusti maanpinnan alapuolella. Lattia talossa aika hatara, ilmavuotoja alapohjasta siis on. Hajuja ei juurikaan tunnu.
Kysyisinkin tässä alkuhätään, miten kovassa kusessa olen. Tilannehan tarkentuu, kun ensi viikolla saa miehen töihin ja kulkureiän sokkeliin, että varmaa tilannekatsausta ei vielä tiedä. Mahdollinen vuoto pitää tietysti korjata, tuuletus parantaa, home poistaa, mutta miten jatko. Olisiko tässä tapauksessa alapohjan tuuletuksen varmistamiseksi tuollainen ilmankuivain ratkaisu hyvä, tai joku alipaineistussysteemi. Pelkona on, kun on pieniä lapsia, ja se hatara lattia, että home tulee sisäilmaan. Siitä tuskin kokonaan eroon pääsee alapohjassa.

[Matti Alander]

Kulkuaukon tekemisestä on todella paras aloitta ja heti alusta asti on syytä hankkia vähintään P 3 luokan hengityssuojaimet.
Viemärivuodot on syytä paikallistaa ja korjata välittömästi, koska ne saattavat aikaansaada todella laajamittaista tuhoa.
Tähän aikaan vuodesta alkaa rossipermantoihin kertyä helposti kosteutta, kun maaperä talon alla on jäähtynyt ja sisään alkaa tulla lämmintä ulkoilmaa joka on sitonut itseensä paljon kosteutta. Kondenssiriski alkaa olla melko suuri.
Sisään virtaava lämmin ilma alkaa lämmittämään rossitilan maanpintaa, mutta silti kosteusolosuhteet ovat hyvin korkeita.
Lämmöneristetty maanpinta olisi eduksi ja rossitila olisi huomattavasti lämpimämpi.
Ilmankuivaajalla varustettu alapohja ei ole säänvaihteluille, eikä vuodenajoille mitenkään altis, vaan Hygrostaatilla säädetty 50 % suhteellinen kosteus pysyy hyvin tasaisena.
Useasti rossitila vielä on hyvinkin matala, jolloin ilmankiertoa ei tahdo saada riittävästi aikaiseksi, tällöinkin kuivaaja on melko halpa vaihtoehto.
Alapohjasta on myös poistettava kaikki orgaaninen aines, joka sopii homeille ravinteeksi. Alapohjan siivoamisen lisäksi, desinfiointi vielä lopuksi olisi kannattavaa. Mikäli palstalla on homesaneerauksen asiantuntijoita, olisi jokin artikkeli desinfioinnista hyvä kirjoittaa myös tänne.
Lisäksi kuten edelläkin on mainittu, niin maakallistukset ja rännivesijärjestelmät kannattaisi päivittää, jotta ulkopuolen vedet eivät pääsisi valumaan vapaasti alapohjaan.
Kun alapohja on saatu siivottua, paneudutaan lattiarakenteen vaurioihin, sekä syihin ja korjaustapaan. Silloin olisi hyvä jos löytyisi asiantuntija, joka laatisi korjaussuunnitelman.
Mikäli vauriot ovat vakavia, on valtion korjausrahaa saatavissa esimerkiksi terveys- ja korjausavustuksina. Näistä tietoa saat oman kuntasi korjausneuvojalta, joka myös jakaa kyseistä rahaa eri korjauskohteisiin.

[Mosse]

Laadukas ilmankuivaaja on idioottivarma rossitilan kuivaaja jasaattaapi heikosti eristetyissä lattioissa todellisuudessa jopa säästää energian kulutuksessa.

Huom, sorptiokuivaaja vie todella paljon sähköä silloin kuin se kuivaa. Meillä on Recusorb DR-010B alapohjassa ja sen kuivausteho on 0,9kW.

Mutta kosteus saatiin haltuun (80-85%Rh => 50-55%Rh), ja kuivain ei enää käy kuin jokunen tunti päivässä.

/Mosse

[artistic]

Palaan vanhaan aiheeseen, kun se on itselle ajankohtainen. Minullakin on sorptiokuivaaja asennettuna ja sähkönkulutuskaan ei ole mitenkään erityisen paha, kun otetaan huomioon että kuivain käy vain kesäkuukaudet. Ensi kesän projektina on kuitenkin muuttaa järjestelyä niin, että ryömintätilan maapohjaa eristetään useammalla kerroksella routamattoa jolloin päästään lähelle ns. lämmintä alapohjaa, ja sorptiokuivain vaihdetaan kondenssikuivaimeksi, jolloin kaikki kuivauksen kehittämä lämpö jää hyödyksi. Tämä tietysti vaatii poistoviemärin rakentamisen ryömintätilaan, mutta lopputuloksena pitäisi olla selkeästi edullisemmat käyttökustannukset ja ehkä jopa mahdollisuus luopua koneellisesta kuivauksesta kokonaan.

Sorptiokuivaimia voi muuten tilata Keski-Euroopasta murto-osalla Suomen hinnoista.

Ensi kesän projektin yksi osa on laittaa salaojitus kuntoon ja paljon tämän palstan informaation ansiosta valinta taitaa kallistua Fuktisolin puolelle. Onko jollakin (esim. Matti Alander) neuvoa siihen, miten voisi parhaiten eristää sokkelin maan yläpuolisen osuuden - jos eristeen haluaa ulkopuolelle, se ei saisi olla kuin muutamia senttimetrejä paksu. Onko tähän olemassa hyvää neuvoa? Onko olemassa mitään turvallista tapaa eristää sokkeli sisäpuolelta, kun erillistä lämmitystä sinne ei ole tulossa, vain sisätiloista alapohjan kautta vuotava lämpö ja kuivaimen "hukkalämpö"?

[Matti Alander]

Ohutkin eristyskerros maanpinnan yläpuolisella osalla on poikaa. Eristyskerroksen tulisi olla mielellään vesihöyryä läpäisevää, koska sijaitsee ulkopuolella. Rappaus tai lattia Solupolystyreenilevy olisi hyvä vaihtoehto, joka lopuksi voitaisiin rapata.
Peltilistojakin on käytetty tilanteissa, jolloin sokkeli alkaa paisua muuta taloa leveämmäksi.
Fuktisol levyllä on todella suuri kuivaava vaikutus rossitilan ilmanalaan ja saattaapi olla, ettei kuivainta enää tämän jälkeen tarvita.
Kymmenen vuotta takaperin toteutimme Raision asuntomessuille kaksi lämmintä alapohjaa. Sokkelipalkit tehtiin kevytsoraharkoista yläosa lämpöharkoista ja maan alapuoliseen osaan 100 mm Fuktisol eristys.
Maata vasten asennettiin 100 mm Fuktisol kerros, joka nykytietämyksellä oli varsin vaatimaton eristys.
Siellä kokeilimme käytännössä ilmanvaihdon merkitystä, tulppaamalla ilmanvaihtokanavat puoleksi vuodeksi umpeen. Rossitilan kosteus pysytteli silti jatkuvasti alle 30 prosentin suhteellisissa kosteuksissa ja tilassa oli pölykuivaa ja jopa vaikeahkoa hengittää ilman kuivuuden takia.
Siis pelkällä Fuktisol eristyksellä rossitilan kosteutta saadaan laskettua merkittävästi, mikäli perustusrakenteet ovat hyvin vesihöyryä läpäiseviä.
Fuktisolin kuivaava vaikutus kohti maaperää oli myös ilmeinen.
Kirjoitteleppa sitten tänne palstallekkin onnistuitko saamaan niin kuivan perustuksen, ettei kuivaajaa enää tarvittu.
Seuraavan kerran kun saamme toimeksiannon kuivaajan asentamiseksi hankin töpseliin liitettävän kulutusmittarin, niin saadaan tutkittua paljonko energiaa kuivaaja todellisuudessa tarvitsee. Oma käsitykseni on, että kuivaaja käy niin vähän, että energian kulutus on merkityksetöntä.
Varsinkin sen jälkeen, kun rossitila on saatu muutoin kuivaksi, on selvää että aluksi energiaa kuluu huomattavasti, kun puoli taloa imetään kuivaksi sinne kertyneestä kosteudesta.

[artistic]

Kiitos vastauksestasi.

Voisin vielä esittää muutamia kysymyksiä, mutta ensin perustiedot:

"Ongelmakohdat" ovat lyhykäisyydessään seuraavat:
- ryömintätila on erittäin matala (30-40 cm)
- pinta-ala on suuri (140-150m2)
- rakennettu hiekalle

Täysin nykyoppien mukaista tilasta ei saane millään. Lähelle päästäisiin, jos salaojittamisen lisäksi vaihdettaisiin maa-aines talon alta kapillaarikatkon tekevään riittävän karkeaan materiaaliin. Tilan mataluudeesta johtuen tämä ei kotikonsteilla onnistu, ja saamani tarjoukset ovat sellaisia, että "samalla rahalla rakennuttaisi uuden talonkin".

Olen toistaiseksi toteuttanut seuraavaa:
- venttiilit tiivistetty
- maanpinta peitetty muovilla
- tilassa on sorptiokuivain
- rännivesien johtaminen kauas talosta
Tällä järjestelyllä lämpötila kesällä asettui 13-15 asteen paikkeille ja nyt talvella se on ollut 5-7 astetta, tosin pidempiä kovia pakkasia ei ole ollut. (Mittaukset lähempää sokkelia, keskellä lienee asteen pari lämpimämpää). Suhteellisen kosteusprosentin pitäminen 50-60% välillä tuntuu maksavan sähkönä 150-200€ vuodessa. Tietystikin se vaikuttaa, että ensimmäisenä kesänä on kuivattu rakenteistakin kosteutta, ja pidetty hygrostattia varmuuden vuoksi alemmalla asetuksella.

Maanpinnalla olevan muovin alapinta on kauttaaltaan märkä, eli kapillaarista nousua on. Tämän huomasi siitäkin, ettei kuivuri meinannut jaksaa pitää kosteutta alhaalla kun vain osa maan pinnasta oli peitetty.

Seuraavat suunnitelmat ovat:
- maanpinnalla olevan muovin päälle esimerkiksi kolme kerrosta solumuovista routamattoa => tilan lämpötilan nostaminen
- ulkopuolinen salaojitus Fuktisol-menetelmällä => kuivatus. lämpötilan nosto
- mahdollisesti sorptiokuivaimen korvaaminen kondenssikuivaimella => lämmön hukan vähentäminen

Nyt kysymyksiin:

(1) onko salaojituksella todellista merkitystä tällaisessa tapauksessa, jossa talon pinta-ala todellakin on suuri? Kuivattaako perustuksen ulkopuolelle 30cm anturan alle tehty salaoja maata myös n. 5 metrin päästä talon keskeltä? Onko maanpinnan peittäminen muovilla jo ajanut saman asian - eli kosteuden tuleminen maasta ryömintätilaan on estetty? Jos kapillaarinen nousu on voimakasta, niin kuinka kauas salaojan vaikutus näkyy?

Tarkennukseksi vielä: Fuktisolin vaikutus on varmastikin positiivinen, koska käsittääkseni perustus alkaa sitten lämmön vaikutuksesta kuivua ulospäin, eikä minun tarvitse enää kuivata sitä sisäpuolelta kuivurilla. Nyt kysynkin enää, mikä rooli tuossa oikeastaan enää on salaojaputkella?

(2) onko kokemusta maanpinnan lämpöeristämisen vaikutuksesta - kuinka paljon nousee esim. ryömintätilan lämpö?

Kunhan niin pitkälle päästään, kerron mielelläni lopputuloksia.

[Paablo]

http://www.anticimex.fi/default.asp?objectid=1670 Tämmösiä ainakin löytyy.. CTR300TT

[Matti Alander]

Muovikalvon sijainti suoraan maakosketuksessa kerää allensa kosteutta, parempi olisi jos muovikalvo sijaitsisi lämmöneristeen päällä. Tällöin vesihöyryn osapaine-erot työntäisivät kosteuden takaisin maaperään. Myös kaikki lämmöneristäminen kohottaa rossitilan lämpöä ja alentaa samalla suhteellista kosteutta. Lämpötilan laskeminen taas nostaa suhteellista kosteutta. Kyseessähän on suhdeluku, jolla ilmaistaan kuinka paljon kosteutta mahtuu ilman ennenkuin vesihöyry kyllästyy vedeksi.
Olet tehnyt aivan oikeita ratkaisuja kosteusmäärien alentamiseksi ja silti kuivaimesi on joutunut tekemään kovasti töitä kuivatessaan seiniä ja välipohjan rakenteita.
Nostamalla lämpötilaa eristämällä maata ja perustuksia, kuivaajan tarve vähenee kokoajan ja sähkönkulutus pienenee. Fuktisol eristeellä tosiaankin saadaan aikaiseksi perustusten kuivumista ja rossitilan ilmankin kuivumista, eikä kuluta sähköä lainkaan.
Paras eriste maatakin vasten on salaojittava lämmöneriste, joka samalla toimii myös kapillaarikatkona. Solupolystyreeni on myös erinomaisen hyvää eristyskyvyltään, jolloin lämmöneristyskerros saadaan ohueksi, eikä se vie paljon tilaa. Kevytsora on eristyskyvyltään yli kolme kertaa huonompi ja imee itseensä helposti myös vettä. Jotta kevytsorakuula ei vettyisi, pitäisi se käsitellä Silikonilla, enkä tiedä onko Suomessa tällaista kevytsoraa saatavilla.
Salaojituksilla ei tällaisissa matalissa rakenteissa saada juuri mitään aikaan, mutta salaojaputken merkitys henkisesti voi olla suurikin, joten laitamme sellaisen kuitenkin.
Ryömintätilan lämpötila muodostuu monista tekijöistä: Välipohjan eristyskyvystä, ilmavuodoista, eristepaksuuksista maassa ja sokkelissa, yläkerran asuintilassa käytettävistä lämpötiloista jne...
Itselläni on omassa talossa lämmin alapohja, jonka ilmanvaihto hoidetaan rakennuksen ilmanvaihtokoneella kerran neljässä tunnissa. Sokkelipalkki on Eps-muottivaluharkkoa, maata vasten on 100 mm Fuktisolia ja sen päällä 100 mm lattia Eps levyä, välipohjassa ontelolaatan päällä 3 cm:n Eps kerros ja lattialämmitys. Alapohjan lämpötila on + 18,5 - 16,5 välillä vuodenajasta riippuen ja suhteellinen kosteus n. 30 %.
On käytännössä talon kuivin paikka.
Ulkoilmalla tuuletetuissa ratkaisuissa suhteellinen kosteus on kylmän ilmanalan vuoksi jatkuvasti hyvin korkea. Kyseinen ratkaisu ei mielestäni ole mitenkään erinomainen, varsinkaan silloin kun välipohjassa on tehokkaat eristeet.

[artistic]

Muovikalvon sijainti suoraan maakosketuksessa kerää allensa kosteutta, parempi olisi jos muovikalvo sijaitsisi lämmöneristeen päällä. Tällöin vesihöyryn osapaine-erot työntäisivät kosteuden takaisin maaperään.

Oletko samaa mieltä silloinkin, että muovin paikalla edelleen on väliä, jos lämpöeristeenä on routamattoa, siis esimerkiksi polyeteenia, joka on täysin vesitiivis? Ymmärrän kyllä periaatteen ja kun lämpöeriste on vielä asentamatta ja hankkimatta, niin perusteltuja neuvoja otetaan miellään vastaan.

Olen miettinyt voiko muovin alaisesta kosteudesta olla jotakin käytännön haittaa, ja en ole oikein keksinyt mitään konkreettista.

Olen täysin tietoinen siitä, että paras ratkaisu olisi Fuktisol myös alapohjassa maata vasten, mutta olen pitänyt tilan mataluutta ja sinne menevän luukun pienuutta niin suurina rajoituksina, että rullatavarana myyty ja ohuempi routamatto on tuntunut houkuttelevalta. Ryhdyin kuitenkin tämän keskustelun vuoksi vertailemaan lämmönjohtavuuksia ja itse asiassa onkin niin, että vastoin luuloani se tuossa routamatossa on samaa luokkaa eps:n kanssa. (Olin siis kuvitellut, että esim. Meltexin routamatolla saisi ohuemmin saman eristystehon kuin styroxilla, mutta tämähän ei näytä pitävän paikkansa. Tällöin routamaton ainoaksi eduksi jää helpompi asennettavuus).

Jos ehdoton maksimipaksuus järjestelylle on 10cm (joka minun täytyy vielä huolella varmistaa), niin suositteletko silloin (alhaalta päin lukien) maa - Fuktisol 100mm - muovi vaiko niin, että olisi ensin 50mm Fuktisolia ja sitten 50mm EPS:ää?

Entäpä jos käy ilmi, että tilaa ei ole varaa joko joiltakin tai miltään osin mataloittaa kuin max. 5cm. Olisiko silloin maa - Fuktisol - muovi hyvä ratkaisu? Mitä varten EPS:ää yleensä laitetaan - siksikö että se on halvempaa kuin Fuktisol, vai onko sillä jokin oma erityinen tehtävänsä (ja mikä se voisi olla, jos kuitenkin päällimmäiseksi tulee muovi). Saatan päätyö myös maa - Fuktisol - routamatto - muovi -ratkaisuun, jossa routamaton tehtävä olisi toimia ryömintäalustana, onhan koko tila sentään nimeltään ryömintätila;-)

Tässä näemme muuten eri vaihtoehtojen tarkan vertailun merkityksen. Saattaa käydä niin, että eristys myös maapohjaa vasten vaihtuu kuin vaihtuukin vielä Fuktisoliksi.

Mikä on suurinpiirtein 50/100mm Fuktisol-eristyksen neliöhinta, kun pohjan ala on 140-150m2? Lisäksi tulee toki perustusten ulkopuolen Fuktisol. Tarkemmat mittaukset ovat vielä tekemättä, ja siinä vaiheessa sittem myös pyydän "oikeata" tarjousta. Ajatus on tehdä urakka alta pois ennen kesän rientoja.

Avainkysymykset:
- Mikä on Fuktisolin lämmönjohtavuus? (W/Km)
- Kestääkö Fuktisol satunnaista päällä ryömimistä?