Kellarin kosteusongelmat ym.

[gege]

Nyt olisi kahden perheen rintamamiestalo kiikarissa. Talo isolta osin alkuperäisessä kunnossa. Vain pientä pintaremonttia tehty ja toisen huoneiston keittiö uusittu. Alla vähän tietoa talon suhteen. Kommentteja projektin suhteen kaivattaisiin.

Talo on pysynyt suorassa. Katossa näkyy yhdessä kohtaa notkahdus. Siltä kohtaa on poistettu entisen kylmäullakon väliseinä. Nyt siis eristeet menee koko lappeen matkalla. Tuuletusraosta ei ole tietoa.

Ikkunat ovat päällisin puolin hyväkuntoisia. Ovat jälkikäteen tiivistetty. Vetoa ei tuntunut juuri missään kohtaa. Asuinpinta-alaa on n. 200 m2 ja 100m2 kellaria joka on pidetty osittain lämpimänä. Öljyä menee kuulemma vuodessa n. 3000l. Kuulostaa melko vähältä?

Kellarissa on selvästi yhdessä nurkassa kosteutta ja keväisin tulee kuulemma vedet sisälle. Tämä johtunee vieressä olevan kallion valumavesistä. Sokkelin eristyksestä ei ole tietoa. Kellarin sisäpuolella näytti olevan sementtitiilet, ulkopuolelta näkyi valulaudoituksen jäljet. Kostean nurkan kohdalla näkyi rapaumaa maanpinnan korkeudella (pakkanen hajoittanut?).

Kellarin korkeus on n. 2.2m joten tuo olisi tarkoitus ottaa hyötykäyttöön (nyt siellä on sauna+suihku, varastotilaa ja autotallit). Jotta kosteudesta päästäisiin eroon, ajattelimme piikata vanhan lattian auki ja laittaa sen alle sekä sokkelin ulkopuolelle Fuktisolin. Sen jälkeen uuten lattiaan sähkölämmitys (öljystä olisi tarkoitus päästä joskus eroon). Tällä pitäisi lienee päästä kosteudesta eroon? Perustus lienee kosteassa nurkassa kallion päällä; valumavedet pitänee ohjata sopivilla ohjaimilla poispäin talosta.

Toinen nurkka talosta on ilmeisesti siltin päällä. Sen nurkan lähistöllä on joitain halkeamia (raot pysyneet hyvin pieninä). Salaojitus ja routaeristys mahdollisesti ehkäisevät lisävauriot?

Kellarin lisäksi olisi tarkoitus uusituttaa talon sähköt, viemärit ja käyttövesiputket, laittaa uudet keittiöt molempiin asuntoihin sekä kunnostuttaa hormit. Muuten remonttia olisi tarkoitus tehdä mahdollisimman paljon vanhaa säilyttäen. Alkuvaiheeseen ennen taloon muuttamista olisi tarkoitus satsata 80-100te koko taloon. Kuulostaako järkevältä? (Esim kellarin lattia on tarkoitus hoitaa omin voimin.)

Kuntokartoitus on mahdollisesti ensi viikolla.

gege

P.S. Viitäten täällä käytyihin saunakeskusteluihin, en osaa nähdä alkuperäistä kellarin saunaa kosteusriskinä. Puukiuas vetää kostean ilman tehokkaasti pois.

[maanma]

Ikkunat ovat päällisin puolin hyväkuntoisia. Ovat jälkikäteen tiivistetty. Vetoa ei tuntunut juuri missään kohtaa. Asuinpinta-alaa on n. 200 m2 ja 100m2 kellaria joka on pidetty osittain lämpimänä. Öljyä menee kuulemma vuodessa n. 3000l. Kuulostaa melko vähältä?

Ei ole kova kulutus noille neliöille.

Vedontunne tulee esille paljain varpain ... tai kynttilätestillä ikkunan läheisyydessä.

Onko se katton notkahdus (harjalla) vähäinen vai rujon oloinen? Vähäisiä on varmaan kaikilla, joilla on vanhat kattotuolit.

[jhelmine]

Ikkunat ovat päällisin puolin hyväkuntoisia. Ovat jälkikäteen tiivistetty. Vetoa ei tuntunut juuri missään kohtaa. Asuinpinta-alaa on n. 200 m2 ja 100m2 kellaria joka on pidetty osittain lämpimänä. Öljyä menee kuulemma vuodessa n. 3000l. Kuulostaa melko vähältä?

Eiköhän sitä tuollakin määrällä pärjää. Kertoivatko sisälämpötilasta pakkasilla ja kuuman veden käytöstä. Varmaan on ollut säästeliästä molempien suhteen, silloin tuolla pärjää + pitäisi tietää enemmän rakenteesta.

Kellarin korkeus on n. 2.2m joten tuo olisi tarkoitus ottaa hyötykäyttöön (nyt siellä on sauna+suihku, varastotilaa ja autotallit). Jotta kosteudesta päästäisiin eroon, ajattelimme piikata vanhan lattian auki ja laittaa sen alle sekä sokkelin ulkopuolelle Fuktisolin. Sen jälkeen uuten lattiaan sähkölämmitys (öljystä olisi tarkoitus päästä joskus eroon).

Jos talossa on ennestään öljylämmitys, niin sen vaihtaminen pellettiin on hyvä vaihtoehto tuolla kulutuksella. Uutta kattilaa voi myöhemmin lämmittää myös (bio)öljyllä. Pellettiin vaihtamista on parempi kommentoida jos tietää pohjan & mahdollisen pellettivaraston paikan. Silloin kannattaa harkita lattiassa veden kanssa lämmitystä, vaikka myöhemmin vaihtaisi pelkästään sähköön (/maalämpöön) niin putket on käytettävissä. Jos ja kun lattian alla ei ole hiekkaa kummempaa eristettä, niin energiaa kuluu paljon tai lattia nousee uusien eristeiden kanssa.

Vanha lämmitysputkisto todennäköisesti kestää vielä pitkään ja ehjää ei tarvitse korjata. Putket ruostuvat pinnasta enemmän kuin sisältä. Tämä siis jos systeemiin ei ole tarvinnut jatkuvasti lisätä hapekasta vettä (= ollut vuotoa/paisuntasäiliö pitkään rikki).

P.S. Viitäten täällä käytyihin saunakeskusteluihin, en osaa nähdä alkuperäistä kellarin saunaa kosteusriskinä. Puukiuas vetää kostean ilman tehokkaasti pois.

Purin oman talon saunan lattian. Siinä "vesieristeenä" oli betonimaali. Hiekat 5cm betonin ja toisen betonin välillä eivät pahemmin tuntuneet kosteilta, ainakaan ei ollut mitään outoa ja voimakasta hajua. Tässä saunassa ulkoseinällä on vajaa 2m maata eli on kunnolla kellarissa. Vaihdoin saunan lattian eristeet hiekasta styroxiin, josko lattialämmitys nyt tulee edullisemmaksi.

[gege]

Onko se katton notkahdus (harjalla) vähäinen vai rujon oloinen? Vähäisiä on varmaan kaikilla, joilla on vanhat kattotuolit.

Notkahdus on siis keskellä lapetta. Oisko pahimmillaan laskenut jotain 5cm. Harja on suht'koht suora.

gege

[maanma]

5cm on mielestäni raja, jossa asia olisi ajankohtaista katsoa. Pikkusen kuulostaa pehmentyneeltä - vaikka lämpimän ilmavuodon aiheuttaman kondenssin vuoksi (joka ei pääse tuulettumaan riittävästi - koska on valittu halvin mineraalivillaeriste).

Olisikos tiilikatto, jota yläpuolelta voisi (varovasti jos betonitiili) raottaa? Tai pääseekö sisäpinnasta mittaamaan kosteuden?

Onko ko. kohdassa pystysuuntainen kattotuoliruode? Mahdollisesti tuo lappeen kattotuolin pystyruode on vielä kunnossa, mutta pystytuki on ehkä lahonnut tai muuten vaurioitunut (katkennut oksankohdalta tms.)- riippuu vähän onko notkahdus loiva pystysuuntainen vai pistemäinen.

Molemmat näistä on helppo uusia tuplaamalla ja poistamalla vanha.

[gege]

Pikkusen kuulostaa pehmentyneeltä - vaikka lämpimän ilmavuodon aiheuttaman kondenssin vuoksi (joka ei pääse tuulettumaan riittävästi - koska on valittu halvin mineraalivillaeriste).

Tämä on tullut omaankiin mieleen.

Olisikos tiilikatto, jota yläpuolelta voisi (varovasti jos betonitiili) raottaa? Tai pääseekö sisäpinnasta mittaamaan kosteuden?

Peltikatto. Jos vintiltä ei näe niin pitää repiä sisäverhoilut auki. Kohdasta on siis poistettu räystäslinjan suuntainen väliseinä joka on erottanut makuhuoneen ja kylmän ja matalan ullakkotilan. Voi olla, että lappeen ruoteiden jänneväli on vain tullut liian pitkäksi ja se on johtanut notkahdukseen.

Mahdollinen kuntokartoitus kertonee totuuden. Harmittaa vain jos makuuhuoneeseen joutuu laittamaan ylimääräisiä tolppia. Joka tapauksessa tuo aiheuttanee ylimääräistä työtä. No onneksi hommia olisi talossa muuten vähän .

gege

[jmattis]

Harmittaa vain jos makuuhuoneeseen joutuu laittamaan ylimääräisiä tolppia

hoitunee kyllä tunkilla ja uudella ylävaakapalkillakin - hommana kaksinkertainen mutta työnä yksinkertainen.

jos notkahdus ei enää laske, ei välttämättä ole kiireellisin tehtävä rempassa. seuraa tilannetta - ja muista se vanha neuvo, että asuu vuoden ennen remonttia, niin ei tule tehdyksi huteja...

[maanma]

Aktiivinen seuranta lumikuorman vaikutuksesta sisärakenteisiin riittänee tälle talvelle. Täytyy seurata, ettei läheisyydessä (myös alla ja päällä) olevat levyjen raot ala kasvaa tai muuttua radikaalisti. Pieni 1-2mm eläminen on normaalia.

Ei laho talvella etene vaikka kosteus lisääntyisikin, joten ei mikään hirveä hoppu juttu.

Yleisesti ottaen tuo 5cm painuman voi vielä laskea alkuperäiseksi rakennusvirheeksi.

[pastorius]

Voi olla, että lappeen ruoteiden jänneväli on vain tullut liian pitkäksi ja se on johtanut notkahdukseen.

Mahdollinen kuntokartoitus kertonee totuuden. Harmittaa vain jos makuuhuoneeseen joutuu laittamaan ylimääräisiä tolppia. Joka tapauksessa tuo aiheuttanee ylimääräistä työtä. No onneksi hommia olisi talossa muuten vähän .

gege

Minulle oli pienoinen yllätys että kattoristikot ovat kakkosnelosta, ajattelin että olisivat olleet vähän järempää tavaraa. Ei kestä kovin isoja tukirakenteiden poistoja, eli vaatii tuon vaakapalkkiratkaisun. Toisaalta rappukäytävän kohdalla on pitkä pätkä ilman lisätuentoja, painauma sentin-parin luokkaa ...

[gege]

Jos talossa on ennestään öljylämmitys, niin sen vaihtaminen pellettiin on hyvä vaihtoehto tuolla kulutuksella. Uutta kattilaa voi myöhemmin lämmittää myös (bio)öljyllä.

Öljysäiliö (4000l) on kellarissa sisällä. Sinne säiliöhuoneeseen saisi varmaan laitettu pellettisiilon.

Silloin kannattaa harkita lattiassa veden kanssa lämmitystä, vaikka myöhemmin vaihtaisi pelkästään sähköön (/maalämpöön) niin putket on käytettävissä. Jos ja kun lattian alla ei ole hiekkaa kummempaa eristettä, niin energiaa kuluu paljon tai lattia nousee uusien eristeiden kanssa.

Lattiat on tosiaan tarkoitus piikata auki, jolloin eristyksen saa paikoilleen. Valinnan varaa jäänee parhaiten jos sinne lykkää sitten vesikiertoputket.

[Jukka68]

Ilmanmuuta vesikiertoinen lämmitys kellarin lattiaan, kun sinulla muuallakin talossa vesi kiertää höllöttää. On se vaan pirun jäinen tuo kellarin lattia ilman lämmitystä, varsinkin jos betoni/laattapinnalla.
Juuri nakeltiin viimeiset laatat lattiaan,saumaus ja eikun kierto päälle.
Nyt lämmitän öljyllä, mutta tarkoitus siirtyä pellettiin ja öljysäiliön tilalle siilo sisälle.