Kissojen pito

[Jukka68]

[Ketsuppitahra]

Kissa on eläin, eikä eläin ymmärrä ettei kenenkään grilliin tai kukkapenkkiin tai hiekkalaatikoon(!) saa kusta

Joten sen sijaan että ryhtyis kissavihaajaksi, vois ryhtyä ennemmin kissoja irrallaan pitävien kissanomistajien vihaajaksi. Pitäis se viha kanavoida sinne minne se kuuluu, eikä niihin viattomiin luontokappaleisiin.

Sydän sykkyrällä seuraan iltaisin terassilta kun yksikin naapuruston kissa ylittää tuon viereisen nelikaistaisen tien. Oikein hyvin on mennyt toistaiseksi, se osaa selkeästi varoa autoja ja odottaa/juosta tarpeen mukaan, mutta kun toi suora houkuttelee kaikenlaisia hurjastelijoita niin joku kerta voi kissalle tulla arviointivirhe. Samainen tie vei lapsuudessa multa yhden kissan, silloin olin vielä niin pieni etten osannut vastustaa vanhempien käsitystä hyvästä kissanelämästä (=vapaana juoksentelua)
Tekis mieli ottaa tuokin yksi kissa talteen pois kuljeksimasta. Mikä siinä oikein on ettei ihmiset niistä lemmikeistään välitä

[omatalo]

Minä ripsin etikkaa ja appelsiininkuoria ympäri tonttia, eipä kuseksi naapurin kissa enää pihaan

Meidän miirupiru se läx ilmavoimiin viime syssynä, 12 vuotta kerkes meillä asustella sisäkissana, ei oo mun mielestä kissan paikka ulkona koikkelehtimassa autojen seassa tai naapurin kukkapenkissä. kissoillehan suositellaan tarhan tekemistä siinä missä koirillekkin. Mutta nää on näitä ikuisuusväittelyitä...

[MX1K]

Sanonpa kaikille yhden neuvon. :)
Kissa ei koskaan kuseksi ja pasko oman reviirinsä asutuille alueille. Eli jos naapurien kissat käyvät kuseksimassa tontillasi niin riittää että hätyyttelee kaikki muut paitti yhen niin ettei uskalla tulla ni kuseksimiset loppuu kun yks valtaa sen reviirikseen ja myöhemmin myös puolustaa sitä. Sitä yhtä sitte kannattaa vähän rapsutella ja silitellä että se pitää teitä hyödyllisinä ja viitsii ulottaa reviirinsä tontillesi. ;)

Koiralla on isäntä ja kissalla henkilökuntaa. Kiistämätön totuus.

[Cimbe]

Sanonpa kaikille yhden neuvon. :)
Kissa ei koskaan kuseksi ja pasko oman reviirinsä asutuille alueille.

Kyllä ainakin meidän 8 vuotias leikattu poikakissa kusee ja paskoo lähimpään hiekkaiseen kasaa, oli se meidän tontilla tai ei. Yleensä on

[omatalo]

[quote="MX1K"]Sanonpa kaikille yhden neuvon. :)
Kissa ei koskaan kuseksi ja pasko oman reviirinsä asutuille alueille.




Hmm olen kyllä erimieltä tästä asiasta, Kissa on reviiri eläin ja merkkaa oman reviirinsä. Jotkut ruikkii ja toiset tyytyy merkkaamaan tassujen ja poskien rauhasilla. Ja kaikki kissat merkkaa, leikatut ja leikkaamattomat, nartut ja urokset.

Kissa ei koskaan tee jätöksiään sinne missä on ruokaa, muuten paikalla ei ole kissalle mitään väliä.

[MX1K]

Sanonpa kaikille yhden neuvon. :)
Kissa ei koskaan kuseksi ja pasko oman reviirinsä asutuille alueille.




Hmm olen kyllä erimieltä tästä asiasta, Kissa on reviiri eläin ja merkkaa oman reviirinsä. Jotkut ruikkii ja toiset tyytyy merkkaamaan tassujen ja poskien rauhasilla. Ja kaikki kissat merkkaa, leikatut ja leikkaamattomat, nartut ja urokset.

Kissa ei koskaan tee jätöksiään sinne missä on ruokaa, muuten paikalla ei ole kissalle mitään väliä.

Nojoo, eli siis tarkennetaan väitettä.
- kissa merkkaa reviirinsä rajat ruikkimalla, reviirinsä sisällä se yleensä tyytyy hinkkaamaan poskella. Ei se kissa siitä omankaan kusen hajusta pidä.
- kissa paskoo hiekkakasaan kyllä. Sinne kun on helppo peittää jätökset niin ettei niitä kukaan löydä, ainakaan kissan mielestä. Eli siis pressu hiekkakasan päälle ja kansi heikkalaatikkoon.
- se kuseksiva ja paskova otus ei välttämättä olekkaan se naapurin mauku. Supikoirat ainakin osaa sen pihoille kuseksimisen.

[jtbo]

Kissat ovat todellakin hyödyllisiä, en omista niitä, mutta naapurilla taitaa olla. Tänä aamuna oli pihassa kahden kissan jäljet, sekä yhden hiirentapaisen, kissan jäljet seurasivat sitä ja kas kummaa hetken päästä hangessa oli epämääräistä jälkeä, mutta hiirulaisentapaisen jäljet eivät enää jatkuneet, puhtaanapito hoitaa siis tehtävänsä

Halkoliiterin nurkalla oli hankeen sitten merkinneet reviiriään hankeen, tuskin tuosta nyt mitään haittaa on, kunhan eivät portaille merkkaa.

[Spertsa]

Meillä vieraat kissat häipyivät kun päästettiin oma kolli (leikattu) irti. Se on sen verran julman kokonen että pahimmatkin riitapukarit ovat älynneet muutaman tappelukerran jälkeen pysyä poissa. Ensin kyllä vähän epäilytti että osaako se tapellakaan kun on kerrostalossa sisäkissana ollut ensimmäiset 6 vuotta elämästään, mutta ei näyttänyt vaikeuksia olevan.
Eli kannattaa otta kolli tai pari niin pysyvät vieraat ovenpieleen ruikkijat poissa. Ja kun vielä leikkauttaa omat kissat niin nekään eivät sitten enää merkkaile.

[AS2000]

Meidän huomattaviin mittoihin kasvanut leikattu kollimme puolestaan otti kotiovellakin turpiin kissalta, joka oli kooltaan noin kolmannes meidän möykystämme. Sami-parka, joka nyt on jo autuaammilla myyrästysmailla, oli ikänsä ollut sisäkissa, eikä pärjännyt viidakon lakien kanssa silloin harvoin, kun luonto kutsui luikahtamaan ovesta ulos tilaisuuden tullen. Pahimmillaan naapurin häirikkökatti ajoi muristen lempeän karvapallomme kylkimyyryä kotiovesta sisään ja seurasi itse perässä. Siinä tuli jo mulla reviirin rajat vastaan. Mun omaa kattia ei sentään kodin sisäpuolella vieraat kissat kouluta!

[sou]

Kissan koko ei välttämättä kerro sen nahinointihaluista. 'Yliutelias pieni naarasbengali yritti koko meilläoloaikansa hyökätä naapurin lapinkoiran kimppuun. Kerran jouduin mennä perässä aidan yli koiran ja kissan väliin. Koira ei onneksi heti huomannut että se kissakin oli sinne takapihalle tunkenut. Onneksi naapurikin tajusi aika nopeasti että takapihalla on jotain tapahtumassa ja tuli koiraa pitelemään. Valjaissa neiti oli mutta luikahti niistä läpi kun naru riitti aidan puoliväliin. Toisen kerran tuli myös niistä läpi - onneksi - kun jäi tammen oksistoon roikkumaan. Kissa oli tottunut koiriin ja en tiedä osaako vieläkään suhtautua yhtään rauhallisemmin muita eläimiä kohtaan. Ei se sitä narua ikinä oppinut tai halunnut oppia. Mökillä tunki yhden aitan alle ja hyvä että sen sai sieltä pois ilman tunkkausta kun aitan ja maan väliin sai paikoitellen tuskin edes kättä tungettua. Narun sen kierteli tietenkin tukitolppien ympäri. Peruuttaakaan ei ryömimisasennossa oikein osannut/tajunnut. Jos sen jätti sisälle yksin niin jaksoi kyllä naukua ja tehdä pahojaan. Ovet osasi avata kahvaan hyppäämällä. Loppuvaiheessa alkoi avata myös kellarin ikkunoiden nostohakoja kuonollaan. Uusiin paikkoihin oli kova tarve. Hoitokissana oli puolivuotta, en noista niin paljoa perusta kun olen allerginen.