Kysymys siis –57 rakennetun rintamiestalon suunnitellusta lisäeristämisestä sisäpuolelta. Suunniteltu rakenne olisi sisältä päin seuraava:
Tapetti-sisäverhouslevy-ilmansulkupaperi-villa 50mm-vinolaudoitus-purueristys 100mm-vinolaudoitus-tuulensuojalevy-ilmarako 25mm-ulkolaudoitus.
Onko rakenne oikeanlainen?
Onko suositeltavampaa käyttää ilmansulkupaperia muovin sijaan?
Onko sisäverhouslevynä puukuitulevy gyprocia parempi vaihtoehto?
Ja vielä tapetista, onko lasikuitutapetti vanhaan rakenteeseen sopimaton?
Tarkoitus on säilyttää hengittävyys talossa, mutta ilmastoinnin vaatimuksia kaiketi se lisää
Rakenteen perusperiaate puutaloissa on se. että rakenne on tiivein sisältä ja 'harvenee' ulkopuolen suuntaan. Tosin rintiksissä on usein pahvit niin päin, että tervapahvi on ulkona, mutta näyttää toimineen...
Ja sitten ihan mielipiteinä:
Muovin käyttöä pidän puutalossa vääränä ratkaisuna: pullohan siitä silloin tulee. Ja sama koskee lasikuitutapettia, joittenkin mukaan myös lateksimaalausta: sulkee liikaa eli toimii höyrysulkuna.
Gyproc-levyä kyllä käytetään paljon, mutta makuasia: käytössä aika helposti murtuva, jos tykkää hakata taulukoukkuja yms. seiniin. Itse aiomme käyttää puukuitulevyä (Halltex, lämpöleijona jne.) sisäpuolella sitten kun vetoisuus alkaa haitata liikaa.
Mineraalivilla ja puutalo... epäilyttää. Kosteus pysyy villassa ja saattaa elättää puun lahottajia tai homettajia, olen kuullut.
Entä selluvilla, pellavalevy tai puru/kutterinlastu? Ja ihan perinteisesti paperitapetti, pinkopahvi jne.
laina: 'Tarkoitus on säilyttää hengittävyys talossa, mutta ilmastoinnin vaatimuksia kaiketi se lisää' : ainakin umpitiiveillä muoveilla hengittävyys häipyy...
taistelumieltä, kyllä se siitä. kannattaa kuunnella usiampia neuvojia ja valita sitten oman ajattelun kautta.
Lisäeristyksiä on tehty kautta aikain kaikin tavoin.
Tässä oma sovellutukseni Panu Kailan Talotohtorin tutkimuksista/tulkinnasta purueristeistä.
"Purueriste kannattaa puristaa kasaan, jolloin sillä voidaan saavuttaa puolet mineraalivillaa vastaavasta eristyskyvystä." Kutterinlastulla prässäys parantaa tilannetta suhteessa enemmän kuin purulla, vaikka lopputlos jääkin purusta joka tapauksesta. Purua voi sekoittaa myös lastun kanssa, jolloin lopputulos on parhaimmillaan purun tasoinen
Käytännössä havaittua ja toteutettua. 2tn putkitunkilla kattotuolia vasten pienellä puupalalla (ruodeväli 3 osassa) painumaksi tehtiin noin 40cm, mikä täytettiin uudella kuivatulla purulla ja prässättiin taas.
Pitkällä kepillä käsittely syvemmältä osoitti, että alkuperäiset purut eivät olleet laskeutuneet mitenkään tasaisesti. Tämän enempää en uhraisi aikaa seinille ennenkuin niiden vuotavuus on toteennäytetty esim. lämpökuvauksella.
Tällaiset asiat kannattaa tarkastaa ennen muita lisäeristyksiä.
Kun lisäeristeet on varsinainen parin sukupolven pakkomielle - kannattaa lisäeristäminen kohdistaa ensimmäiseksi kylmyyttä vastaan olevaan yläkattoon - ei siis seiniin.
Lämmin ilma karkaa ensin ylhäältä - ei sivulta. Ikkunateipit ja sisäikkunat on pakolliset vanhoissa ikkunoissa.
Purkukuntoisen maavaraisen kellarilaatan päälle ei pidä valaa uutta kerrosta vaan se pitää purkaa pois ja kaivaa auki lisälämmöneristämistä varten ja vasta sitten harkita lattialämmitystä. Tässä vaiheessa kannattaakin laittaa mahdollisesti vesikiertoinen versio, jos on muutenkin vesikiertolämmitys.
Ulko-ovi kannattaa vaihtaa moderniin eristettyyn, jos se johtaa lämpimään tilaan.
Tämän jälkeen vielä ikkunoiden alustat ...
... ja sitten vasta seinien lisäeristämisen kimppuun.
Uretaanilevyä en puuseinien päälle laittaisi - siis sisäpuolelle kondenssiveden takia. Tämän lopputulos lienee kuin muovikalvo villan takana. Kastepisteen sijoittuminen ratkaisee lopputuloksen.
Ensikommenttina minullakin olisi, että eristä ennemmin yläkerta, yläpohja ja välipohja niiden vinttien kohdalta niin saat rahalle paremmin vastinetta. Yläpohjaan on hyvin helpoo lisätä vaikka puhallusselluvillaa ja vinttien eristäminen ulkopuolelta on samaten yksinkertaista: lattianiskojen päälle vähän korotusta (lattia pitää tietty purkaa jos sellainen on) ja villaa päälle, seiniin vaikka 50 mm pellavavillaa ja 25 mm puukuitulevy päälle.
Mutta yleisen spekuloinnin sijaan vaikka vastauksia:
Rakenne: En laittaisi mineraalivillaa, koska se vaatisi hyvin toimiakseen höyrysulun. Pelkkien puukuitulevyjen naulaaminen seiniin auttaa sekin jo paljon, mineraalivillan voisi korvata joko sellueristeellä tai pellavavillalla.
Ilmansulku: Jos siellä on muovi, niin talo ei hengitä, ei sitten yhtään. Jos siellä ei ole muovia, niin mineraalivilla ei toimi niinkuin pitäisi. Paras vaihtoehto olisi käyttää eristettä joka ei vaadi sitä muovia (eli ne sellu/pellava)
Sisäverhous: Noiden sisäeristysten ongelmana on, että seiniin ei sitten pysty kiinnittämään paljon mitään. Gyprok muuttaa puutalon akustiikan kivitalomaisen kovaksi, eikä toimi eristeenä. 25 mm puukuitulevy on eriste jo itsessään, mutta jos seinäkiinnitys on gyprokkiin hankalaa niin koolattuun puukuitulevyyn se on jo liki mahdotonta. Jos se puukuitulevy olisikin naulattu suoraan vanhaan seinään niin silloin seiniin saisi kiinnitettyä tavaraa pitkillä nauloilla/ruuveilla, mutta se 50 mm koolaus välissä tekee asioista eri hankalia.
Tapetti: Lasikuitutapetti liimataan seinään lateksin ja liiman seoksella, joka sinänsä tekee jonkunsortin sulun seinään. Sanotaanko näin että jos siellä on jo valmiiksi muovit, mineraalivillat ja gyprokit, niin ei lasikuitutapetti sitä enää siitä enempää pilaa :)
Jos sen rakenteen tekee täysin hengittävänä (sellu/pellava/puukuitueriste/paperi), niin lasikuitutapettia ei kannata laittaa päälle, kyllä se sen verran eri ideologiaa edustaa.
Pekka Huhta kirjoitti:Ilmansulku: Jos siellä on muovi, niin talo ei hengitä, ei sitten yhtään. Jos siellä ei ole muovia, niin mineraalivilla ei toimi niinkuin pitäisi. Paras vaihtoehto olisi käyttää eristettä joka ei vaadi sitä muovia (eli ne sellu/pellava)
Mielenkiintoinen käsite tämä hengittävä talo.
Tällä tarkoitettanee tilannetta, kun kosteutta tulee rakenteeseen - kai yleensä puruihin - odottamattomasta syystä ja tämä kosteus pääsee poistumaan ajan kanssa - aiheuttamatta sen suurempia ongelmia. Kosteuskorjauksen tekee vähitellen rakenteen läpi liikkuva ilma.
Tämä on mahdollista vain ilman muoveja ja latekseja sekä vain tuotteilla, joilla on taipumus kuivua.
vanhis kirjoitti:Entäs kun siellä seinässä jo on 5 cm mineraalivilla sisäpuolella, ilman muovia ja siinä päällä kipsilev?.. onko se nyt sitten auttamattomasti pilalla?
Tuskin on pilalla, jos on noudatettu eristemateriaalin asennusohjetta. Voit tarvittaessa mitata kipsilevyn kosteustilanteen pintakosteusmittarilla. En menettäisi yöunia, jos mitään kosteuden aiheuttamia oireita ei ole.
Kerro eristeiden villa (ja tuote/laatu) ja uretaani paksuudet?
Rakenteellisesti parempi eriste pitäisi laittaa uloimmaksi, mutta tässä se on ilmeisesti höyrysulkuna. Jos uretaani levy ei ole kovin paksu pitäisi rakenteen olla aika kelvollinen.
Hengittävistä taloista puhutaan paljon ja usein asia ymmärretään, että seinän kuuluu läpäistä ilmaa.
Jos lämmin kostea sisäilma pääsee kulkeutumaan seinärakenteen läpi syntyy vaara kosteuden pisaroitumisesta rakenteessa melkoiseksi.
Turvallisempaa ja järkevämpää on ilman vaihtuminen ilmanvaihdon kautta tai ikkunoista tuulettamalla.
Konvektio eli ilmavirtaus on moninkerroin suurempi kosteudenkuljettaja, kuin Diffuusio eli vesihöyry.
Diffuusiosta puhutaan paljon, mutta Diffuusion aiheuttamat ongelmat ovat olleet kuitenkin vähäisiä.
Keskustelu pullotaloista johtaa ihmisiä vähän turhanpäitenkin harhaan ja aikaansaa paljon kohtalokkaita rakennusvirheitä.
Miksi ihmeessä seinäeristeisiin pitää ehdoin tahdoin päästää kosteutta, joka aina laskee eristyskykyä, sekä aiheuttaa helposti kosteusteknisen riskin.
Rakennuksesta pitää tehdä mahdollisimman tiivis, jotta energiankulutus pysyy aisoissa ja ilmanvaihdosta saadaan hallittu.
Käyttämällä sisäpinnassa muovikalvoa, en ole ainakaan vielä nähnyt yhtään seinärakennetta, joka olisi sen takia tuhoutunut. Tiiviitä ulkopintoja kylläkin useita, joista on aiheutunut ongelmia.
Pääsääntöisesti lisäeristys pitäisi tehdä ulkopuolelle, mutta ohuet heikohkot eristekerrokset sisäpuollellakaan sanottavasti seinää jäähdytä.
Monasti tiiveyden parantamisella saadaan aikaiseksi jo hyviä tuloksia.
Ulkopuolen lämpörappaus olisi varsin suositeltava rakenne moneen rintamamiestaloon, jolloin rungon lämpötilaa kohottamalla saadaan kuivumista tehostettua. Ulkopuolelle halkeilematon huoleton pinnoitus vuosikymmeniksi eteenpäin.
minun mielestäni muovisulku puutalossa on aivan pielessä, erityisesti vanhoissa puutaloissa kuten rintikset.
ilmanvaihto on painovoimaisena toiminut oikein jo riittävän pitkään osoittaakseen olevansa ok - jos sitä ei ole tuhottu poistamalla tulisijat, tukkimalla venttiilit tms...
koneellinen ilmanvaihto 70-luvun pullotaloineen sen sijaan aiheuttaa ainakin minussa kauhistusta.
periaatekysymys, joka pitäisi tälläkin foorumilla esittää:
miksi asua vanhassa puutalossa, jos se remontoidaan pilalle, hyväksymättä mitään vanhaa ja usein rakenteilla, jotka eivät toimi yhdessä vanhan kanssa?
tietysti taloa pitää muuttaa ja korjata (sellaiseksi rntikset on suunniteltukin), mutta rajansa kaikella...
*hengittävä rakenne ei tarkoita samaa kuin läpivetävä rakenne*
Jmattis puhui vähän mutta asiaa!! Rintsikat on toimineet tällaisina kymmeniä vuosia, miksi riskeerata ja sotkea monen aikakauden tuotteita keskenään, varsinkaan kun niiden toimivuudesta ei ole pitkän ajan näyttöä.
Kellarin ottaminen asuinkäyttöön:siinä joutuu taipumaan periaatteista.
jmattiksen linkkien artikkeleista ei paljastu, että muovikalvo aiheuttaisi rakenteen tuhoutumisen sisäpintaan asennettuna.
Artikkelit perustuvat pääsääntöisesti sisäilman kosteuden hallintaan, käyttäen apuna Hygroskooppisia rakennusmateriaaleja.
Artikkeleissa myös todetaan, ettei höyrynsuluton rakenne korvaa ilmanvaihtoa.
Muuten lukemalla artikkelit selviää, mitä hengittävällä rakenteella tarkoitetaan, ettei tosiaankaan sisäilman kuulu läpäistä vaippaa, vaan ilmanvaihto hoidetaan siihen kehitetyillä ratkaisuilla tai tuulettamalla ikkunoista.
Artikkeleista selviää myös, että mahdolliset ongelmat rajoittuvat pääsääntöisesti kesäkauteen, jolloin ilman absoluuttinen kosteus on korkea.
Mikäli emme käytä Hygroskooppisia eristeitä on muovikalvon käyttö kuitenkin suotavaa ja valmistajan ohjeiden mukaista.
Sisäilman kosteuteen vaikuttaa varsin monia tekijöitä ja taitaa olla, että yhtä totuutta näistä asioista tuskin voimmekaan löytää.
Uudemmissa taloissa käytetään nykyisin jo melko paljon ilmastointia kuumuuden lieventämiseksi kesäaikaan ja ilmastoinilla sisäilma kuivuu melko tehokkaasti, kuten autoissakin.
On totta, että kellarirakenteissa on toisenlaiset olosuhteet. Näissä maaperän lämpötila on ympäri vuoden yleisesti sisäilmaa viileämpää, jolloin oikein eristetty kellari kuivuu ulospäin kesät talvet.
On kuitenkin varsin selvää, ettei tiivistä ulkopintaa saa olla kummassakaan rakenteessa, ei maan yläpuolella, eikä alapuolella.
Rintamamiestalon painovoimainen ilmanvaihto ei toimi yleensä hyvin, vaan ilma on huonoa, koska ilman vaihtuvuus ei ole riittävä. (paitsi, jos on ikkuna raollaan :D )
Varsinkin yläkerroissa on tämä ongelma, koska tilat ovat useimmiten matalia, (meillä keskikorkeus 210). Näin matalassa tilassa, joka on asuin käytössä, ei ilman vaihto ole riittävä, ellei se ole koneellinen.
Alakerrassa varmaankin yleisesti riittää, jos lisää muutaman korvaus ilmaventtiilin, ja pitää hormit puhtaana, mutta yläkerrassa ei mielestäni voi toimia asiallisesti, vaikka korvaus ilmaventtilit laittaisikin, välttävästi kyllä voi toimia.
