Maanvaraisen laatan uusiminen ja maakosteus

[IlkkaT]

Tervehdys kaikille rintsikkalaisille!

Täällä olis vm. -49 kellariton rintsikka, jossa nyt asuttu 2 vuotta ja vihdoin jotain ryhdytty remontoimaankin. Talo muuten melkolailla alkuperäiskunnossaan, paitsi -85 vaihdettu ikkunat, ja lattiolautojen päälle jossain vaiheessa laitettu lastulevy ja muovimatto. Nyt sitten päästään itse vesillä ja muilla rempoilla pilaamaan koko roska

Nyt on siis kaivettu kunnan viemäri sisään ja vesiputki saunalta. Vesi ainakin toistaiseksi omasta kaivosta ainakin niin kauan kun riittää. Putkien ja kylpyhuoneen takia eteisen lattia on avattu. Kylpyhuone tulee olemaan eteisen paikalla keittiön seinää vasten ja portaat siirtyvät vastakkaiseen nurkkaan taloa. Anyway.. Eteisen lattian alta löytyi kuivaa mutta laatan päältä tummunutta purua (5 - 10 cm). Purut siis suoraan laatan päällä. Lattiavasat ja vanhat lattialaudat myös osittain pehmenneitä, ja vasoja jo joskus paikkailtukin. Seinien alajuoksut kuitenkin kovan tuntuisia, sokkelin ja juoksujen välissä on bitumi. Pahaa hajua ei ole joten homeita ei liene suuremmin.

Lattialaatalle kävi vähän hassusti putkia läpi tuodessa, kun piti tehdä vain pieni reikä mistä ne saa tulemaan. Sokkelin alta oli jo syvä kaivanto, kun se on perustettu kivilouhoksen päälle, niin joutui kaivamaan vähän turhan paljon että ne sai sieltä veks. Sitten kun puhkasin laatasta pienen reiän sinne alapuolelle läpi, niin laatan alla olevat kuivat hienot hiekat lähti pikkuhiljaa valumaan kuin tiimalasissa sinne kaivantoon. Lopulta ehkä 1,5 m2 alalta lähti hiekat alta ja betonikin sitten romahti sinne muutaman tunnin kuluttua

Nyt pitäisi siis uutta valaa, ja samallahan sitten kannattaa valaa kokonaan uusi laatta koko eteisen/tulevan kylppärin alalle tuon ohuen halkeilleen ja haperon tilalle. Kysymys kuuluukin, että kuinka se kannattaa tehdä jotta samalla päästäisiin maakosteudesta eroon, ja mahdollisesti myös Radonista? Radon arvot on viime talvisen mittauksen mukaan hieman kohollaan, hieman yli suositusten.

Uusi tiukempi paksumpi laattahan ilmeisesti vähentää kosteuden nousua, sekä eriste sen alla, ja alla olevan ilmeisesti täysin vääränlaisen hienon hiekan vaihtaminen vähintäänkin karkeampaan. Tontilla oleva kaivo on maan pinnasta 7 metriä ja risat syvä, ja tällä hetkellä siellä on vettä alle 2 metriä, viimeiset n. 4 metriä kaivosta on louhittu kallioon. Eli siis pohjavedet eivät ole kovin korkealla ainakaan kaivon kohdalla (n. 10 metriä talosta). Salaojiahan täällä ei takuulla ole, ja rännitkin katolta puuttuu. Eli kosteusongelma lienee keväisin.

Mitenhän tämän tiivistäisi että loppus tää posti.. Eli:
-uusi laatta/eriste alle/kapillaarikatkosepeli/karkea sora?
-laatan päältä tuulettuva rakenne tyyliin Isola Platon multi?
-salaojitus laatan alle josta tuuletus katolle?
-?

Kuvia eteisen lattiasta: http://picasaweb.google.fi/jilin.goh/EteisenLattia#

Arvostan asiallisia kommentteja perusteluineen, enkä pahastu asiattomista perustelemattomistakaan.
-Ilkka

[Ves_ku]

Kaivuu hommien kanssa kannattaa ainakin olla tarkkana, varsinkin jos kuvailemaasi hiekkaa on myös talon anturoiden tai tässä tapauksessa kivilatomon alla.

Lattian jos päätyy korjaamaan maanvaraisella rakneteella niin kapillarikatko täyttyy hoitaa kuntoon, muuten hyvälläkin maaperällä käy uudellekkin laittialle jossain vaiheessa huonosti. Uusi tiiviimpi betoni on varmasti parempi kuin vanha, mutta sen ja eristämisen varaan ei kosteuden nousua kannata jättää.

Salaojituskin on paikallaan koska sillä taataan kapilaarikatkon kuivana pysyminen. Rakennuspaikka on ilmeisen hyvä ainakin kuvien perusteella ja niin kuin sanoit pohjavesi on syvällä.

Kannattaa myös miettiä rossirakennetta lattiaan jos tilan korkeuden saa riittäväksi ja tuuletus on mahdollista järjestää vähintään kahdelta sivulta.

Jos sokkelissa on korkeutta riittävästi niin melkein pienemmällä touhuamisella saa toimivan rossin kuin maanvaraisen laatan. Tuulettuva alapohja myöskin hoitaa ainakin osittain radon ongelman, vaikkakin tuuletusputkistoo kannattaa harkita.

[IlkkaT]

Hienoa hiekkaa on ainoastaan sokkelin sisäpuolella laatan alla ehkä arviolta 50..80 cm. En nyt osaa sanoa kun en ole sitä sillä silmällä mittaillut. Alapuolelta kaivaessa perusmaa oli kuitenkin hyvin kasassapysyvää hiekkamaata ainakin reilusti sokkelin alapinnan yläpuolelle. Sen takia se vähän yllätti kun yläpuolelta rautakangella puhkaistessa valui kaikki alas..

Talon paikka on tosiaan aika lailla mäen päällä, joten siinä mielessä valumavesiä ei paljoa ole. Tontti viettää alareunaan ehkä metrin, mutta talo on yläpäässä. Katon "yläpuolen" lappeelta vedet kyllä rännienkin puuttuessa jää seisomaan seinustalle, joten epäilisin että siltä seinustalta voinee lattioiden alta löytyä vieläkin pehmeämpää tavaraa. Tämä nyt auki oleva eteisen puoli on siis "alempana".

Salaojat tosiaan olisi varmaan paikallaan.. Olen vähän vierastanut salaojia ajatuksena, kun olen kuullut että ne saattaa aiheuttaa talon elämistä maaperän kuivuessa. Sokkeli on muutamasta kohtaa vähän halki mutta kuitekin ihan linjassa ovat. Pahin on eteisen nurkka jossa on n. 5-10 mm rako puolen metrin sisään nurkasta. Lieneekö näissä vanhoissa sokkeleissakaan rautaa? Mutta tuo maaperän kuivumisen aiheuttama vääntely taitaa olla ongelmallisinta savimaassa? Tässä ei kyllä pahemmin kaivellessa savea näkynyt, ja kun ihan vierestä ohi menevät junatkaan ei juuri jytyytä niin ilmeisesti hiekan päällä ollaan.

Epäilen että rossipohjaa tuonne ei saa mahtumaan, mikä voisi kyllä tosiaan olla helpommalla tehty. Tuo sokkeli ei vaikuta kovin korkealta minun silmään. Sokkelin alareunasta ulkolaudoituksen alalaitaan n. 105 cm.

Kuinkas tälläiseen valmiiseen rakennelmaan sitten kapillarikatkot tehdään? Ikävää kaivella tuota hiekkaakin pois läheltä muita huoneita kun se valuu niittenkin lattian alta. Se kapilllarikatko kun pitäs kait saada pysymään aika hyvin erossa tosta hienosta kaiken lisäks.. Kaikkien huoneiden lattian avaus yhtäaikaa ei oikein myöskään sytytä, tosin niinhän se paras olisi tehdä, tulis kerralla kuntoon. Onhan tuolla yläkertakin missä asustella.. Tosin se kyllä sitten taitas jäädä kesään..

Tuumailee,
Ilkka

[Limes]

Työläs homma...ja vaikia huone kerrallaan just tuon valumisen takia.
Etenkin kannattaa olla tarkkana kuinka käy kantavien väliseinien kohdalla.

edit:
Ja kuin on perustukset savupiipun ja palomuurien kohdalla...ettei savupiippu ota itteensä.

[IlkkaT]

Tuo piippu kävi kanssa itsellä mielessä, että kuinkahan se mahtaa olla tuettu.. Kait siellä iso kivikasa alla on. Katolta tutkiessa näyttäs siltä että ajan saatossa katto on laskeutunut sentin pari enemmän kuin piippu.

[IlkkaT]

Päivitetäänpäs tätä kun projekti on käynnistynyt taas.

Ensimmäisten postien jälkeen on tilanne edennyt siten, että 2010 keväällä n. 2,5 vuoden asumisen jälkeen alkoi tulla kosteusongelmiin liittyviä oireita, ja lähdettiin pikimmiten evakkoon. Herkistymisen johdosta erinäistä oireilua on ollut sen jälkeen siellä ja täällä, mutta nyt selvästi jo vähemmän. Ongelmana selvästikin kapillaarinen kosteudennousu haperon laatan läpi jonka alla ei mitään kapillaarikatkoa, vaan erittäin hieno hiekka. Purut kauttaaltaan ruskeat laatan päällä, tosin aina nähtäessä olleet kuivat. Tietenkään ei ole myöskään minkäänlaista sadevesijärjestelmää, salaojitusta eikä kaatoja poispäin talosta. Joten eipä ole ihme että on ongelmia. Pohjavesi tosin ei ole lähellä.

Evakkoon lähdön jälkeen ei olisi voinut juuri vähempää kiinnostaa ryhtyä remonttihommiin, mutta tässä muutaman vuoden virtaa kerättyäni nyt on kova into päällä, että siitä vielä talo tulee. Ja mikä ettei tulisi.. vuonna...?

Nyt tilanne on se että mökki on sisältä purettu rungolle ja purut imaistu mäkeen, jotta varmasti pääsee kaikesta mahdollisesta home-, sieni-, mikrobiharmeista eroon. Alkuperäiset pinnathan siellä muutenkin oli lähes kaikkialla. Runko on pääasiassa ihan hyvä. Ainakin osa alajuoksuista ja runkojen alapäistä pääasialliset korjauksen kohteet. Katto pitää tehdä uusiksi, piipun yläpää jne.. Projektia siis piisaa.. Mutta aloitetaan perustuksista ja alapäästä, jatketaan rungon korjauksella, uusitaan katto ja sitten tehdään se talo siihen väliin.

Nyt olisi siis sokkelin ja laatan vuoro, ja niistä kaipaisin mielipiteitä... (loppu viesti siirretty toiseen ketjuun tänne)

Terveisin,
Ilkka

[IlkkaT]

Päivitetäänpä tätä..

Lapio heiluu taas ja tänä vuonna olis tarkotus saada jotain aikaankin kun kesälomien sijaan on hommattu pelkkää lomaa...

Homma on siinä vaiheessa, että vanha lattialaatta, jos sitä siksi voi kutsua, on heitetty ikkunasta pihalle, ja samaten toistakymmentä kuutiota hiekkaa.. Tilalle tulee kapillaarikatkoksi 100 mm Fuktisolia, sen päälle 100 lattia EPS:ää, jonka päälle uusi 8...10 cm laatta.

Kuvia ja kommentteja täällä.

Tuo lattiarakenne... Uusi lattialaattahan olisi tulossa vanhan kanssa samaan tasoon, eli sokkelin yläreunan kanssa tasan. Alkuperäinen lattiapintahan on tästä tasosta n. 350 mm ylempänä. Tällöin joutuu lattiapinnan nostamaan puukorotuksella jonka päälle sitten ohut 30-40 mm kipsi- tai betonivalulaatta tai 3 kerroksinen Gyproc-ratkaisu jossa urat putkille. Tämä lienee ihan toimiva rakenne, mutta onko parempia ideoita? Onko tuossa ilmatilassa tuolla peruslaatan ja pintalaatan välissä jokin mahdollinen ongelma? Ilmatiiviys ja ilmavuodot sokkelin, alapuun ja seinien alareunasta voinee olla yksi haaste. Alapuut voinee mennä jopa kokonaan uusiksi, niin silloin pääsee tietty laittamaan sinne bitumikermiä esim. taivuteltuna jo vähän matkaa valun alle josta pystyyn sokkelia pitkin ja siitä alapuun alle. Tulisi samalla tiivis radon-katko.

Tuonne ilmatilaanhan varmaan voisi laittaa vaikka varovasti vielä lisää eristettäkin, kunpahan ei jäähdytetä laattaa liikaa. Esim. 10 cm voisi varmaan olla vielä ok, ainakin laatan reuna-alueille.

Uskaltaa laittaa kommentteja. Kiitos!

[IlkkaT]

No niin.. Nyt kun on tullut valtaisa ryöppy kommentteja edelliseen kyselyyni, niin laitetaanpa vähän lisää haastetta..

Homma etenee tuskaisen hitaasti, kun kaikkea muutakin pitäisi muka ehtiä, mutta etenee kuitenkin.. Ja tarkoitus olisi kuitenkin tehdä toimivaa, aikataulu ei niin olennainen.

Lattian alle on nyt piilotettu radon putket, hiekat tasattu ja päällä Fuktisolit ja LAttia EPS:ää. Kuvia täällä. Niin ja tuollainen kötöstys taas tehty. Piipun "anturan", eli paksun säästöbetonilaatan kupeeseen ja osittain alle on valettu tuollainen tukivalu. Onpahan vähän mielenrauhaa että tuo koko roska ei ainakaan suuremmalla todennäköisyydellä liiku siitä enää mihinkään. Ja on betonipintaa mitä vasten laittaa eristeet ja tiivistellä uusi laatta. Muutenhan uusi laatta olisi periaatteessa tullut tuon vanhan piipun anturan alapuolelle, hiekkaa vasten, kun vanhakin lattialaatta siellä alla oli.

JEes.. Nyt sitten voitais miettiä (vaikka saman porukan kanssa kuin tuota lattiarakennettakin tuossa mietittiin), että miten tuo piipun aluslaatta uusine valuineen pitäisi eristää ja tiivistää ja niin edelleen... Sen allahan kun nyt ei tietysti ole mitään eristettä, eikä kapillaarikatkoa. Laatta käytännössä tullee olemaan hyvin lämmin, sekä maa sen alla hyvin lämmin myös, pidemmän päälle. Näinollen allaolevasta maasta noussee laattaan reilusti kosteutta. Tämä kosteus pitänee siis päästää kuivamaan sisäänpäin, tai blokata pysymään siellä. Nykyään tuon laatan päällä on joku ihana kreosottipikipaperi, jonka mieluusti sieltä heivaisin, tosin sen paperin päällä on liesi ja uuni, sekä varvi tiilimuurausta yhdellä nurkalla. Mutta kun kaikki muukin on jo purettu niin kait nekin voi siitä purkaa.. Liesi ainakin mennee uusiksi joka tapauksessa.

Toinen asia tietysti on se miten paljon tuo laatta päästää lämpöä kauttaaltaan koko lattian alle, siten heikentäen lattiarakenteen kuivumista alaspäin. Tätä estääkseen tuo piipun laatta kannattaisi tietysti eristää päältä päin ainakin jossain määrin. Ilman muuta ainakin sivuiltaan, jotka nyt ovat tuon tukivalun myötä melko korkeat ja tulevat oleilemaan läpimässä ilmatilassa varsinaisen lattialämmitetyn lattiapinnan alla (niinkuin edellisen raadin kanssa päätettiin että se on hyvä rakenne ).Esim. 5-10 cm eristettä laatan kupeeseen ja tuolle yhdelle nurkalle missä on tuo *skakasa, ja puolisentoista neliön verran lattiapintaa laatan päällä, voisi laittaa n. 5-10 cm eristettä myös, ja jää vielä muun lattiapinnan kanssa tasan, kun ensin piikkaa nuo tiilet veks. Lattialammitystä ei liene mitään järkeä laittaa tuon alueen päälle.

Eli..

Vaihtoehto 1:
Eristetään tuota laattaa sivuilta ja päältä niin paljon kuin pystyy, mutta ei tehdä (liian) tiivistä, jotta pääsee kuivumaan sisäilmaan päin.

Vaihtoehto 2:
Vanha kreosiittieriste pois, ja bitumi koko laatan pintaan päälle ja sivuille, jonka päälle eristystä niin paljon kuin mahtuu. Bitumilla voisi varmistua siitä että sieltä ei tule radonit ja muut höngyt huoneilmaan. Tuolla alla perusmaan seassa on enemmän ja vähemmän orgaanista kamaa, tosin paljonkohan sieltä niistä enää mitään irtoaa 60 vuoden jälkeen.. Tässä riskinä lienee se, että kosteus nousee noissa palomuureissa ylemmäs, tosin kuivunee hyvin lyhyellä matkaa jos hengittävää maalia tms. pinnassa. ... Kävin tarkistamassa, ja tuon piipun aluslaatan päällä on kauttaaltaan tuo kreosootille käryävä pahvin kaltainen. Eli estänee palomuuriin nousevan kosteuden suurelta osin, ja noiden muurien alta sitä ei poiskaan saa...

Vaihtoehto 3: ?

Pari kuvaa lisää.

Laittakaas taas niitä kommentteja ja ideoita tulemaan.. En tosiaan ole mikään rakennusalan ammattilainen, vaan koittanut saada nää asiat järjestykseen tuolla pääkopassa loputtomien netissä tehtyjen tutkimusmatkojen jälkeen , ja voipi olla että epäjärjestystä löytyy paljonkin..

Kiitos!