Suomen historia ja rintamamiestalot

[tarpola]

Ulkoseinärakenteelle voi rintamamiestalossa asettaa kolme tavoitetta, joista vain kaksi voi toteuttaa samalla kertaa.
1. Tämän päivän vaatimuksia vastaava u-arvo
2. Alkuperäisellä periaatteella toimiva hengittävä rakenne
3. Alkuperäiset mittasuhteet

Uretaanilla toteutuvat 1 ja 3.
Säilyttämällä vanha rakenne toteutuvat 2 ja 3.
Eristämällä hengittävillä materiaaleilla toteutuvat 1 ja 2.

Enää pitää valita minkä noista uhraa.

Oma valintani on ollut uretaanin käyttö. Energiankulutuksen minimointi on minulle henkilökohtaisesti tärkeä arvo, samoin rakennuksen mittasuhteet eli en halua turvottaa rakenteita. Hengittävyyden tarve on kierrettävissä parantamalla ilmanvaihtoa, tosin toistaiseksi tukeudun painovoimaiseen.

Jos talo olisi alkuperäiskuntoinen, valitsisin ilman muuta suuremman energiankulutuksen eli purua lisää vajuneiden tilalle ja ehkä maltillisesti huokolevyä, mutta ei muuta. Tämä varsinkin silloin, jos talo sijaitsisi siten että lämmittäminen omalla ja roskapuulla olisi mahdollista. Kaupunkioloissa tulisijattomassa talossa on pakosta ostolämpö.

Ekovillalla tms lisäeristetty ratkaisu on lämmin, ja toimivakin, kunhan vesihöyryn tasapainosta on huolehdittu. Sisäpuolinen lisäeristys pienentää asuinhuoneita, ulkopuolinen taas muuttaa talon ulkoasua. Päälle vielä tuuletusraollinen uusi verhous hienosahatusta paneelista, niin alkaisi jo olla sama ostaa jukkatalo vanhan tilalle.

Korostaisin myös sitä, että aikanaan rmt on ollut hyvin nykyaikainen ratkaisu. Talotyypin suunnittelivat sen ajan johtavat modernit arkkitehdit johtotähtenään käytännöllisyys ja taloudellisuus. Muun muassa rankorakenne oli vielä varsin tuore rakenneperiaate, vielä 20-luvulla tehtiin puutalot yleisesti hirrestä. Varmasti kunnon hirsitalon tekijät epäilivät ankarasti mokomien himmeleiden kestävyyttä. Jos rintamamiestalon suunnittelijat eläisivät tämän päivän tilanteessa, lienisikö uretaani heidän valintansa? Ehkä ei, mutta asia ei ole aivan itsestään selvä.

[Pihlaja]

Tunnustan itse olevani hyvin kärkäs näistä 'uusista' rintamamiestaloista, jotka ovat kuorrutettu nykyajalla ja vain vanha runko löytyy. Yritän ja yritän olla suvaitseva ja antaa niiden ruusujen kukkia ja käydä pelastamassa kaikki irtoavat tarvittavat tarvikkeet ystävien vanhoista taloista, jotka tämän nykyaikaistuksen tulevat kokemaan. Hienoja aarteita kyllä löytyy ja onhan se 'uusi'kin talo hieno. Yritän tosin peitellä sitä kauhua joka sisällä velloo miten vanhat ovet ovat aihtuneet tylsiin nykyaikaisiin valkoisiin oviin. Varmaan rakentaisin itse sellaisen ja jos lotossa voittaisin, mutta kyllä siitä vanhanaikainen kunnon kartano tulisi :). Olen alkanut vain ajattelmaan sitä, että saan olla onnellinen kun omistan kodin joka on rakas. Tosin kun itse en tätä voi enää hoitaa joku tämän rakkauden pirstaloi.. Suo siellä ja vetelä täällä.

[Hower]

Kaikkihan ei aina ole ihan niin yksioikoista...

madde: Nyt kun luen kirjoituksia vintti-iitoista ja uretaaneista....jestas sentään, muovikamaa taloihin joihin se ei ole tarkoitettu (!) ja kellariremppoihin vielä laitetaan nappulalevyä ynnä muuta "paskaa" joka ei sinne kuulu.

- Eli se perinteinen pikisively lienee ainoa mahdollinen ratkaisu kellarin seinään?
Kas kun tuo fuktisol/isodrän- tavarakin sattuu olemaan.....muovia.
"Isodrän-levy koostuu yhteen liimatuista, 5-10 mm kokoisista pyöreistä EPS-solumuovipalloista. Rakenne ja valmistusmenetelmä antavat levylle tärkeitä ominaisuuksia."

[nummentie 434]

Melkolailla kallistun Pihlajan kanssa samoille linjoille; Kaikki kukat kukkikoot, mutta toivottavasti joku saa kerättyä talteen ne muiden hylkäämät nokkoset ja voikukat, koska arvonsa on niilläkin.
Asumuksestahan kuitenkin vain on kysymys, ja koska tämä "vain asumus" on meillä täällä vielä ainakin toistaiseksi melko viileässä ilmanalassa melko välttämätön ja kokonaisvaltaisesti elämään kuuluva, on tottavieköön kullakin sielulla oikeus oma yleensä kalliisti lunastettu mökkinsä kuorruttaa sekä sisältä että ulkoa ihan miten lystää ja minkälaisella kamalla parhaaksi näkee.
Ja AINA on mahdollisuus epäonnistua, teit niin tai näin.
Toki suuresti harmittaa, kun näen jonkun repivän esim. moitteettomat pinkopahvit jonkun kipsilevyn tieltä, jotta saa seinistä kovat ja suorat, jotka ei kupruile ja Pihlaja; ei kai kukaan enää niitä peiliovia vaihda johonkin onttoihin pahvioviin?
Mutta totuus on että kukin remppaa tyylillään, eikä kaikkia maailman rintsikoita voi, - eikä tarvitse "pelastaa" vai tarvitsisiko sittenkin?

[Helena50]

Hei!

Onko kellään käsitystä siitä, miten alati kiristyvät rakennusmääräykset vaikuttavat jatkossa korjausrakentamiseen? Jos rintamamiestalo on alkuperäiskunnossa, voiko sen vielä korjata vanhanmallisesti tuulettuvaksi, siis säilyttää epätehokkaana energiankuluttajana? Käykö tässä niin, että "oikeaoppista" vanhaa kunnioittavaa korjaustapaa ei enää voi käyttää?

[tarpola]

Tapauskohtaista harkintaa käytetään. Jos korjaa entiselleen, ei tarvita rakennuslupaakaan. Jos käyttötarkoitus muuttuu, muutetaan huonetiloja, otetaan kylmiä tiloja lämpimiksi jne mennään luvallisen puolelle. Silloinkin tulkinta on yleensä ollut että riittää kun alkuperäinen paranee ja tehdään se mitä kohtuudella voidaan, mutta ei tarvitse uudisrakentamisen mukaan tehdä.

Jos on kyseessä uudisrakentaminen tai "uudelleen rakentamiseen verrattava muutos" pitää mennä nykymääräysten mukaan.

Kun kyse on tulkinnoista, on näissä aina paikkakuntakohtaisia eroja, mutta kyllä Espoossakin on hyväksytty em. periaate. Uudet määräykset eivät asiaa sinällään muuta, ovat vain tiukemmat kuin ennen.

[Oto Hascak]

Käykö tässä niin, että "oikeaoppista" vanhaa kunnioittavaa korjaustapaa ei enää voi käyttää?

Alkutalvesta järjestettiin ympäristöministeriön toimesta korjausneuvontapäivät. Siellä annoin itseni ymmärtää, että korjausrakentamisen energiatehokkuuteen tullaan puuttumaan, ainakin paine on siihen suuntaan. Saas nähdä, että millä innolla ja missä muodossa tuo saadaan lyötyä lävitse.

[Aaltju]

Saas nähdä, että millä innolla ja missä muodossa tuo saadaan lyötyä lävitse.

Muoto on tod.näk jonkinlainen vero tai muu pakollinen maksu asumuksille, joita ei ole perusparannettu tietyn kaavan mukaan, ja into kerätä vero tai maksu on luonnollisesti suorastaan palava

[vms]

Jotenkin tuntuu hassulta tommonen. On tietty helppo vahtia paikoillaan olevan talon remonttia tai rakentamista (kun valmis kyttäysorganisaatiokin on eikä niilläkään liene mitään lisätienestiä vastaan) verrattuna vaikka siihen miten ihmiset muuten kuluttaa energiaa?

Jos kattelee matalaenergiataloja joita esitellään on ne kuitenkin aika hulppean kokoisia ja täynnä kotiteatteria ja -kylpylää jne. Mökit on ja pari autoa ja ulkomaillakin käydään (rehellisyyden nimissä meilläkin on yksi auto, ei mökkiä mutta reissussa on käyty)? Eli onko matalaenergiatalossa asuvien kokonaiskuorma yhtään sen pienempi vai peräti suurempi? Tähän on tietysti kiusallista poliitikon puuttua

Ja eiköhän energiatehokkuus ole jokaisen intressissä kuitenkin: tämmöisen talon lisäeristäminen esim ullakolta on kuitenkin aika helppoa ja edullista? En tiedä kuinka kauan tässä on eletty uskossa että kaikki on hienosti. Sähkölasku oli ollut lähes 180 euroa/kk kun oli vaan lämmöt ja ulkovalot ollu päällä kaksi vuotta viimeisen asukin majailtua muualla. Patterit oli lähes täysillä ja olihan tuolla Oumankin mutta sen akseli oli poikki ja shuntti täysin auki. Nyt kun se on korjattu ja säädöt tarkkuutettu ja täällä asuu neljä ihmistä on sähkölasku (ja ei ole juuri säästelty vielä) jopa hiukan tippunut noista lukemista, siis siinä on koko porukan normaalikin kulutus

Tarkoitan sitä että lienee jokunen huusholi jossa energiaa todellakin voidaan "haaskata" tolkuttomasti. Sitten on tosiaan vielä semmonen pointti että sähkölaitosten yms omistajat on jyvittäneet pääomalleen tuottotason josta varmaan ei tingitä: eli jos vaikka kaikki asiakkaat säästäisivät 20% energiankulutuksestaan on saletti että hintoja olisi taas "tarkistettava" että saadaan viivan alle riittävästi jaettavaa. Sinänsä jakomielinen tilanne että valtio ja kunnat lienevät melkoisen huomattavia tulonsaajia noilta? Vähän kun alkoholimonopolikin...

[Oto Hascak]

Eli onko matalaenergiatalossa asuvien kokonaiskuorma yhtään sen pienempi vai peräti suurempi? Tähän on tietysti kiusallista poliitikon puuttua

Jotakin samansuuntaisia ajatuksia täältäkin. Tuntuu jotenkin hassulta, että kunhan paksunnat seinärakennetta ja lyöt sen täyteen jotakin styroksin tapaista, niin sitten saat hyvillä mielin rakentaa vaikkapa eläkeläispariskuntana 300 neliötä huonekorkeuden ollessa vähintään kolme metriä. Ihan kuin se lämmitysenergia olisi se ainoa asia, josta pitää säästää ja josta pakotetaan säästämään. Muuten sitten saa tuhlata ihan miten lystää.

Mulla meni tämä v*tutus/ihmetys siihen pisteeseen asti tuossa kuukausi takaperin, että aloin selvitellä rakennettavien omakotitalojen neliötiä, kuutioita, energian käyttöä sekä asukas määriä. Siten oli tarkoitus kaivaa vastaavat tiedot 90-, 80- ja 70-luvulta. Niistä olisi sitten ollut kiva katsoa ja verrata, että minkä verran menneinä vuosikymmeninä on käytetty energiaa/asukas/neliö/kuutio ja miettiä, että millainen se kehitys on ollut. Onneksi kyllästyin tilastokeskuksen sivuilla kahlaamiseen ensimmäisen tunnin jälkeen. Toivottavasti joku muu viitsii kyseiset tidot sieltä kahlata (Pelkka, wink winki).

[Hower]

Mulla meni tämä v*tutus/ihmetys siihen pisteeseen asti tuossa kuukausi takaperin, että aloin selvitellä rakennettavien omakotitalojen neliötiä, kuutioita, energian käyttöä sekä asukas määriä. Siten oli tarkoitus kaivaa vastaavat tiedot 90-, 80- ja 70-luvulta. Niistä olisi sitten ollut kiva katsoa ja verrata, että minkä verran menneinä vuosikymmeninä on käytetty energiaa/asukas/neliö/kuutio ja miettiä, että millainen se kehitys on ollut. Onneksi kyllästyin tilastokeskuksen sivuilla kahlaamiseen ensimmäisen tunnin jälkeen. Toivottavasti joku muu viitsii kyseiset tidot sieltä kahlata (Pelkka, wink winki).

Harvinaisen oikea pähkäilyn aihe.
Esim. Helsingin jumalaton rakentamistahti viimeisen 40:n vuoden aikanan on mennyt suurimmalta osin ihan vaan asumisväljyyden kasvattamiseen. On rakennettu kokonaisia uusia kaupunginosia (esim. Vuosaari 40 000:lle ihmiselle). Ei sitä väkeä ole Helsinkiin sinänsä niin hirveästi lisää tullut.
Kun 60-70-luvuilla kerrostalokämpän 2h+keittiössä asui hyvinkin 4-henkinen perhe niin nykyisin semmoisessa viihtyy lähinnä sinkku....
Noita energia- ja ympäristöveroja pitäis suunnata vaikkapa eroaville aviopareille; mikä jumalaton ympäristökuormitus kun pitää hankkia kaksi asuntoa yhden sijaan! Ei muuta kuin erotilanteessa tehdään ympäristövaikutusten arviointi ja vero sitä mukaa.
Ja mitä pitempään pysyttelet sinkkuna niin sitä suuremmaksi kasvaa ilmastonmuutosvero....

[Hep]

Kaikki jonkin omistamiseen (auto, kiinteistö) perustuvat verot ovat lähtökohtaisesti epäoikeudenmukaisia. (Entäpä henkilön olemassa olemiseen perustuva Yle-vero?) Vain käytön mukaan tulevat verot ovat oikeudenmukaisia. Omistamisen verottaminen on vain siitä mukavaa, että silloin veronmäärä pysyy vakiona ja on helposti budjetoitavissa. Kulutusverot sen sijaan ovat vaikeammin arvioitavissa ja niiden kulutusta ohjaava vaikutus vain entisestään pienentää verotuloa.

Virkamieskoneisto ym. valtion velvoitteet vaativat kuitenkin tietyn summan rahaa sisään joka vuosi. Jostakin se vain on kerättävä (toimintojen järkeistäminen ja tulosvastuullisuus eivät ole vaihtoehtoja). Erinäiset keksityt syyt kullekin verolle ovat nykyään vain huonon omaantunton luomiseen perustuvaa anekauppaa.

[Oto Hascak]

Käykö tässä niin, että "oikeaoppista" vanhaa kunnioittavaa korjaustapaa ei enää voi käyttää?

Alkutalvesta järjestettiin ympäristöministeriön toimesta korjausneuvontapäivät. Siellä annoin itseni ymmärtää, että korjausrakentamisen energiatehokkuuteen tullaan puuttumaan, ainakin paine on siihen suuntaan. Saas nähdä, että millä innolla ja missä muodossa tuo saadaan lyötyä lävitse.

Jep. Jan vapaavuori on nimetty työryhmän johtoon, joka alkaa askartelemaan kansallista toimintaohjelmaa rakennetun ympäristön energiatehokkuuden parantamiseksi. Katsotaan, että mitä tämä työryhmä tuo tullessaan.

Linkki uutiseen:

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Vanh ... 5251949079

[vesahy]

Ihan ensimmäiseksi ihmettelin sitä, että miksi Vapaavuori pantiin työryhmän johtoon, miksi ei Lauri Tarasti, joka paikan poppaukko kelpaa?

Mitenkäs sitten toimitaan kun Rakennusvirasto vaatii korjaamaan ja lisäämään tiiviyttä ja eristystä ja Museovirasto taas kieltää tekemästä mitään muutoksia? Jos vanhan kerrostalon seinustalle ei saa rakentaa hissiä, niin saako koko talon kuitenkin kääriä villoihin?

Kaikki jonkin omistamiseen (auto, kiinteistö) perustuvat verot ovat lähtökohtaisesti epäoikeudenmukaisia. (Entäpä henkilön olemassa olemiseen perustuva Yle-vero?) Vain käytön mukaan tulevat verot ovat oikeudenmukaisia.

Pakko olla samaa mieltä vaikka se merkitsisikin veroasteeni nousua. Minä kun en omista mitään.

Omistaminen on myös sikäli kiinnostava lähtökohta, että esimerkiksi auton voi omistaa rahoitusyhtiö ja asunnon pankki, mutta niillä on haltija, joka käyttää niitä.

[tarpola]

Mitenkäs sitten toimitaan kun Rakennusvirasto vaatii korjaamaan ja lisäämään tiiviyttä ja eristystä ja Museovirasto taas kieltää tekemästä mitään muutoksia? Jos vanhan kerrostalon seinustalle ei saa rakentaa hissiä, niin saako koko talon kuitenkin kääriä villoihin?

Veikkaisin että kun raja on johonkin piirrettävä niin yksi luonnollinen raja (helposti havaittava, vartioitava ja puolustettava) on suojelustatus. Sr-merkintä kaavassa joko rakennuskohtaisesti tai alueellisena tarkoittaisi, että normeista voidaan tehdä poikkeuksia. Jos suojelustatusta ei ole, mennään yleisten sääntöjen mukaan.

Tässä olisi hyviäkin puolia. Mielenkiinto suojeluun kasvaisi niin että ihmiset alkaisivat itse hakea taloilleen suojelustatusta. Se ei toisaalta tulisi itsestään vaan talon pitäisi ansaita se ts. olla riittävän alkuperäinen ja myös asianmukaisesti ylläpidetty eli säilyttävästi korjattu. Idealisti-tarpola näkee ruusunpunaisten silmälasien läpi, kuinka yleinen valistuneisuus perinteisistä korjausmenetelmistä lisääntyy ja vanhaa kunnioittavasta korjaamisesta tulee suoranainen muoti-ilmiö. Kaupunginosayhdistykset kannustavat (painostavat?) jäseniään puhdasoppisuuteen ja ennallistavaan korjaamiseen, jotta aluelle saataisiin kokonaisuutena suojelustatus. Ken elää se näkee.