Tutun luona tuntee jännä kihelmöintiä käsissä kun pitää tiskipöydästä ja astianpesukoneesta samaan aikaan kiinni. Se ei ainakaan staattista sähköä ole. Johtuu kai huonosta maadoituksesta/ nollauksista?
Meille tuli paripäivää sitte uus sähkökeskus, jossa 24 varoketta joista 6kpl vikavirran takana. Apk: ja kylmälaitteet laitan saman ryhmän alle ilman vikavirtaa. Käyttöpistorasioihin vikavirrat vaaditaan.
Nyt kun on ollu osa kämpästä remontissa, ja iso osa sähkölaitteista ja koneista jatkojohdoilla muutaman sulakkeen takana, niin huomasi että uuden keskuksen laiton jälkeen sulakkeet paukkuu paaljon helpommin. Eli vanha posliinivaroke kestää enemmän kuin uusi automaatti.
Onneksi nyt saanut noita sähköjä hiukan valmiimmaksi niin ei tarvitte sammuttaa lämmitystä ja varaajaa kun laittaa työvalot päälle
Jääkaapille saa asentaa pistorasian ilmanvikavirtasuojaa. Pistorasia on tässä tapauksessa merkittävä siten esim. kilvellä "vain jääkaapille". Suositus on kuitenkin ensisijaisesti vikavirtasuoja ja tuo edellä oleva on vaihtoehto sille. Nykymääräysten mukaan vikavirtasuoja pitää olla kaikilla pistorasioilla ja pesutilojen valaistuksella.
Meillä on keittiörempan yhteydessä laitettu valaistukselle, jääkaapille ja mikrolle 10A automaatit, muut B-käyrän paitsi mikro on c-käyrän automaatilla. Lisäksi on työpöydät ja liesituuletin samalla 16A ja liesi 3x16A....
zhikuli kirjoitti:Tutun luona tuntee jännä kihelmöintiä käsissä kun pitää tiskipöydästä ja astianpesukoneesta samaan aikaan kiinni. Se ei ainakaan staattista sähköä ole. Johtuu kai huonosta maadoituksesta/ nollauksista?
Tuollaiset kannattaa tarkistuttaa.
Ei olisi ensimmäinen keittiökone joka on maadoitettu vaiheeseen,paras vastaan tullut on mikro kumijaloilla rungossa 230v seisoi putkiston kautta maadoitetulla tiskipöydällä... Saattaahan se sähkö olla tiskipöydässäkin.
Ajoittain tulee myös omatoimi remppaajien tekemiä pistorasioiden siirtoja vastaan joissa 2lankaisella narulla tulppaliitäntäisesti on siirretty pistorasia ja rasian päässä nollaten,tulppa jos on seinässä oikein päin laite on maadoitettu ja tulppaa kääntäen rungossa 230v...
Jeps, paljon näyttää olevan eri versioita liikenteessä joten tässä vähän kokemuksen tuomaa tarkennusta pistorasioiden vikisvaatimukseen.
Pistorasia ei tarvitse olla vikavirtasuojattu silloin, kun ko. pistorasia on tarkoitettu erityisesti jollekin laitteelle, joka on käytännössä aina pistorasiassa kiinni (kuten mikro, jääkaapi, astianpesukone, liesituuletin, keskuspölynimuri, lattialämmityksen jakotukin moottoriventtiilien muuntaja, valokuituprojektori yms.). Tämä huojennus siksi koska tällaiset pistorasiat on pääsääntöisesti sellaisissa paikoissa ettei niitä voi helposti käyttää ns. yleiskäyttöön.
Jos tällainen jollekin tietylle "kiinteälle" laitteelle tarkoitettu pistorasia kuitenkin asennetaan jostain syystä pöljästi siten, että se on helposti/tahattomasti käytettävissä ns. yleiskäyttöön tulee se suojata vikavirtasuojalla.
Esim. monesti juuri mikrolle tarkoitettu pistorasia on tällainen tapaus, kun se on sijoitettu keittiön työtasolle (eikä keittökaapin "sisään" kuten yleensä) muiden työtason pistorasioiden tapaan.
Helpon käytettävyyden aiheuttaman vikavirtasuojausvaateen kiertäminen merkintätekstillä ei mielestäni ole kovin fiksua koska ihmiset muuttavat ja seuraava asukas ei välttämättä ymmärrä miksi pistorasiaa ei muka saisi käyttää mihinkään muuhun, sallittavuudenkin kanssa tuo normipistorasian merkkaaminen edellä mainitussa esimerkissä vähän niillä rajoilla.
Toisin on esim. hitsauskäyttöön tarkoitetussa 3-vaihepistorasiassa, sen merkkaisin varoituskilvellä koska vikiksestä varmaan olisi haittaa..
Muuten pesutilojenkaan valaistuksen suojaus vikavirtasuojalla ei ole ihan yksiselitteinen homma.. kysyin asiasta tuon opuskirjasen kirjoittajalta ja se oli sitä mieltä, että vaikka havainnekuvassa on merkitty, että tuo tietty pesualue jonka sisällä vikissuojaus vaaditaan loppuu 2,5 metrin korkeuteen, niin silti sen korkeuden yläpuolellakin olevat asennukset kuten juuri valaistus on suojattava vikavirtasuojalla.
Toisen mielipiteen sain kuitenkin varmennustarkastajalta jonka mielestä pesutilan vikisvaatimusalue loppuu tuohon 2,5 metrin korkeuteen kuten kuvassa on esitetty (kun ethän sä edes yletä valaisimeen pesuhuonetta käyttäessäsi, kun se on asennettu niin korkealle... ainoastaan silloin voi olla sähköiskunvaara, kun vaihdat lamppua ja näinhän on aina kun vaihdat lamppua oli tila sitten märkä tai ei).
Piti vielä tuosta astianpesukoneen kihelmöinnistä kun kosketellaan pesupöytää kommentoida sen verran, että kaveri oli maalannut omasta pistorasiastaan suojakoskettimet (joskin niin ohuella kerroksella jota ei tahtonut edes erottaa) tällöin alkoi kihelmöinti ja poistui, kun suojakoskettimet putsattiin.
Koulusta on niin pitkä aika mutta entäs jos N vaurioituu seinässä (hiiri, huppuliitin jne) ja laite vaurioituu siten että kuori on jännitteellinen, eikä ole suojamaata, ja kosket sitten laitteeseen ja tiskipöytään? Lotossakin voi kuitenkin voittaa.
Meillä ongelma ratkaistiin vetämällä alakerran ja kellarin pistorasioille syötöt kellarin uudesta keskuksesta. Mmj:tä pitkin kellarin kattoa ja poralla piuhat alakertaan seinän viereen.
Samalla siirrettiin sulaketaulu keittiöstä kellariin, päästiin eroon posliinisulakkeista ja nyt kaikissa pistorasiaryhmissä on automaattisulakkeet ja vikavirtasuojat. Vanhan sulaketaulun tilalle tuli sellainen pikku laatikko johon tuli muutama muutama automaattisulake, pelkästään alakerran valaistus ja yläkerran kaikki sähköt. Kellarin uudesta keskuksesta siihen sitten syöttö. Loppui tuskailu pistorasioiden määrästä ja virran riittävyydestä lähinnä keittiössä. Ei tarvii enää pelätä että pesukone räpsii käsille kuten ennen. Vanhat sähköt kun oli tehty yhdistämällä suojamaa ja nollajohdin rasiassa, niin räpsiihän se käsille. Nyt kelpaa kellarissa pyörittää pesukonetta ja kuivausrumpua samaan aikaan.
Lisäksi samalla meni ulkovalojen ohjaus uusiksi, ennen pelkkä hämäräkytkin. Nyt hämäräkytkin, kellokytkin ja liiketunnistin joka ohittaa kellokytkimen. Lisäksi pihasaunaan tuli riittävän iso syöttö, saadaan sinne ilppi. Ennen oli ryöstetty vessan sulakkeen alta.
Itse vedin piuhat ja laitoin rasiat, kaveri jolla luvat kävi tekemässä kytkennät. Ja firmansa piikkiin haki kamat tukusta.
Summa summarum, ainakin itse opin ettei kannata mitään lähteä haaroittamaan tai jatkamaan, kalliiksihan tuo tuli, mut menee sitten seuraavat 30 vuotta. Mutta nyt kaikki toimii vanhassa talossa kuten uudessakin. Ja kaikki uusi tekniikka on piilossa, töpselirasiatkin otin niitä vanhanaikaisen näköisiä,vaikka oli törkeen hintaisia.
Ja lisäys edelliseen, meilläkin oli ongelmana keittiön sähkön riittävyys, kun oppi tietämään minkä verran posliinisulakkeet kestää, niin oppi laittamaan kuormaa sopivasti.
Kerran erehdyin vanhan taulun aikaan kokeilemaan posliinia (siis sulaketta ) Niin jumalauta se oli kuuma. Mietin sitten ett kuinkas lämpöset vanhat piuhat siellä muhan seassa
on...Se oli osasyy tähän sähköremonttiin, ainahan pitää olla remppa käynnissä. Viime talvena kans oltiin rempattomassa tilassa, poika kysyi viikon jälkeen: "iskä, milloin mennään taas rautakauppaan?" Meni viikko ja vaimo totesi: "ei tää laskujen maksu ole todellista, ei yhtään rautakaupan laskua"
Mutta, saahan posliinisulakkeet varsinkin hitaat kestämään isojakin kuormia, mutta onko se verkko propun jälkeen mitoitettu siihen jatkuvaan isoon kuormaan?
) Niin jumalauta se oli kuuma. Mietin sitten ett kuinkas lämpöset vanhat piuhat siellä muhan seassa