Kellariremontti ilman fuktisolia

[Markku&Rintsikka]

Ihmettelen kuinka on mahdollista, että meillä kellarin lattia on ollut aivan kuiva. Saven päällä on ollut enintään 4cm hiekaa ja kiviä ja siinä lattiavalu. Valu tehty 50 luvulla. Joku tietysti sanoo heti että salaojat ovat pitäneet paikan kuivana. Johon vastaan: Hyvät on naapurin salaojat tuossa 70 metrin päässä turkutien toisella puolella kun meidän kellarinkin kuivaa Oviaukkoa lukuunottamatta lattia on vähintään 70 cm maan pinnan alapuolella.
Markku

[Jukka68]

Ei kait tuossa mitään ihmeellistä ole. Arvioita kuivana pysymiseen:
- pohjaveden korkeus, ymmärsinkö oikein, että kellarin lattiapinta on vain n.70 cm maan pinnasta?
- sade- ja rännivedet ohjattu pois seinänjuurelta
- savipatja estää/ vähentää kapillaarista kosteudennousua.

[Harry]

Ihan ketuilleen tehty meidän kellari ,sisäänpäin kuivuva rakenne, rivinteeraus kosteissa tiloissa kahitiilellä missä ilmarako...

Huh-huh..
Varo, ettei maaperä mökkisi alla lämpiä huonetilaa lämpimämmäksi, näin tulee käymään ennenpitkää...

En toki halua vaikuttaa ikävältä ihmiseltä, mutta eiköhän kaikille tullut jo asia selväksi. Jokainen voi siis omalta osaltaan lopettaa piilopiruilun ennenkuin oikeasti muuttuu rumaksi. Rupeaa vähitellen menemään rajoilla.

Keskustellaan mieluummin vaikka niistä vaihtoehtoisista ratkasuista ja mitä niiden kanssa pitää huomioida, sekä niiden plussat ja miinukset. Jotkut kutsuvat sitä kehittäväksi keskusteluksi...

Vai kehittävää keskustelua...ja paskat. Alander itse on pelotellut useissa posteissa maaperän lämpiämisellä ym. saadakseen fuktisolia kaupaksi. Ylläpito seuraa vierestä tyytyväisenä kun saa ilmeisesti rahaa tästä mainoskuviosta. Niin pitkään kun täällä käydään näitä Fuktisolin ylistyskeskusteluja ilman kilpailijan keskusteluun osallistumista on kehittävä keskustelu ja puolueettomuus kaukana.

[pikkumökki]

No monella täällä on kuitenkin omakohtaista kokemusta Fuktisolin, patolevyn tai sisäänpäin kuivuvan rakenteen toimivuudesta/ toimimattomuudesta, joten tuskin keskustelut täysin Matin varassakaan sentään ovat.

[Kristina]

Suosittelen G:lle googlaamista. Ei ole kovin vaikea löytää mainintoja maaperän lämpenemisen aiheuttamista riskeistä. Esimerkkinä vaikkapa Tampereen teknillisen korkeakoulun tutkimus, jossa muistaakseni 9:ssä tai 10:ssä tapauksessa 24:stä kosteusvaurion pää- tai osasyyksi mainittiin maaperän liiallinen lämpeneminen. Olisiko siis jotain perää sittenkin?

[Harry]

Suosittelen G:lle googlaamista. Ei ole kovin vaikea löytää mainintoja maaperän lämpenemisen aiheuttamista riskeistä. Esimerkkinä vaikkapa Tampereen teknillisen korkeakoulun tutkimus, jossa muistaakseni 9:ssä tai 10:ssä tapauksessa 24:stä kosteusvaurion pää- tai osasyyksi mainittiin maaperän liiallinen lämpeneminen. Olisiko siis jotain perää sittenkin?

Kiitokset vinkistä, löysin (varmaankin?) kyseisen tutkimuksen. Se on .pdf muodossa tässä osoitteessa:

http://www.tut.fi/units/rka/rtek/tutkim ... tti120.pdf

Kerrotko missä nuo 9 tapausta ovat ja onko niissä kyseessä vanha laatta vai uusi?

Jos laatan alla on esim. 70mm Solimatelevy, sekä 30cm paksu kapilaarikatko riittävällä karkeudella, ilman hienoaineksia, niin miten tämä vaikuttaa maaperän lämpeämiseen ja diffuusiovirtaan. Suunta ilmeisesti on edelleen ylöspäin, mutta mitä niin paljon parempaa saavutetaan Fuktisolilla, että sitä kannattaa laittaa ennemmin. Eikö tuo rakenne toimi tarpeeksi hyvin ilman Fuktisolia?

Suurin kosteusvaurioiden aiheuttaja taitaa olla se, että vanha tila tehdään äkkiä lämpimäksi ilman että maanvaraiselle laatalle tehdään mitään. Pahimmassa tapauksessa se laatta vielä kosteussuljetaan pinnalta ja pommi on valmis. Näin siis jos yhtään oikein ymmärsin mitä tuossa tutkimuksessa kerrottiin.

Tässä pari lainasta tekstistä:

"Veden kapillaarien kulkeutuminen alapohjarakenteisiin liittyvissä maakerroksissa tuleekin aina estää karkearakeisella ja riittävän paksulla
veden kapillaarisen liikkeen katkaisevalla kerroksella."


"Alapohjan, kuten kaikkien rakennuksen ulkovaipan osien yli muodostuu lämpötila- ja kosteusero, joka pyrkii tasaantumaan virtauksena rakenteen läpi. Lämpimän ja kostean täyttökerroksen (Tt ≈ +16°C, RHt ≈ 100 %) huokosilman vesihöyrypitoisuus on suurempi kuin tavallisen huoneilman vesihöyrypitoisuus (Ts ≈ +20°, Rhs = 20...40%). Tästä syystä alapohjarakenteen diffuusiovirta kulkee lähes poikkeuksetta pohjamaasta
ylöspäin kohti kuivempaa huoneilmaa, jolloin rakenteeseen tiivistyvän kosteuden tai jonkin materiaalikerroksen kriittisen kosteuden ylittymisen riski kasvaa. Useissa tapauksissa alapohjarakenteen kriittisin kohta on pinnoitteen alapinta, mikäli käytetty pinnoitemateriaali on liian tiivis."


Sivilla 122 on vauriokortti maanvastaisesta laatasta jossa vaurioiden synnystä kerrotaan seuraavaa:

"Vaurioiden todennäköisin aiheuttaja: Maaperän lämpenemisestä johtuva ylöspäin suuntautuva diffuusio ja sisäpuolisen sadevesiviemäröinnin mahdollisten putkivuotojen lisäämä kosteusrasitus. Uusitulla lattian osalla maton vesihöyrynläpäisevyys liian pieni rasitukseen verrattuna, mahdollisesti pinnoitettu liian aikaisin eikä uusi pintavalu ole ehtinyt kuivua."

Tässäkin kyseessä oli vanha laatta, jota ei oltu rakennettu niin kuin itse olisin tehnyt.

[Tomppa]

Jos laatan alla on esim. 70mm Solimatelevy, sekä 30cm paksu kapilaarikatko riittävällä karkeudella

Jos meidän kellarin lattian alle olisi laittanut 30 cm kapillaarikatkon ja vielä sen päälle eristeen niin ryömimällä pitäisi liikkua ettei pää osu kattoon.
Juuri tuo huonekorkeuden säästö on yksi syy miksi meille laitettiin fuktisolit.
Mitä tulee tuohon G:n mainitsemaan mainoskuvioon niin enpä oikein jaksa uskoa.Matti on kuitenkin käyttänyt paljon aikaa tällä palstalla ihmisten neuvomiseen kellariasioissa vaikkakin samalla toki tuonut edustamaansa tuotetta esille.Kilpailevien tuotteiden edustajia ei ole palstalle ilmaantunut,tiedä sitten että miksei?
Varmasti kellarin rakenteet voi tehdä ilmankin fuktisolia mutta pirun hyvä tuote se kuitenkin siihen tarkoitukseen on.

[JJ]

Vai kehittävää keskustelua...ja paskat. Alander itse on pelotellut useissa posteissa maaperän lämpiämisellä ym. saadakseen fuktisolia kaupaksi. Ylläpito seuraa vierestä tyytyväisenä kun saa ilmeisesti rahaa tästä mainoskuviosta. Niin pitkään kun täällä käydään näitä Fuktisolin ylistyskeskusteluja ilman kilpailijan keskusteluun osallistumista on kehittävä keskustelu ja puolueettomuus kaukana.

Hyvä G. Lueppa tekstini uudestaan:

"Keskustellaan mieluummin vaikka niistä vaihtoehtoisista ratkasuista ja mitä niiden kanssa pitää huomioida, sekä niiden plussat ja miinukset. Jotkut kutsuvat sitä kehittäväksi keskusteluksi..."

Eikö vaihtoehtoiset ratkaisut ilmaisuna ollut tarpeeksi selvä?
Laitetaan sitten selkeämmin.

"Keskustellaan mieluummin vaikka muista kuin Fuktisolilla toteutetuista ratkasuista ja mitä niiden kanssa pitää huomioida, sekä niiden plussat ja miinukset. Jotkut kutsuvat sitä kehittäväksi keskusteluksi..."

Menikö jakeluun?

A ja O on se, että eiköhän sanoma jo alussa mennyt perille. Ei kannata kuitenkaan pistää kasaan "hei haukutaan kaikki Fuktisolia ja Mattia" -keskustelua. Pidetään keskustelu asiallisena ja sen sijaan, että haukutaan ja pilkataan, voidaan keskustella edes jollain tasolla kehittävästi.

[Kristina]

Kerrotko missä nuo 9 tapausta ovat ja onko niissä kyseessä vanha laatta vai uusi?

Siellä ne ovat vauriokorteissa. En ottanut enkä ota mitään kantaa eri ratkaisuihin tai materiaaleihin, en uusiin enkä vanhoihin - siihen ei asiantuntemus riitä. Väitin vain - ja väitän edelleen - ettei maaperän lämpiämisen uhka ole ihan pelkkää huuhaata.

[Harry]

Ketään ei ole tarkoitus haukkua. Eikä minulla ole mitään kaupallisia intressejä fuktisolia vastaan. En myöskään väitä etteikö se toimi siinä tarkoituksessa, mihin se on suunniteltu. Tilaakin sillä voi säästää huonekorkeudessa. Minua vaan tökkii, että tässä hypetyksen lomassa unohdetaan se asia, että jos valtaosa maanvaraisista laatoista rakennetaan edelleen ilman sitä fuktisolia, niin miksi se muu rakennustapa on riski vain rintamamiestaloissa, jos muut perusasiat laitetaan samalla kuntoon?

Ja mitä tulee tuohon raatamiseen vastauksien muodossa, niin sanoisin että tämä on edelleen vapaaehtoista. Kilpailevan yrityksen poissaolo näistä keskusteluista on enemmän kuin valitettavaa. Eikä täällä Howeria lukuunottamatta ole oikeastaan mitään kritiikkiä esitetty keskustelijoidenkaan taholta. Tämähän on keskustelupalsta, jossa saa olla eri mieltä. Nyt vaan näyttää käyneen niin, että täällä melkein katsotaan pahalla jos joku esittää eriäviä mielipiteitä palstan mielipidejohtajia vastaan

Pointtini on, että edelleen on olemassa vaihtoehto sille kalliille Fuktisolille, kunhan vaan tietää mitä tekee. Kylmän kellarin muuttaminen lämpimäksi ei käy tuosta vaan, sillä kapilaarikatkot on laatan alle saatava ja rakenteiden kuivamismahdollisuudet taattava.

[Hower]

Yksi kaikkein oikein näkökulma on tietysti se, että kellareita ei teoreettisesti pitäisi rakentaa ollenkaan eikä myöskään ottaa käyttöön

Ohjeita, C2:

"Rakennuksen maanvastaisen lattian yläpinnan tulee C2:n määräyksen mukaan olla vähintään
0,3 m rakennuksen ulkopuolella olevan maanpinnan yläpuolella. Tästä
voidaan poiketa erityisestä syystä vähäisessä määrin."

Erityinen syy: kellari.
-vähäisessä määrin: vaikka 50m2?

"Koska maanvaraisen alapohjarakenteen kosteusvirran suunta vaihtelee rakenteen
elinkaaren (rakennusvaihe, käyttötila ja mahdollinen vauriotila) aikana
alapohjarakenteeseen ei tule asentaa höyrynsulkua mihinkään kohtaan."

Niinkuin se vesieriste?... niinno, onko se pintarakenne, mutta samaa pakettia alapohjan kanssa?


"Maanvaraisen alapohjarakenteen kosteustekniikan kannalta olisi parempi
jos lämmöneristeellä olisi hyvän lämmöneristävyyden lisäksi myös pieni
vesihöyrynläpäisevyys. Tällöin pohjalaatan kosteusolosuhteet ovat kuivemmat, samoin
lämpötila on lähempänä sisälämpötilaa.

Fuktisolin vesihöyrynläpäisevyys?

[Kristina]

Nyt vaan näyttää käyneen niin, että täällä melkein katsotaan pahalla jos joku esittää eriäviä mielipiteitä palstan mielipidejohtajia vastaan

Eiköhän täällä siedetä eriäviä näkemyksiä ihan hyvin. Kyse on siitä, miten ne esittää: tyylillä vai tyylittömästi, maulla vai mauttomasti, perustellusti vai pelkästä periaatteesta.

[Tomppa]

Ihan mielenkiinnosta kysäisen G:ltä kun tunnut tietävän noiden vaihtoehtoisten menetelmien käytöstä rintsikan kellarissa että miten toteuttaisit perusmuurin ulko-ja sisärakenteet jos kellariin haluttaisiin pesutilat nykyaikaisin mukavuuksin ja tietysti asianmukaisesti vesieristettynä?Siis nyt ei ole mahdollisuutta sisäänpäin kuivumiselle.
Kapillaarikatkon tekeminen perusmuurin alle ei ilmeisesti ole ihan ensimmäinen vaihtoehto?

[JJ]

Pointtini on, että edelleen on olemassa vaihtoehto sille kalliille Fuktisolille, kunhan vaan tietää mitä tekee. Kylmän kellarin muuttaminen lämpimäksi ei käy tuosta vaan, sillä kapilaarikatkot on laatan alle saatava ja rakenteiden kuivamismahdollisuudet taattava.

Juuri näin. Keskustelun kannalta on erittäin hyvä, että muuta vaihtoehdot tulisivat esille.

Eiköhän täällä siedetä eriäviä näkemyksiä ihan hyvin. Kyse on siitä, miten ne esittää: tyylillä vai tyylittömästi, maulla vai mauttomasti, perustellusti vai pelkästä periaatteesta

Osuit asian ytimeen.

[Markku&Rintsikka]

Ei kait tuossa mitään ihmeellistä ole. Arvioita kuivana pysymiseen:
- pohjaveden korkeus, ymmärsinkö oikein, että kellarin lattiapinta on vain n.70 cm maan pinnasta?

Talon alareunalla se 70 cm, yläpuolella noin 170cm.Talon sivulla noin 4m päässä kaivo jossa parhaimmillaan vesi noin 50cm lattiaa korkeammalla.

- sade- ja rännivedet ohjattu pois seinänjuurelta

Talossa ei ole kouruja katon reunalla. Sivuilta ja alapuolelta on vedet ohjautuvat poispäin. Mutta yläpuolella vedet pääsevät seinän viereen asti. Vielä, mutta ei kovin kauan.