Jokaiselta rintamamiestalon omistajalta on varmasti monesti kysytty: "Löytyikö yllätyksiä". Vanhat talot saattavat joskus todellakin kätkeä sisäänsä niin iloisia kuin surullisiakin yllätyksiä. Remontoidessa niihin sitten törmää.
maanma kirjoitti:Meillä on alunperinkin saviputkisalaojat - suippokivijohtein. Näkyvät myös alkup. rakennuspiirtustuksissa.
Miten tuommoiset mahtavat toimia? Tai siis miten ne tehtiin aikanaan? Mikä niiden rakenne mahtaa olla?
Meillä on nimittäin maakellari, joka on rakennettu I maailmansodan juoksuhautaan kiven sisään ja sieltä on jotenkin vedet johdettu muualle. Piikkasin tänään sinne lattiaan pienen reiän rautapiikillä nähdäkseni onko alustassa jotain salaojakiveä tai soraa. Olihan siellä murkulaa niin kerpeleesti - oli soraa ja kiveä. Taidan kehittää sinne jonkin improvisoidun uppopumppu-salaojaviritelmän lattian sisään jos vaan syvyys siellä riittää. Näin saisin ehkä tilaa lisää kuivatettua parempaan hyötykäyttöön kuin nykyään. Tilaa oli käytetty lähinnä roskiksena viimeiset vuodet, ja se oli täynnä kaikenlaista turhaa roinaa. Hävettää entisen omistajan puolesta - kansallisaarre roskiksena! Olen nyt vienyt jo kaksi peräkärryllistä kaikenmaailman romua ja roinaa YTV:n jätteenkäsittelypisteelle.
juu noiden kaivojen kanssa tulikin nyt sitten huolia...
vedet saatiin toimimaan viikko sitten, pesukoneet hyrränny aika lahjakkaasti ja anoppi huokas helpotuksesta kun ei enää kanneta sinne pyykkivuoria... kaikki toimi hyvin muutaman päivän, vettä riittää sekä ulko- että kellarikaivossa, mutta...
ulkokaivon putken venttiili sanoi itsensä irti, seuraksena pumppu laulo tyhjää ja laukes(olihan sekin jotain mallia 70's), putkimies repi hermojaan perjantai-iltana kun ei saanu paineita, vedet kun veti suoraan takas kaivoon... hätäratkasuna letku kellarin kaivoon, eihän se juomakelpoista ole mutta pesuvetenä kelpaa... nyt siis uutta putkea ulkokaivolta vetämään...
on tuosta kellarikaivosta siis jotain hyötyä... tossa keväämmällä pahimman sulamiskauden aikaan me tyhjättiin tuota kellarin kaivoa uppopumpulla lähes päivittäin, oli hauska kattoa kun oli enää viimenen kolmesta renkaasta jäljellä niin vesi suoraan sanottuna suihkus sinne kaivoon talon alta, puolessa päivässä oli taas kolme rengasta täynnä vettä... tuo kellarin kaivon veden pinta on samoissa kohdin kuin ulkokaivon, meillä olis kellari veden vallassa jos tota kaivoo ei olis...
Uppopumpuissa on uimuri, joka kelluu. Kelluessaan käynnistää pumpun. Kun ei kellu enää suoraan johdon päässä niin pumppu sammuu.
Vaatii kuitenkin että syvyys on riittävä, että uimuri mahtuu kellumaan.
Sukkahousuun sitten kannattaa se pumppu heittää. Ei tarvitse kummoista tehoa - pienin riittää sadevesien varalle. Isompi kannattaa ottaa jos epäilee että (käyttö/sadevesi)tulva ulkopuolelta/sisältä (ei siis kaivon kauttta) voisi vallata kellarin.
Mulla on uppopumppu kaivossa ja letkun toinen pää pumppua alempana. Tuosta on se etu ettei kaikkea vettä tarvitse pumpata sähkön avulla, kun vesi virtaa omalla painollaan.
Pumppu käy kolmen tunnin välein eli jos olisi enemmän vettä, niin virtaa tehokkaammin. Pumpulle on kellokytkin (digitaaliseen saa ajat minuutin tarkkuudella). Kaivo ja talo on savisessa maassa. Sen puolesta veden virtaus ei ole iso, mutta hyvä pitää yläkorkeuskurissa. Vanha ylivuotoputki on mennyt tukkoon eikä se normaalikonsteilla auennut. Putken toista päätä ei ole löytynyt.
jhelmine kirjoitti:Mulla on uppopumppu kaivossa ja letkun toinen pää pumppua alempana. Tuosta on se etu ettei kaikkea vettä tarvitse pumpata sähkön avulla, kun vesi virtaa omalla painollaan.
Pumppu sammuu kellukytkimen takia, jatkaa letku ns. lappoletkuna niin kauan kunnes haukkaa ilmaa letkuun. Parhaimmillan jää vettä pohjalle vain pari/kolme senttiä .
Markku
Meillä kanssa kellarissa kaivo, joka sittemmin täytetty lattiatasoon saakka. Myyjä kertoi, että kaivo on toiminut juomavesikaivoja ja siitä in itse asiassa mennyt talon yläkertaan putki ja yläkerrassa on ollut 200 litran säiliö, johon sitten käsipumpulla on pumpattu vedet. Sitten kun on vettä tarvinnut niin keittiössä hana auki ja vesi on tullut hyvällä paineella yläkerran säiliöstä. On ne vaan ollu eri epeile siihen aikaan (v.1949).
****************************************
Elämään kuuluu ylä- ja alamäkiä, kuka tietää kumpi osuu tällä kertaa kohdalle. Tärkeintä on nauttia ja oppia joka hetkestä.
****************************************
vahis kirjoitti:Meillä kanssa kellarissa kaivo, joka sittemmin täytetty lattiatasoon saakka.
Toivottavasti ei betonilla, niinkuin meidän kiinteistövälittäjämme ehdotti. Siinäpä vasta olisi kostea betonimöykky.
Taitaa olla ihan multaa taikka siis jotain maa-ainesta. Lisäksi sinne on heitelty saunan pesästä tuhkat ja vanhat kiukaan kivetkin siellä näkyi olevan .
Meillä on nyt tarkoitus piikata kaivo pois takkahuoneen tieltä.
Mietein vaan että mites se sitten se siinä ilmenee että jos se tila johon se vesi on kerääntynyt poistetaan ni mihis se sit menee ei kai se sisälle asti sitte nouse?
MAKS kirjoitti:Mietein vaan että mites se sitten se siinä ilmenee että jos se tila johon se vesi on kerääntynyt poistetaan ni mihis se sit menee ei kai se sisälle asti sitte nouse?
niin, aivan...että miten se vesi on lakannut olemasta kaivossa ja onko takeita, ettei sitä nouse takaisin? Ja nouseeko tosiaan sisään asti....
Ei "vesisuoni" mihinkään katoa siitä, jos sekaan heittää vettä läpäisevää maata. Samanlaisella paineella se tulee tuon maan sekaan, vaikka ei näkyisikään pinnassa.
maanma kirjoitti:Ei "vesisuoni" mihinkään katoa siitä, jos sekaan heittää vettä läpäisevää maata. Samanlaisella paineella se tulee tuon maan sekaan, vaikka ei näkyisikään pinnassa.
no niinpä, mutta tartteeko pelätä, että vesi lainehtii pian kellarin lattialla? Mitä jos suoni on kuivunut ja kaivo siksikin joutanut tulla täytetyksi?
.
